Move!-mittaustulosten 2024 julkistamistilaisuus 11.12.2024
Miltä näyttää lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky? − Päätöspuheenvuoro: valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen
Arvoisat kuulijat täällä paikan päällä sekä siellä striimin välityksellä,
Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana haluan ensinnäkin kiittää kaikkia tilaisuuden puhujia ja seuraajia tämän vuoden Move! mittausten tulosten julkistustilaisuudesta. Tämä on ollut hyvin antoisa tilaisuus.
Haluan myös kiittää kaikkia yhteistyötahoja Move!-järjestelmän toteutuksesta.
Move! on vakiinnuttanut paikkansa merkittävänä järjestelmänä, joka luo erinomaisia edellytyksiä lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn edistämiselle niin valtakunnan, hyvinvointialueiden, kunnan ja koulujen tasolla. Tätä kaikkea ei voitaisi toteuttaa ilman laajaa ja toimivaa, poikkihallinnollista yhteistyötä.
Näin entisenä opettajana minun on helppo todeta, että suurin kiitos kuuluu kuitenkin koulujen opettajille ja rehtoreille sekä koulujen terveydenhoitajille, joita ilman Move!:a olisi mahdoton toteuttaa.
Arvoisat kuulijat,
Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset on toteutettu 5.- luokkalaisille osana perusopetuksen liikunnan opetusta vuodesta 2016 alkaen ja 8.-luokkalaisille kattavasti vuodesta 2018 alkaen.
Valtion liikuntaneuvosto on vastannut alusta saakka Move! järjestelmän raportoinnista ja tietopohjan kehittämisestä.
Move on kerryttänyt meille jo vuosien ajan luotettavaa tietoa lasten ja nuorten toimintakyvystä ja piirtänyt aikasarjaa sen kehityksestä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää niin kansallisen, alueellisen kuin paikallistason liikunta- ja terveyspolitiikan toimenpiteiden toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä seurannassa ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa.
Move!-mittauksilla tuetaan ja kannustetaan lapsia ja nuoria huolehtimaan omasta fyysisestä toimintakyvystä, mutta sillä on myös siis hyvin tärkeä tiedolla johtamisen tehtävä.
Tänään jo aiemmin kuulimme kuinka Move!-mittauksiin on osallistunut tänäkin vuonna yli 110.000 5.lk ja 8.lk oppilasta. Tuloksilla on merkitystä ja niitä voidaan hyödyntää monella eri tavalla.
Tässä lyhyesti muutama esimerkki:
Yksittäiselle oppilaalle Move! tuottaa tietoa ja palautetta omasta fyysisestä toimintakyvystään ja vinkkejä sen kehittämisestä.
Koululaisten vanhemmat saavat tietoa lastensa fyysisen hyvinvoinnin edellytyksistä sekä siitä, mihin lasten hyvinvointiin liittyviin asioihin heidän tulisi kiinnittää huomiota.
Terveydenhoitaja saa tietoa oppilaan jaksamista ja hyvinvointia mahdollisesti haittaavista tekijöistä.
Opettaja ja koulu saavat tietoa siitä, mihin fyysisen toimintakyvyn osa-alueisiin tulee opetuksen suunnittelussa kiinnittää huomiota.
Valtakunnan, kunnan ja maakunnan tasolla Move! tuottaa objektiivista tietoa lasten ja nuorten fyysisestä toimintakyvystä esimerkiksi kansallisen liikunta- ja terveyspolitiikan ja kuntien terveyden edistämistoimenpiteiden kehittämistä ja seurantaa koskien.
Move mittausten tuloksia seurataankin laajasti kuntien liikunnan edistämisestä vastaavalla toimialalla.
Vaihtelua toki on riippuen kuntakoosta, mutta voidaan sanoa, että noin 90 % kunnista seuraa säännöllisesti lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaustuloksia.
Myös me valtion liikuntaneuvostossa seuraamme tarkasti Move:n tuloksia ja käytämme niitä tiedolla johtamisen välineenä sekä hyödynnämme tietoa esimerkiksi arviointitehtävässämme ja antamissamme lausunnoissa.
Kyseessä on siis kaiken kaikkiaan hyvin merkittävä kokonaisuus, ja sillä on suuri merkitys lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Lisäksi on tärkeä huomioida, ja kuten tänäänkin olemme täällä kuulleet, kyseessä on myös kansainvälisesti ainutlaatuinen ja laadukas fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä, josta meidän kannattaa olla ylpeitä, mutta myös jatkaa se kehittämistä.
Kehitettävää liittyy muun muassa kuntien liikunnasta vastaavien toimialojen ja kouluterveydenhuollon kanssa tehtävän yhteistyön osalta Move!-järjestelmään liittyen. Tärkeää olisi, että yhä useammassa koulussa oppilaiden Move!-tulokset ovat käytettävissä terveystarkastuksissa ja oppilas voidaan tarpeen mukaan ohjata liikuntaneuvontaan ja -palveluihin.
Tärkeintä on oppilaasta välittäminen ja se, että jo varhaisessa vaiheessa kiinnitetään huomiota oppilaan toimintakykyyn. Sillä on kauaskantoiset vaikutukset oppilaan elämään tulevaisuudessa.
Itse en ollut se liikunnallisin pikku poikana. En ollut se oman kouluni Juure Saroskaan vaan oli muut syyt miksi Heinonen laitettiin maaliin. Minulle ei lapsuudessa syntynyt ja kehittynyt sitä elämänmittaista liikunnallista elämäntapaa, vaan minä jouduin se lajini ja liikuntani löytämään vasta aikuisiällä.
Itse toivon, että yhä useampi – mielellään ihan jokainen lapsi ja nuori – voisi jatkossa löytää sen oman iloisen ja hauskan tavan liikkua ja nauttia liikunnasta.
Liike on lääke.
Tehdään siis yhdessä yhä enemmän ja kehitetään tätä.
Kuten olemme tänäänkin täällä kuulleet muun muassa Hämeenlinnan ja Tampereen osalta, Move-järjestelmän kehitystyötä tehdään koko ajan ja meiltä löytyy hienosti hoidettuja ja esimerkillisiä toimintatapoja eri puolelta Suomea. Näitä toimintatapoja on tärkeä levittää eri alueille ja kuntiin.
Arvoisat kuulijat,
Me liikunnan edistäjät tiedämme hyvin, että väestön liian vähäinen liikkuminen on hyvin merkittävä yhteiskunnallinen haaste. Kyseessä on hyvin monimutkainen ilmiö ja aktiivisen liikkumisen vastavoimat ovat vahvoja.
Vaikka joitain valonpilkahduksia kehityksessä on jo ollut havaittavissa, kuten tänäänkin kuulimme 5. luokkalaisten toimintakyvyn kehityksen osalta, edelleen liian suuri osa lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän ja liian suurella osalla lapsista ja nuorista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi olla mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavaa.
Erityisenä huolenamme on se, että maaseutumaisissa kunnissa on kaupunkimaisia kuntia enemmän oppilaita, joiden fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista.
Kannustan kunnissa panostamaan helppoon, helposti saavutettaviin ja matalankynnyksin liikuntapaikkoihin. Pihakentät, ässät-kentät, skeittiparkit, ulkokuntopisteet ja koripallokorit ovat tätä.
Hyvät arkkitehdit ja yhdyskuntasuunnittelusta vastaavat; älkää enää jatkossa tehkö henkilökunnan parkkipaikkoja koulujen ja päiväkotien pihojen parhaille ja lähimmille paikoille.
Tai opettajat, tehkää kouluillenne, päivään ainakin yksi pidempi välitunti – välitunti liikkeelle, liikunnalle ja peleille.
Ja kuntapäättäjät, laittakaa jokaisen liikuntainvestoinnin pihasuunnitelmaan mukaan pieni lähiliikuntapiste – kuntopiste – 50 000 euroa – 5-10 miljoonan euron uimahalli- tai liikuntahallihankkeessa on pieni juttu rahassa, mutta iso juttu liikkeelle. Siinä äiti tai isä voi vaikka hetken liikkua, kun odottavat lastaan treeneistä tai seuraava ryhmä hakea alkulämpöjä.
Tämä voisi olla vaikka meidän vastaus taiteen prosenttiperiaatteelle. Olkoot nimeltään vaikka Prosenttiperiaate lähiliikunnalle.
Hyvät ystävät,
Positiivista kuitenkin on, että nykyisin liian vähäisen liikkumisen haaste tunnistetaan laajasti koko yhteiskunnassa. Viimeisimmän Kansalaispulssi-kyselyn vastaajista lähes 90 % mielestä väestön liian vähäinen liikkuminen on merkittävä yhteiskunnallinen haaste Suomessa.
Voidaan varmasti todeta, että mitä tulee ymmärrykseen ja tietoisuuteen, edellytykset liikkumisen lisäämisen toimille ovat siis Suomessa juuri nyt erinomaiset. Suuri kiitos tästä ymmärryksen ja tietoisuuden lisääntymisestä kuuluu teille kaikille tutkimus- ja edistämistyötä pitkäjänteisesti tehneille liikkumisen ja liikunnan ammattilaisille.
Miten tämä liikkumisen edistämisen etsikkoaika kannattaisi sitten hyödyntää? Viime vuosien oppi varmasti on, että liian vähäiseen liikkumiseen vaikuttaminen vaatii hyvin kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja uusien ratkaisujen löytämistä sekä yhä vaikuttavimpia toimia.
Tietoisuuden kasvun ja haasteen monimutkaisuuden ymmärtämisen myötä katse on kääntynyt yhä vahvemmin poikkihallinnollisten toimenpiteiden välttämättömyyteen, ja siihen miten, aktiivinen liikkuminen ja liikkuminen saadaan palautettua osaksi ihmisten arkea.
Ihmisten arki kuluu suurelta osin liikuntasektorin ulottumattomissa, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa, työpaikoilla, sosiaali- ja terveyspalveissa tai näihin liittyvillä matkoilla.
Ihmisten arkeen liittyviä päätöksiä tehdään paljon valtionhallinnossa, alueilla, mutta arjen liikkumis- ja liikuntateot tehdään edelleen erityisesti kunnissa.
Kunnat vastaavat muun muassa maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta, varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, liikennepalveluista sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Näihin kaikkiin tehtäviin liittyvillä päätöksillä vaikutetaan merkittävästi ihmisten liikkumiseen ja liikuntaan sekä toimintakykyyn.
Onkin hyvin tärkeää, että eri hallinnonalojen keskeisten päätösten ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioitaisiin järjestelmällisesti ennakolta kuntalaisten liikkumiseen ja liikunnan näkökulmasta.
Toimintakulttuurin ja -ympäristön syvällinen muutos ja muutosten juurtuminen esimerkiksi kouluympäristössä tai elinympäristön ja yhdyskuntarakenteen muuttaminen vievät pitkään, joten on tärkeää, että paikallisten toimenpiteiden toteuttamista jatketaan myös hyvin pitkäjänteisesti, yli valtuustokausien.
Vaikkakin haasteita liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi on, niin paljon olemme myös saavuttaneet.
Pohja paremmalle tulevaisuudelle on olemassa ja yhdessä voimme hyvää tulevaisuutta rakentaa.
Valtion liikuntaneuvoston puolesta toivotan teille kaikille erinomaista ja liikunnallista loppuvuotta sekä Joulun odotusta!
Ja saa sitä kinkkuakin syödä ja jouluna vähän syödä yölläkin.
Kiitos!