Hesarin tuore gallup kertoo, että Turkin venkoilu maamme NATO-jäsenyyden suhteen ei ole vähentänyt suomalaisten halua liittyä Natoon vaan päin vastoin. Selvä enemmistö suomalaisista ei siis halua taipua Turkin vaatimuksiin ja NATOn kannatus on noussut 79 prosenttiin. NATOa vastustaa enää joka kymmenes suomalainen ja saman verran ei osaa kertoa kantaansa puolustusliittoon. Naton kannatus on näin ollen HS:n mittaushistorian korkeimmalla tasolla. Edellinen ennätys kirjattiin toukokuulta, kun Naton kannatus oli 73 prosenttia.
Kokoomus on määrätietoisesti ollut viemässä Suomea Natoon jo vuodesta 2006 lähtien ja nyt kokoomuslaiset kannattavatkin Nato-jäsenyyttä eniten. Kokoomusta puolueena tukevista peräti yli 90 kertoo kannattavansa myös NATO-jäsenyyttä. Merkille pantavaa on muuten myös sekin, että puolueista kriittisimmin suhtautuneen vasemmistoliitonkin kannattajissa Naton kannatus on kasvanut. Vasemmistoliittoa kannattavien riveissä Naton kannatus on kasvanut kuukaudessa kymmenisen prosenttiyksikköä ja on nyt noin 60 prosenttia. Selvästi siis enemmistö myös vasemmistolaisista tukee nykyisin Natoa. Hienoa.
Helsingin Sanomien gallupissa kysyttiin myös tällä kertaa Turkin toimista maamme Nato-jäsenyyttä vastaan. Kyselyyn osallistuneista 70% oli sitä mieltä, ettei ”Suomen pidä muuttaa lainsäädäntöään tai luopua periaatteistaan Turkin asettamien ehtojen takia”. Vain 14 prosenttia katsoi mahdolliseksi, että Suomi voisi Turkin painostuksen alla. Tämä myös tärkeä viesti, että meidän ei pidä lähteä muuttamaan politiikkaamme Turkin painostuksen alla. Ja täytyy toivoa, että ratkaisuja löydetään nyt Madridin Nato-huippukokouksessa. Juuri tullut tieto kertoikin, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa huipparissa Turkin presidentti Erdoganin yhdessä Ruotsin pääministeri Anderssonin ja Naton pääsihteeri Stoltengergin kanssa tiistaina.
HS:n Nato-gallupin toteutti Kantar Public 20.–22.6.2022. Vastaajia oli kaiken kaikkiaan 1 003 ja virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
….
Kello 18.09 ja kravatti taas illaksi pois kaulasta.
Eduskunnassa tänään saimme puolustusvaliokunnan osalta työt päätökseen. Pari isoa asiaa valmiiksi ja ne on nyt vielä salissa käsiteltävä muiden valiokuntien käsittelyjen kera.
Ensimmäisessä ilmaisimme kantamme siihen, että haluamme tehostaa vapaaehtoista maanpuolustusta. Eduskunnan puolustusvaliokunta kannatti siis käsittelynsä jälkeen hallituksen esitystä, joka mahdollistaa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseiden ja harjoitusampumatarvikkeiden käyttämisen Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n ampumakoulutuksessa. Aiheen nostin itse esille tuossa aiemmin. Nyt sitten meidän mietintö (PuVM 3/2022) laeiksi vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain ja ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta (HE 80/2022) valmistui tänään.
Tiedotteessa totesimme, että ”Taisteluammuntojen järjestäminen kuuluu jatkossakin yksinomaan Puolustusvoimille. Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen ampuma-aseita saa käsitellä vain Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen valvonnassa Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen alueella tai aluksella”.
Samalla otimme kantaa myös ampumaratoihin. Suomeen tarvitaan siis lisää ampumaratoja. Puolustusvaliokunta painotti mietinnössään, että sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutusta pitää jatkossakin järjestää koko maassa. Valiokunta tarkasteli mietinnössään myös EU:n lyijyasetuksen vaikutusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen sekä ampumaratojen kehittämisnäkymiä. Ampumaratojen osalta valiokunta esittää, että valtioneuvoston tekee asiasta selvityksen tämän vuoden loppuun mennessä.
Toisena asia saimme valmiiksi valmiuslain tiukennukset.
Puolustusvaliokunta: Valmiuslaissa tärkeää tunnistaa hybridiuhat
Puolsimme siis hallituksen esitystä valmiuslain muuttamisesta, mutta halusimme täsmentää sen hybridiuhkia koskevan pykälän sisältöä. Valiokunnan mietintö PuVM 2/2022 hallituksen esityksestä laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta (HE 63/2022) valmistui tänään. Totesimme, että maamme turvallisuusympäristön muuttuneen perustavanlaatuisesti nykyisen valmiuslain voimaantulon jälkeen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sisäistä ja ulkoista turvallisuutta on yhä vaikeampi erottaa toisistaan, ja hybridiuhat ovat entistä monimuotoisempia.
Pidimme tarpeellisena, että valmiuslain poikkeusolojen määritelmässä otettaisiin nykyistä kattavammin huomioon erilaiset hybridiuhat. Hybridiuhiksi valiokunta määrittelee toiminnan, joka uhkaa esimerkiksi julkisen vallan päätöksentekokykyä, rajaturvallisuutta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta, energian, veden, elintarvikkeiden, lääkkeiden, maksu- ja arvopaperipalveluiden sekä välttämättömien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen saatavuutta.
”Hybridivaikuttamisella voidaan uhata myös yhteiskunnallisesti kriittisten liikennejärjestelmien toimivuutta tai tieto- ja viestintätekniikan järjestelmiä, joilla yhteiskunnalle välttämättömiä toimintoja ylläpidetään.
Valiokunta korosti myös tarvetta johtosuhteiden selkeyteen ja nopeaan reagointikykyyn uhkakuviin vastaamisessa. Valiokunta kiinnittää hybridiuhkien torjunnassa erityistä huomiota siihen, ettei viranomaisyhteistyön toimivaltuuksissa tai johtosuhteissa saa olla aukkoja, joita ulkopuoliset tahot hyödyntäisivät. Lisäksi on varmistettava normaaliolojen lainsäädännön ajantasaisuus, sillä normaaliolojen lainsäädäntö on viranomaisten käytössä myös poikkeusoloissa.
Valiokunta korostaa myös eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevan rajavartiolain (HE 94/2022) muuttamisen tärkeyttä. Rajavartiolakia koskevan esityksen tavoitteena on vahvistaa rajaturvallisuutta parantamalla Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia varautua ja vastata normaaliolojen häiriötilanteisiin. Muutoksilla parannettaisiin myös Rajavartiolaitoksen varautumista poikkeusoloihin. Nyt ehdotetun sääntelyn lisäksi valiokunta kiirehtii valmiuslain kokonaisuudistusta.”
Pohjana tässä siis meidän kaksi tiedotetta päivän kokouksesta. Tässä vielä mietinnöt: Puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 3/2022 ja Valiokunnan mietintö PuVM 2/2022 vp HE 63/2022 vp.
Istunnossa tänään keskustelua myös rajaturvallisuudesta ja myös valtiontaloudesta. Nuo kaksi puheenvuoroani löytyvät eduskunnan pöytäkirjoista.