Sinivihreä hallitus vietti juuri yksivuotissyntymäpäiviään. Maamme sai viime keväänä nuorekkaan, osaavan ja naisvaltaisen hallituksen. Opettajana olen tottunut väliarviointiin ja ehkä sen paikka nytkin.
Vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Hallitus ei ole jäänyt aikailemaan, vaan on toteuttanut valtaisan määrän uudistuksia muun muassa sosiaali-, vero-, koulutus- ja liikennepolitiikan sektoreilla. Kuluneen vuoden aikana on parannettu niin opiskelijoiden, eläkeläisten kuin lapsiperheidenkin asemaa. Nyt on mitä mainioin aika tehdä hallituksen välitilinpäätös.
Koulutuspolitiikassa opetusministeri Sari Sarkomaa on käärinyt todenteolla hihat hartioitaan myöten. Kauan odotettu ja varsin laajasti toivottu yliopistouudistus on liikkeellä. Työ on valtaisa, mutta välttämätön. Myös tutkimuksen perusrahoitukseen saatiin kuluvan vuoden budjetissa merkittäviä lisäpanoksia. Myös innovaatioyliopiston rakentaminen on hyvässä mallissa. Perusopetuksen puolella ikäluokkien pienenemisestä koituneet säästöt tulevat tarpeeseen, kun hallituksen linjauksen mukaisesti rahat käytetään luokkakokojen pienentämiseen, erityisopetukseen ja tukiopetukseen.
***
Sinivihreää hallitusta on ensimmäisen vallassa olo vuoden aikana usein verrattu edeltäneeseen punamulta-hallitukseen. Monet keskustalaiset pääministeri Matti Vanhasen johdolla ovat todenneet nykyisen hallituspolitiikan olevan edeltäjäänsä sosiaalisempaa.
Tämä on konkretisoitunut esimerkiksi yksinhuoltajille kohdistettuna lapsilisän korotuksena, opiskelijoiden tulorajojen ja opintorahan korotuksena sekä perintöveron poistamisena 75 prosentilta perinnöistä kokonaan sekä perintöveron merkittävät lisähuojennukset leskien ja alaikäisten lasten osalta. Itse tosin odotan aikaa, että voimme luopua perintöverosta Ruotsin mallin mukaan kokonaan. Vaikka käytännössä vain suurimmat perinnöt jäivät perintöveron piiriin. Myös pienituloisten eläkeläisten asemaa parannettiin kansaneläkkeen tasokorotuksella. Samalla poistui myös kuntien kalleusluokitus, mikä nosti kansaneläkkeitä 75 prosentilla kansaneläkkeensaajia monessa tapauksessa jopa yli 50 eurolla kuukaudessa. Lisäksi sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevassa SATA-komiteassa kehitetään pienituloisimpien eläkeläisten toimeentulon turvaavaa mallia. Ja mainitsematta ei voi olla myöskään eläkeläisten veroepäoikeudenmukaisuuden korjaamista. Sekin on jo toteutettu – hengessä: eläkeläinen ei maksa koskaan enempää veroa kuin vastaavasti tienaava työntekijä.
Hallituksen ehdottomaksi kärkihankkeeksi pitää nostaa juuri sosiaaliturvauudistus, joka tähtää köyhyyden vähentämiseen. Mielestäni perusturvan on kaikissa olosuhteissa taattava ihmisarvoisen elämisen edellytykset. Tämän takia vähimmäisturvaa ja palvelutasoa pitää parantaa ja nimenomaan niiden osalta, jotka eivät itse kykene pitämään itsestään huolta. Esimerkiksi vammaisten ja pitkäaikaisasunnottomien luukulta toiselle hyppyyttäminen täytyy saada loppumaan. Työ on alkanut ja arvioinnin aika on myöhemmin.
Liikennepolitiikassa sinivihreä hallitus otti ohjat käsiinsä ja valmisteli ensimmäistä kertaa pitkäjänteisen liikenneinvestointiohjelman, joka sisältyy parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaan liikennepoliittiseen selontekoon. Tällä hallituskaudella käynnistyy kustannuksiltaan maamme historian suurin investointipaketti, jolla tie- ja rataverkkomme kehitetään 2000-luvun vaatimuksiin. Sinivihreä hallitus nimensä mukaisesti kehittää liikennepolitiikkaa ilmastonmuutoksen hidastamisen näkökulmasta, mutta samalla tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen, liikenneturvallisuuden lisääminen, yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen sekä alueiden elinvoimaisuuden tukeminen. Tärkeää on lisäsatsaukset yksityisteihin, perustienpitoon ja teemahankkeiden kautta kevyenliikenteenväyliin ja keskikaiteellisiin ohituskaistoihin.
Vuoden vaihteessa voimaan astui myös uusi autoverotusmalli, joka on tutkimusten mukaan todettu jo tässä vaiheessa toimivaksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Työn verotusta kevennettiin ja suurempia kevennyksiä odotetaan vaalikauden loppupuolelle. Lisäksi ensi vuonna toteutetaan kauan odotettu ja toivottu ruuan arvonlisäveron alennus.
***
Viime syksyn palkkakierros nosti voimakkaita tunteita. Varsinkin hoitoalan työtaistelu-uhka sai monen suomalaisen huolestuneeksi. Lopputulos oli kuitenkin onnistunut, kun kunnallisista naisvaltaisten matalapalkka-alojen työntekijöistä tuli ensi kerran palkkakierroksen todellisia voittajia. Meidän pitää kuitenkin olla valmiita jatkamaan tätä työtä. Naisvaltaisten alojen palkkakehitys pitää turvata ja olla tässä asiassa rohkea jatkossakin.
Oppositio on väittänyt happamasti, että inflaatio olisi syömässä saavutettua neuvottelutulosta, mutta tilastojen valossa väitteelle ei löydy katetta. Ostovoima on kehittynyt vakaasti ja tänä vuonna sen odotetaan kasvavan noin kolme prosenttia.
Ulkopolitiikan saralla tapahtui muutos kun vuosikymmeniä jatkunut demarivetoinen politiikka siirrettiin syrjään. Vuoden aikana kehitettiin mm. uudestaan suhteet Yhdysvaltojen suuntaan ja parannettiin myös Suomen ulkopoliittisia suhteita Venäjään. Ulkopolitiikan uusi ote näkyi myös eteläisen naapurin Viron tukemisessa patsaskiistan yhteydessä. Ulkoministerin vaihdoksessa uudeksi ministeriksi nousi todellinen EU-asiantuntija, jolta odotetaan paljon Suomen EU-poliittiseen linjanvetoon. Eduskuntaryhmämme teettikin kyselytutkimuksen maaliskuussa Taloustutkimuksella, josta ilmeni, että lähes 40 prosenttia suomalaisista pitää nykyisen hallituksen ulkopolitiikkaa edeltäjäänsä aktiivisempana ja vain 11 prosenttia suomalaisista näki nykyisen politiikan passiivisemmaksi. Tämä kuvastaa maamme kokoomuslaista uutta ulkopoliittista linjaa.
Kaiken kaikkiaan vuosi on vierähtänyt nopeasti. Hallituksella ei ole ollut pelkästään helppoa, mutta eihän politiikan pidäkään olla helppoa – välillä joutuu vaikeiden päätöksien eteen, jolloin mitataan se todellinen vastuunkanto. Sitä tältä hallitukselta ei ole puuttunut.
Minkä arvosanan hallitus ansaitsee ensimmäisestä vuodestaan? Sen saa jokainen itse päättää.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)