Miten saisimme lapset liikkumaan?

Kynästä, torstaina 22.02.2018

Viime syksynä toisen kerran toteutetut, lasten kuntoa mittaavat, Move!-tulokset ovat huolestuttavaa luettavaa. Lasten ja nuorten erot fyysisessä toimintakyvyssä ovat kasvaneet ja erityisesti poikien liikkuvuus on mennyt huolestuttavaan suuntaan. Move!-mittaukset sisältyvät tuoreisiin opetussuunnitelmiin ja tämän avulla saamme aiempaa luotettavampaa tietoa lastemme kunnon tasosta ja kehittymisestä.

Viime syksynä tulokset kirjattiin 50 000 viidesluokkalaiselta ja 10 000 kahdeksasluokkalaiselta ja verrattuna ensimmäiseen vuoden 2016 mittaukseen alimman kolmanneksen osuus lisääntyi sekä tytöillä että pojilla niin 20 metrin viivajuoksussa, heitto-kiinniotto-yhdistelmässä, ylävartalon kohotuksessa ja vauhdittomassa 5-loikassa. Esimerkiksi lähes joka kolmas kahdeksasluokkalaisista pojista ei pysty enää ojentamaan alaselkäänsä täysistunnassa. Ja viidesluokkalaisten keskimääräinen kestävyyskunto on tällä hetkellä vain kansainvälistä keskitasoa.

Miksi kehitys on tällainen? Vastaus löytyy yksiselitteisesti siitä, että tällä hetkellä vain kolmannes peruskoululaisistamme liikkuu suositusten mukaisesti eli tunnin päivässä.

Suositusta ei pystytä täyttämään vain koulun toimin vaikka Liikkuva koulu –hanke onkin parantanut tilannetta merkittävästi. Liikkuvassa koulussa on mukana jo nyt yli 2000 kouluamme. Riittävään liikuntamäärään tarvitaan kuitenkin myös meidän vanhempien kannustusta ja monesti myös mukanaoloa, mutta myös toimia arjessa kaikilla eri osa-alueilla.

Toimenpiteitä voidaan ja pitää tehdä jo esimerkiksi yhdyskuntarakennetta suunniteltaessa. Pyörä- ja kävelytiet ovat esimerkiksi parhaita lähiliikuntapaikkoja ja mahdollistavat liikunnan yhdistämisen tavalliseen arkeen koulu- ja myös työmatkojen osalta.

Itse olen yhtenä esimerkkinä ihmetellyt myös mm. sitä, että miksi esimerkiksi koulujen läheltä parhaat paikat varataan henkilökunnan parkkipaikoille. Eikö nämä paikat pitäisi juuri varata liikuntaan ja leikkiin kannustaviksi koulupihoiksi. Kyllä ja vanhan parkkipaikan voisi muuttaa lähiliikunnan pelikentäksi ja siirtää autot hieman syrjempään.

Riittävä liikkuminen on nimittäin välttämätöntä meidän jokaisen fyysiselle toimintakyvylle. Jo lapsena luotu liikunnallinen elämäntapa ja sen myötä hyvä fyysinen toimintakyky ovat suoraan yhteydessä läpi elämän mm. työssä jaksamiseen, hyvään mielenterveyteen ja vaikuttaa se myös positiivisesti oppimiseenkin. Yhteys on myös suora alati kasvaviin terveyseroihin ja myös jopa siihen koetaanko elämä merkitykselliseksi. Riittämätön liikunta aiheuttaa jo nyt merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia.

Move!-mittauksilla tähdätäänkin siihen, että lapset motivoituisivat liikkumaan ja että me vanhemmat, opettajat ja myös päättäjät valtiolla, kunnissa ja maakunnissa kannustaisimme heitä liikunnallisuuteen sekä saisimme objektiivista tietoa omien toimenpiteidemme perustaksi.

Olemmekin asiaa käsitelleet lukuisia kertoja myös Valtion Liikuntaneuvostossa. Toimenpiteitä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi täytyy nimittäin jatkaa. Ja siksi haastan myös sinut ja teidän perheen mukaan yhteisiin hyvinvointitalkoisiin? Kirjatkaapa vaikka yhdessä ylös täyttyykö teillä liikunnan tavoitteet ja miten voisitte vaikka yhdessä koko perheen voimalla parantaa tilannetta.

Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
Valtion Liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja

Kommentit