Suomen Kuntaliitto julkaisi kuluvalla viikolla yhteenvedon kuntien ensi vuoden kunnallisveroprosenteista. Moni kunta selviää rakentellisista ongelmistaan ainakin tämän ja ensi vuoden massiivisten koronatukien avulla. Ongelmat siis monessa kunnassa ja kaupungissa sysätään nyt yli kuntavaalien ja tätä pääministeripuolue SDP on nimenomaan halunnutkin. Annetaan kuvaa, että hyvin menee ja antaa mennä, vaikka tosiasiallisesti tämän ja ensi vuosi olisi monella kunnalla ollut koronaa ilman taloudellisesti ennätyksellisen huono.
Kaiken velkarahanjaon jälkeenkin kuitenkin peräti 39 kuntaa joutuu korottamaan kunnallisveroprosenttia ensi vuodelle. Määrä on koronatukien jälkeen hieman edellisvuotta pienempi. Kuluvalle vuodelle kuntaveroa korotti nimittäin 53 kuntaa. Alle 40 kunnan rajan mennään nyt ensimmäistä kertaa muuten koko vuosituhannella.
Kuntien tukalasta tilanteesta kertoo se, että vaikka valtaosa veroa kiristävistä kunnista onkin pieniä niin mukana on myös sellaisia kaupunkeja kuin Oulu ja Pori. Näissä 39 kunnassa asuu kaiken kaikkiaan yhteensä kuitenkin noin 700 000 suomalaista. Aika montaa siis ensi vuonna odottaa kovempi verotus keskellä koronakriisiä tätäkin kautta. Jos oikein katsoin niin vain neljässä kunnassa veroja kevennetään. Me myös tätä Lopellakin pohdimme sillä meillä kuntatalous on pidetty kunnossa, mutta päädyimme katsomaan mikä on tilanne, kun korona helpottaa ja näemme miten esimerkiksi ihmisten muuttokäyttäytyminen menee. Ensi vuonna kuntavero laskee vain noin 21 000 suomalaisella ja he asuvat siis Outukummussa, Kiteellä, Taivassalossa ja Sulkavalla.
Suomessahan on kaiken kaikki 226, kuntaa eli leijonan osa näistä pitää kuntaveron ennallaan. Näissä kunnissa asuukin peräti 4,8 miljoonaa suomalaista.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio totesikin veropäätöksiä koskevassa tiedotteessa, että …
”Monien kuntien talous painui jo ennen koronaa miinukselle, minkä lisäksi koronapandemia on pienentänyt kuntien verotuloja ja vaikeuttanut talouden ennustettavuutta. Kertaluonteiset koronatuet eivät poista kuntien edessä olevia taloushaasteita, joten tarkkaa, kuntalaisten hyvinvointiin ja vahvempaan kuntatalouteen tähtäävää sopeutustyötä on jatkettava myös tulevina vuosina”.
Lopen kunnanhallitus sai eilen valmiiksi oman ehdotuksensa Lopen talousarvioksi vuodelle 2021. Eilen siitä jo muutaman noston blogiini tein ja kirjoittelen vielä varmasti lisää jotain täällä ja Facebookinkin puolella aiheesta. Kuvassa Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Eeva Pyhälammi kunnanhallituksen etäkokouksessa tietokoneensa takana.
Ensi vuonna siis korkeinta 23,5 % kuntaveroa maksetaan Halsualla ja alin on luonnollisesti pääkaupunkiseudun keskellä sykkivässä Kauniaisissa. Kauniaisissa asuvat maksavat kuntaveroa ensi vuonnakun vain 17 prosenttia. Keskiarvokuntaveroksi tulee ensi vuonna ensi kertaa yli 20 prosenttia, kun keskimääräinen kunnallisveroprosentti on verovuodella 2021 20,02 prosenttia (+0,06%)
Tärkeä huomio kuitenkin näitä kuntaveroja vertailtaessa on ns. efektiivinen veroaste. Se kertoo oikeastaan nimellistä veroprosenttia paremmin kunnan tilannetta ja sen kuinka paljon kunta todellisuudessa saa kerättyä rahaa kuntaverollaan. Himoverottaja Halsuan kohdalla tämä on ensi vuonna noin 13,9 prosenttoa ja Kauniaissa 14,4 prosenttia. Kauniastan luku on itseasiassa efektiivisen veroasteen keskiarvo ensi vuonna. Efektiivinen veroaste siis kertoo maksettavan kunnallisveron suhteen ansiotuloihin.
Kulttuuristipendin 2000 euroa sai tänään @KettukiRy toimintansa digitalisoimiseen. Lämpimät onnittelut! 💐 Lue lisää Kettukin arvokkaasta työstä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden äänitorvena: www.hameenliitto.fi
Ja paljon kuntien tilanteesta kertoo myös se, että peräti 202 kunnalla veroprosentti on 21,00% tai enemmän ensi vuonna. Ja tämä maaginen 21 prosenttin raja on myös kriisikuntakriteeristön raja-arvo.
…
Kello 22.31 ja aika kiittää tästä päivästä. Eduskunnassa pitkä päivä ja paljon isoja asioita pöydällä niin valtion talousarviosta kuin meidän Toivon Polun -vaihtoehtobudjetista lähtien. Täysistunnossa myös mielenkiintoinen talouskeskustelu ja edelleen kasvava huoli hallituksen päättämättömyydestä työllisyystoimien kanssa. Mennään kiihtyvällä tahdilla nyt talouden ja työllisyyden, mutta myös korona-tilanteen kanssa päin seinää. Ja illalla pääministeri Sanna Marin ja terveysministeri Krista Kiuru vielä MTV3:lla täysin erimielisiä Koronan hoidon tarvittavista toimista. Kiuru näyttää jo lähes uhkailevan valmiuslakien uudelleen käyttööönottamisella lähipäivinä ja Marin täysin eri mieltä. Ja sitten oikeusministeri Anna-Maja Henriksson joutuu toppuuttelemaan demariministereitä ja kehottaa laittamaan ”jäitä hattuun”. Uskomaton sotku tästä tulossa ja mikä pahinta tämä tulee maksamaa yhä enemmän ja olemaan korona tautitilanteenkin kannalta kohtalokasta. Jälleen olisi käyttöä sille presidentin keväällä vaatimalle koronanyrkille ja osaavalle ja selkeälle johtamiselle. Nyt tilanne ei enää ainakaan Marinin hallituksen käsissä.