Rajat suljettiin hitaasti, tiedonkulku takkuili, suojatarvikkeiden hankinnoissa ongelmia.
Repäisy aamun Hämeen Sanomista missä uutista samasta koronaselvityksestä.
Mm. tällaisia ongelmia paljastui, kun Onnettomuustutkintakeskuksella (Otkes) Valtioneuvoston teettämä riippumaton selvitys julkistettiin eilen. Raportin tehneen tutkintaryhmän johtaja Kai Valosen johdolla toiminut elvitysryhmä havaitsi puutteita ennen muuta koronatoimien johtotavassa. Ongelmia oli vuorovaikutuksessa niin valtion keskushallinnossa kuin hallinnon, alueiden ja kuntien välilläkin. Merkille pantaa oli kuitenkin se, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla ei noudatettukaan tehtyjä varautumissuunnitelmia. Valtion kriisijohtamismallia ei oltu ”niin sisäistetty, että sitä olisi saatu noudatettua”. Selvityksessä todetaankin, että ”COVID19-koordinaatioryhmän perustaminen ja asioiden organisointi aiheutti epäselvyyttä, koska perustaminen poikkesi valtion kriisijohtamisen toimintamallista”. Kysymys kuuluukin, että miksi ei kriisijohtamisen toimintamallia ja suunnitelmia noudatettu? Ja toisaalta, että miksi ei Tasavallan presidentti Sauli Niinistön esittämää koronanyrkkiä haluttu perustaa? Oliko esittäjä väärä? Tuliko arvovalta esteeksi?
Ja tästä päästääkin johtopohdintaa, että miten hyvin koronahoidossa oltaisiinkaan selvitty jos suunniteltua olisi noudatettu ja myös koronanyrkki eli johtoryhmä perustettu heti?
Yhteiskunnan turvallisuusstrategien mukaisessa mallissa keskeisiä toimijoita ovat toimivaltainen ministeriö, valtioneuvoston tilannekeskus, valmiuspäällikkökokous, kansliapäällikkökokous ja myös Turvallisuuskomitea. Tämä ketju sivuutettiin. Ja raportti paljasti myös se, että maamme puolustushallintokin oli ilmaissut halunsa päästä mukaan koronatorjuntaan koordinaatioryhmän kautta. Tämä ei ollut jostain syystä sopinut ja puolustushallinto pääsikin tuomaan osaamistaan pöytiin vasta siinä vaiheessa, kun kaikki ministeriöt kutsuttiin pöytiin.
Joimme tänään kahvit Wiikin Markun muistoksi Hämeenlinnan torilla. Kiitollisin mielin ja muistaen.
Tutkintaselostuksessa on kaiken kaikkiaan myös kaksitoista turvallisuussuositusta. Niissä korostuu mm. valtion kriisijohtamisjärjestelmän, tiedonkulun sekä varautumisen kehittäminen. Myös koko kriisinjohtamismallia esitetään nyt uudistettavaksi niin, että avoin ja riittävä yhteistoiminta ja johtaminen käynnistyisivät ajoissa. Tämän kaiken varmistamiseksi tarvitaan siis päätoiminen taho, joka on jo ennakkoon suunnitellut toimia kriisitilanteisiin valmistautumiseksi, mutta myös seuraa ja valvoon niiden toimeenpanoa itse tilanteen ollessa päällä.
Tässä vielä riippumattoman tutkintaryhmän kaksitoista suositusta:
1. Valtioneuvoston kanslia huolehtii kriisijohtamismallin uudistamisesta sellaiseksi, että sitä voidaan ja osataan soveltaa tulevissa kriiseissä. Mallin tulee varmistaa, että avoin, ennakoiva ja riittävä yhteistoiminta, valmistelu ja johtaminen käynnistyvät ajoissa. Lisäksi tarvitaan ennakkoon suunniteltu, päätoiminen taho, joka huolehtii, että asioita valmistellaan, toimeenpannaan ja seurataan aktiivisesti. Viestinnän johdon ja vastuiden pitää olla selkeät ja sellaiset, että poliittiset päätökset ja asiantuntijanäkemykset erottuvat toisistaan.
2. Valtioneuvoston kanslia huolehtii, että valtionhallinnon, alueiden ja kuntien välille rakennetaan tietojenvaihdon toimintamalli, jolla tilannekuvaa saadaan kerättyä ja jaettua tietoturvallisesti molempiin suuntiin sekä kommunikoitua päätöksistä ja suunnitelluista toimenpiteistä. Malli edellyttää, että kaikilla alueilla on sopivat ja yhdenmukaiset kontaktipisteet.
3. Oikeusministeriö valmistelee lainsäädäntökehikon, jossa valtioneuvosto pystyy laajassa kriisissä ohjaamaan aluehallintovirastoja ja kuntia yhdenmukaisiin ja nopeisiin, mutta kuitenkin alueelliset erityispiirteet huomioon ottaviin toimenpiteisiin.
4. Valtioneuvoston kanslia huolehtii, että valtionhallintoon, alueille ja kuntiin kehitetään yhteinen toiminto, jossa säännöllisesti tarkastellaan muun muassa auditointien avulla varautumisen tilaa ja tuetaan organisaatioita varautumistyössä. Samalla syntyy käsitys varautumisvelvoitteiden, tulosohjauksen, resurssoinnin ja strategisten tavoitteiden riittävyydestä.
5. Valtioneuvoston kanslia huolehtii, että viranomaistoimijoiden verkottumiseen, avoimen tiedon jakamiseen ja käyttöön kehitetään menettelyt, jotta tiedot sekä yliopistojen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden osaaminen saadaan hyödyksi kriisitilanteessa. Tämä edellyttää toimintamalleja tiedon turvalliseen kaksisuuntaiseen kulkuun myös viranomaistoimijoiden ulkopuolelle. Asia tulee sisällyttää varautumissuunnitelmiin.
6. Valtiovarainministeriö huolehtii, että valtionhallintoa ja kuntia varten valmistellaan käytännöt, joilla sekä valtionhallinnossa että kuntien hallinnossa voidaan tehdä henkilöstösiirtoja suunnitellusti ja sujuvasti jo poikkeusoloja pienemmissä kriisi- tai häiriötilanteissa.
7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistaa toimintoaan, joka seuraa vaarallisten tautien leviämistä päivittäin tilannekeskusluonteisesti, tuottaa analyysejä sekä viestii aktiivisesti ja systemaattisesti ainakin valtioneuvoston tilannekeskuksen, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan, kansainvälisten toimijoiden ja tiedeyhteisön kanssa. Lisäksi tarvitaan yhteisesti ymmärretty luokittelu, jonka avulla tarvittavat ja ennakkoon suunnitellut toimenpiteet saadaan empimättä käyntiin.
8. Sisäministeriö huolehtii, että rajanylityspaikkojen toimintaan sekä rajaliikenteen hallittuun rajoittamiseen, terveystarkastuksiin ja kontrollointiin kriisitilanteessa laaditaan kattava eri näkökulmat huomioon ottava poikkihallinnollinen suunnitelma.
9. Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää menettelyt ja yhteistyösuhteet keskeisiin kaupan toimijoihin siten, että suuret äkilliset hankinnat tekevät organisaatiot, joilla on ulkomaankaupan verkostot ja osaaminen. Hankintavalmiuksia harjoituttaa se, että huoltovarmuuden vuoksi varastoitavat materiaalit hankitaan samoja monipuolisia kanavia hyödyntäen ja mahdollisuuksien mukaan kotimaasta.
10. Valtiovarainministeriö huolehtii, että Suomeen saadaan kansalliset valmiudet nopeasti käynnistettäviin digitaalitekniikan hankkeisiin ja siihen, että käytettävissä on kriisitilanteiden vaatimuksiin vastaava sovelluskehitys-, tietosuoja- ja tietoturvaosaaminen.
11. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää mahdollisuudet parantaa ruumiinavausmahdollisuuksia nopeasti kehittyvässä kriisitilanteessa. Tarkoituksena tulee olla kerätä tietoa vahinkojen lieventämiseksi.
12. Sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii, että sosiaali- ja terveydenhuolto kykenee tunnistamaan suurten ihmisjoukkojen avun tarpeen erilaisissa laajoissa kriiseissä ja vastaamaan tähän tarpeeseen koordinoidusti ihmisen asuin- tai hoitopaikasta riippumatta.
Toivotaan, että kaikesta otetaan opiksi. On varmasti selvää, että Covid-19 ja nyt sen erilaiset muuntovirukset eivät jää viimeisiksi vitsauksiksi, mitkä maailmaa ja maatammekin kohtaavat. On parempi olla ensi kerralla vielä paremmin valmiina ja toisaalta ennen muuta noudattaa sitä, mitä valmiiksi on suunniteltu.
Otetaan siis opiksi.
…
Tänään aamusta Hämeenlinnaan. Torilla kahvit hyvän ystävän ja monessa mukana olleen Markun muistoksi. Torikahvila ja Hämeenlinnan tori oli paras paikka muistaa Wiikin Markkua ja hänen hienoa ja pitkää elämäntyötään. Muistot jäävät eloon.
Osanotto vielä täälläkin Markun omaisille.
…
Kello 21.01 ja huomenna vielä eduskunta koolla. Saa nähdä mitä huominen päivä eduskunnassa tuokaan tullessaan. Tänään julki jälleen yksi perustavaalaatua oleva virhe ja ongelma sote-mallista. Korkeimman oikeuden esittelijäneuvos Ville Hinkkanen paljasti tänään miten Marinin hallituksen sote-paketin voimaanpanolailla kumottiin mm. kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki. Lait on nyt hyväksytty ja myös presidentti se vahvistanut ja kerran kumottoja lakeja ei noin vain pitäisi voida uudelleen voimaan saattaa. Huhut kuitenkin kertovat, että eduskunnassa oltaisiin tekemässä jotain varsin kyseenalaista kirjelmäratkaisua lakien uudelleen voimaan saamiseksi. Tästä voi tulla vielä aikamoinen sotku ja todennäköisesti tätä joutuu selvittelemään ainakin oikeuskansleri.
On todella valitettavaa, että näin isoa lakiapakettia ei haluttu eduskunnassa huolella käsitellä ja näin sinne jäänyt tätä kokoluokkaa olevia virheitä. Ja perustavaalaatua olevia ongelmia on sitten vielä enemmän. Toivottavasti tästä ottaa nyt hallituspuolueet ja sosiaali- ja terveysvaliokunnankin hallituspuolueiden edustajat puheenjohtaja Markus Lohen johdolla opiksi. Isoja lakikokonaisuuksia ei pitäisi käsitellä edes vasemmistohallituksessa vasemmalla kädellä.
Mutta katsotaan mitä huominen tuo tullessaan. Puhemies Anu Vehviläinen joutuu edellyttämään vähintään uutta eduskuntakäsittelyä, jotta jo kumotut lait saadaan voimaan siirtymäajaksi. Saas nähdä, olisi entinen mies sanonut ja nyt sanon minä.