Reilu vuosi sitten Viron pääministeri Kaja Kallas nosti esille huolensa Naton puolustuskyvystä. Ukrainan tapahtumien johdosta Kallas ilmaisi huolensa siitä, että nk. ansalanka-teoria, englanniksi tripwire, ei enää toimisi Baltian maiden puolustamiseksi. Naton silloisissa suunnitelmissa Venäjä käytännössä olisi nimittäin saanut ottaa Baltian maat haltuunsa ja Nato olisi sitten seuraavan puolen vuoden aikana vapauttanut maat. Ansalankaopissa toki uskottiin vähäisenkin, aiemmin noin tuhannen ulkomaalaisen Nato-sotilaan, estävän hyökkäyksen Nato-maata kohtaan kokonaan. Viro, Latvia ja Liettua vaativatkin Natoa muuttamaan suunnitelmaa. Viime kesän Naton Madridin huippukokouksen aiheena olikin liittokunnan itäisen sivustan puolustus.
Vuotta myöhemmin Vilnan Naton huippukokouksessa päätettiinkin kolmesta uudesta puolustussuunnitelmasta ja luovuttiin ansalankaopista. Päätettiin lisätä laajasti Naton sotilaallista pelotetta. Kolmesta puolustusalueesta pohjoinen kattaa Atlantin ja arktisen alueen, keskinen vastaa Baltian maista ja Keski-Euroopasta ja eteläinen Välimeren ja Mustanmeren alueista. Muutoksista Naton komentorakenteeseen myös päätettiin. Tämän myötä Natolla olisi välitön kyky lyödä Venäjän hyökkäysjoukot, mutta myös vastata terrorismin uhkaan.
Nopean toiminnan joukkojen määrä kasvatetaan noin 40 0000 sotilaasta 300 000 sotilaaseen. Joukot sisältävät suuren meri- ja ilmavoimien taistelukyvyn. Osaltamme myös me annoimme Natolle sitoumuksemme siitä, mitä joukkoja annamme Naton komentoon kriisitilanteen varalle. Joukkorakenteeseen liittyvät tiedot eivät ole julkisia.
Tuoreena Nato-maana meidät integroidaan osaksi pohjoista ja Itämeren alueen puolustusta. Lapin lennosto tullee toimimaan Yhdysvaltain Norfolkin esikunnan ja Etelä-Suomi Alankomaissa sijaitsevan Brunssumin esikunnan alaisuudessa. Järjestely ei ehkä ole kaikkein optimaalisin ja tämä saattaakin osaltaan avata myös meille mahdollisuuksia saada esimerkiksi uusi Naton pohjoinen esikunta Suomeen. Tässä meidän tulee olla aktiivisia ja merkittävimpänä toimijana pohjoismaista uskon meillä olevan tässä myös menestymisen avaimet. Voisimme hyvin tavoitella erityisesti maavoimiin nojautuvaa esikuntaa vaikka tänne Hämeeseen. Suomella olisi kaikki valmiudet johtaa Naton Itämeren alueen operaatioita merivoimien, maavoimien ja ilmavoimien kautta ja pisimmän Venäjän vastaisen rajankin näkökulmasta sijainti Suomessa olisi perusteltu.
Hallitusneuvotteluissa päätimme jo tavoitella maahamme esimerkiksi Naton osaamiskeskusta. Ruotsin Nato-jäsenyys on edelleen lopullista sinettiä vaille ja toteutuessaan tämä asemoi pohjolaa uudella tavalla. Vasta Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä myös meidän jäsenyys tulee täyteen mittaansa.
Vilnassa kaikki Nato-maat sitoutuivat myös kahden prosentin bkt-määräisiin puolustusmenoihin. Jatkossa 2,5% on vähimmäistaso – lattia ei katto. Viime vuonna tähän tavoitteeseen yksi ainoastaan seitsemän jäsenmaata.
Työ Nato-Suomen rakentamiseksi on siis vasta alkanut. Tällä vaalikaudella meillä on puolustusvaliokunnassa pöydällä iso nippu asioita Natoon liittyen. Nyt määrittelemme millainen jäsenmaa meistä tulee ja miten saamme Natolta parhaan mahdollisen turvan isänmaallemme. Ja myös mitä kaikkea me voimme antaa liittokunnalle. Sen voi sanoa, että Natossa me tulemme olemaan turvallisuutta lisäävä maa.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
puolustusvaliokunnan jäsen