Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) julkaisema vuosittainen tutkimus antaa jälleen onneksi myönteisiä viestejä. Jo vuodesta 1976 lähtien tehty kyselytutkimus kertoo nuorten maanpuolustustahdon kääntyneen hienoiseen kasvuun ja myös yleisen asevelvollisuuden kannatuksen nousseen. Viestit ovat tässä maailmantilanteessa enemmän kuin tervetulleita.
Kun vielä pari vuotta sitten vain alle 60 prosenttia nuorista, alle 25-vuotiaista, halusi säilyttää yleisen asevelvollisuuden, niin nyt nykyjärjestelmää kannattaa yli 80 prosenttia vastaajista. Myös nuorten maanpuolustustahto kävi vuonna 2018 ennätyksellisen alhaalla, alle 50 prosentissa, mutta nyt tahto puolustaa omaa isänmaatakin on kääntynyt jälleen heinoiseen kasvuun. Maanpuolustustahtoa mitataan kysymyksellä ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”.
Vuonna 2018 koko väestömmekin maanpuolustustahto painui alle 70 prosenttiin ensimmäisen kerran 30 vuoteen. Nyt mitattu kahden prosenttiyksikön nousu viime vuodesta mahtuu sekin tosin kyselyn virhemarginaaliin. Toivotaan kuitenkin, että edelliskerran laskussa oli kyse vain tilapäisestä notkahduksesta. Niin kuin puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) tutkimuksen julkistamisen jälkeen totesi, niin maanpuolustustahto on hyvin tärkeä koko suomalaiselle yhteiskunnalle, ei vain puolustushallinnolle.
Kuva: Puolustusvoimat
Maanpuolustustahtoon vaikuttaakin monet eri asiat. Kysymys onkin nimenomaan siitä kokeeko nuoret ja yleensäkin suomalaiset oman maansa niin hyväksi ja arvokkaaksi, että sitä oltaisiin pahimmallakin hetkellä valmiita puolustamaan. Itse uskon tähän vaikuttavan monien asioiden niin peruspalveluista omiin koulukokemuksiin ja myös sen tarjoaako yhteiskunta apua ja tukea myös vaikeimmilla hetkillä. Yhteiskunnan eriarvoistuminen onkin mielestäni yksi suurimpia tulevaisuuden uhkiamme.
Mutta mikä olisi sitten oikea tapa puolustaa maata? Kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että maamme puolustusratkaisun pitää perustua jatkossakin nykyisen kaltaiseen asevelvollisuuteen. Samaan aikaan sekä naisia että miehiä koskevan yleisen kansalaispalvelun kannatus on laskenut. Ajattelen itsekin hyvin samalla tavalla, mutta tämä ei poista sitä tarvetta, että nykyinen siviilipalvelus tulisi uudistaa paremmin kokonaisturvallisuutta vahvistavaksi varautumispalveluksi, missä voisi sitten valita koulutusosuuksia kyberturvallisuudesta, terveydenhoidosta tai väestönsuojelusta.
Mutta yksinkään emme tulevaisuudessakaan pärjää. Yli puolet suomalaisista suhtautuukin myönteisesti maamme kansainväliseen puolustusyhteistyöhön. Erityisesti yhteistyö Ruotsin kanssa saa käytännössä täyden (96%) tuen ja myös pohjoismaisen yhteistyöhön kannatus on laajaa. Yli puolet vastaajista suhtautuu myönteisesti myös sotilasyhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa. Kahdenvälinen ja EU-puolustusyhteistyö, mutta yhteistyö Naton kanssa näyttääkin syövän varsinaisen Nato-jäsenyyden kannatusta. Suomen pyrkimistä Naton jäseneksi kannattaa edelleen vain joka viides vastaaja.
Reilun viidentoista vuoden ajan on kysytty myös sitä mitkä eri tekijät ja ilmiöt aiheuttavat huolta tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos menetti huolenaiheiden ykköstilan kansainväliselle pakolaistilanteelle ja terrorismille. Viiden huolta eniten aiheuttavan asian kärjessä olivat myös joukkotuhoaseiden leviäminen, ilmastonmuutos ja uutena asiana järjestäytynyt rikollisuus. Hieman viimevuotista useampi vastaaja arvioi meidän elävän viiden vuoden kuluttua nykyistä turvattomammassa maailmassa. Tehtävää siis riittää.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
Puolustusvaliokunnan jäsen