Toinen matkapäivä tänään itärajalla. Eilen mielenkiintoinen ja antoisa avaus ja siitä tiistain 5.3. blogissani ja tänään sitten toinen päivä ja vierailu mm. Nuijamaan rajatarkastusasemalla. Vielä reilu kymmenen vuotta sitten itärajan rajanylityspaikoilla haasteena oli rajusti kasvava rajaliikenne ja myös kymmeniin kilometreihin venyneet rekkajonot. Rakennettiin rekkaparkkeja ja parannettiin tarkastusinfraa ja nyt nämä kaikki tyhjillään. Tänäänkin Rajan Super Puma -helikopterin nousukenttänä sai toimia Nuijamaan tyhjä rekkaparkki. Toki myös koko rajanvarsi hiljainen ja suuret rajaliikenteeseen nojanneet kaupat ja muut tyhjillään. Itärajan liikenne pysähtyi ensin koronan takia ja ei ehtinyt enää edes sen jälkeen herätä, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan laittoi rajaa kiinni ja lopullisesti Putinin Venäjän hybridihyökkäys maatamme vastaan. Nyt koko itäraja on kiinni ja liikennekin seis. Kuinka kauan niin sitä emme tiedä, mutta oma arvioni on, että kyllä se vielä joskus aukeaa – ehkä.
Tänään kävimme Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaaran kanssa läpi rajan ja rajavartiostomme tulevien vuosien rahoitustarpeita. Rajan esteaidan investointipäätös on tehty, mutta lisää rahaa tarvitaan niin kasvaneeseen partiointiin kuin myös teknisiin laitteisiin yms. Tarvetta siis kehyskaudella muutamia kymmeniä miljoonia niin toimintamenoihin kuin myös investointimomentillekin. Ja itse uskon, että nyt päätetty rajan esteaitakaan ei tule riittämään, vaan sitäkin joudumme rakentamaan lisää tulevina vuosina. Ja niin se on, että rajastamme on pidettävä huoli myös silloinkin, kun taloudessa menee heikommin ja rahaa ei tahdo olla.
Lämmin kiitos vielä Rajavartiolaitoksen päällikölle vierailun isännöinnistä. Erittäin antoisa kaksipäiväinen ja olen vakuuttunut, että annista on hyötyä työssäni niin puolustusvaliokunnassa kuin hallinto- ja turvallisuusjaostossakin.
Nyt kello 13.36 ja eduskunnassa takaisin. Kopteri laskeutui hetki sitten Helsinki-Vantaalle. Tällä Super Pumalla on muuten mielenkiintoinen historia. Kopterit tulivat käyttöön 90-luvun alussa ja heti 1994 ne olivat tosipaikan edessä, kun M/S Estonia upposi. Upouudet koneet poimivat vedestä kymmeniä matkustajia ja pelastivat heidän henkensä. Juuri vuosihuollossa olleella Super Pumalla esimerkiksi pelastettiin yksin yli 40 ihmistä ja muilla sisarkoptereilla lisää.
Lavavuosiin osunut kopterihankinta siis ansaitsi itsensä heti lähes ensitehtävissään. Ja koneet siis tänäänkin edelleen liikenteessä ja eilenkin pelastustehtävissä.
Nyt kuitenkin täysistuntoon. Palaan poliittisiin lakkoihin täällä myöhemmin.