Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristömme on muuttunut nopeasti. Venäjän Vladimir Putinin Ukrainassa aloittama julma hyökkäyssota säteilee ja luo jännitteitä koko Eurooppaan. Muutokset ovat olleet nopeita, rajuja ja valitettavasti näyttää siltä, että myös pitkäkestoisia. Venäjän uhasta voi tulla ”uusi normaali Euroopassa”.
Suhtautuminen Venäjään on muuttunut laajasti. Jos vuosikymmeniä ja vielä helmikuun alussakin monet ajattelivat, että myönnyttely ja ymmärtäminen on paras tae elää rauhassa Venäjän naapurissa, niin 24.2.2022 tämä ajatusmalli mureni. Suomettumisenkin viimeiset rippeet rapisivat. Enää aniharva uskoo tällaiseen maailmaan.
Suomalaiset näkivät muutokset monia poliitikkoja nopeammin. Nato-kannatus kansamme keskuudessa lähes räjähti helmikuun lopulla ja selvä enemmistö suomalaisista ryhtyi kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Putinin hyökkäys ukrainalaisia 
vastaan käänsi kansan enemmistön mielipiteen nopeasti. Kansan tuki sai aikaan myös merkittävän muutoksen poliitikkojenkin keskuudessa. Jos Kokoomus vielä alkuvuodesta lähes yksin puolueista kannatti Nato-jäsenyyttä, niin nyt seuraksi on tullut puolueet toisensa jälkeen ja vielä kantaansa pohtivistakin puolueista kansanedustajien enemmistö näyttää kääntyvän Naton kannalle. Arvioni tällä hetkellä on, että läpi puoluekentän vähintään noin kaksi kolmasosaa kansanedustajista tukee jo nyt puolustusliittoon liittymistä.
Eduskunta aloittaa asiaa koskevan selonteon käsittelyn pääsiäisen jälkeen. Tämä vaihe vie eduskunnassa muutaman viikon ja arvioni on, että päätös Nato-hakemuksen jättämisestä tehdään, kun puissa ei vielä ole lehtiä. Tämän jälkeen Natolla on nopea valmius omalta osaltaan edetä ja sitten kaikkien 30 Nato-maan tulee vielä liittyminen ratifioida. Aiemmissa liittymiskäsittelyissä aikaa koko prosessiin on mennyt lyhimmilläänkin noin vuoden päivät. Meidän kohdalla ei tällaisesta ajasta puhuta, sillä Puolustusvoimamme on jo valmiiksi 100% Nato-yhteensopivat ja kuulumme Naton syvimmän kumppanuuden EOP- eli Enhanced Opportunities Partners -maihin. Hakemuksemme jättämisen jälkeen Nato tekee päätöksen maamme kutsumisesta Naton jäseneksi ehkä päivissä ja samalla julki tuodaan myös päätökset ”poliittisesta suojelusta”. Näin saisimme hakuvaiheen ajaksi kahdenväliset turvatakuut ennen virallisia jäsenyyden ja Naton artikla 5. tuomia turvatakuita.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on todennut, että Nato-liittolaiset löytävät keinot hoitaa Suomen, ja myös Ruotsin, jäsenyysprosessit nopeasti. Meidän päätös ei saa olla riippuvainen Ruotsista. He tekevät omansa, jos niin haluavat tai tulevat sitten perässä parlamenttivaaliensa jälkeen. Meidän osalta hyvä tavoite on, että Nato-jäsenyys on selvä ennen kuin lehdet koivuista taasen putoavat.
On selvää, että Putinia ei pidättele mikään muu kuin Nato. Ukrainan Naton ulkona pitäminen koitui maan kohtaloksi ja samaa kohtaloa ei meidän kannata itsellemme sallia. Samaan aikaan, kun nyt panostamme historiallisella tavalla omiin puolustusvoimiimme, niin on tärkeää varmistaa, myös vahvimmat ja ainoat aidot turvatakuut maallemme. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroth totesi aikanaan, että ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.” Mutta usein unohtuu, että hän myös jatkoi talvisodan opetusta muistaen, että kuitenkaan ”ei koskaan enää yksin”.
Timo Heinonen
kansanedustaja
puolustusvaliokunnan jäsen
Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen