Laskeeko sähkönhinta koskaan edes entisiin?
Välillä tuntuu, että kun joku tilanne keksitään niin sen myötä hintoja nostetaan ja sitten siitä tehdään ns. uusi normaali. Nyt näyttää jotenkin sähkönhinnan kanssa käyneen näin?
Ymmärrän sen, että Venäjän verikaasuhanojen sulkeutuminen aiheutti Euroopassa aiheutti tiettyä energiakriisiä, mutta eihän meidän kotimaan sähkön tuotantohinnat ole mihinkään nousseet?
Pörssisähkön hinta pysyy korkealla. Nord Pool -sähköpörssin tämän päivän korkein hinta on 235,1 senttiä eli käsittämätön 2 euroa 23 senttiä kilowattitunnilta. Pahin ryöstöhinta osuu iltaseitsemään, mutta yli kahden euron kilowattituntihintoja laskutetaan tänään aina neljästä eteenpäin. Sähkö maksaa kello 16-17 2,1 euroa, 17-18 2,18 euroa ja vielä 20-21 2,175 euroa kilowattitunnilta. Tämän jälkeen hinta hieman laskee, mutta vasta ennen puoltayötä edes alle 40 sentin. Nordpoolin mukaan Suomen aluehinta on moninkertainen esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin verrattuna. Pohjoismainen sähköpörssi ei siis tasaa Pohjoismaiden hintaeroja. Kapasiteetti ei siis riitä.
Tämän illan sähkönhinta on korkein Suomessa koskaan nähty
Yli euron tuntihintoja on siis nähty maassamme ennenkin, mutta tämänpäiväiset yli kahden euron tuntihinnat ovat täysin poikkeuksellisia. Vai ovatko lopulta kuitenkaan?
Ja myös tuo ns. verollinen keskihinta on tänään käsittämättömän korkealla eli noin 1,1 eurossa kilowattitunnilta. Vertailun vuoksi voisi todeta, että viime vuoden joulukuussa sähkön keskihinta oli 9,45 senttiä kilowattitunnilta.
Keskiverto omakotitalon sähkönkulutus on 50-100 kilowattituntia. Tänään ollaan haarukan yläpäässä ja tuolla keskihinnalla päivän sähkölaskuksi tulee ainakin 100 euroa yhdessä päivässä.
Meillähän on tietyllä tavalla paperilla kyllä riittämiin omaa kapasiteettiä, mutta ongelmaksi tässä syntyy tuulivoima ja tuulettomat pakkaspäivät. Kun tuulimyllyt seisovat niin kapasiteettiä paikataan muiden Pohjoismaiden vesivoimalla. Meidän ongelma on siis säävarman kapasiteetin puute.
Tarvitsemme siis selvästi lisää ydinvoimaa. Siksi ylpeänä jälleen katselin kuvaa somessa ydinvoiman puolesta äänestäneiden muistomerkissä. Tuo muistomerkkihän aikanaan pystytettiin Greenpeacan ja vihreiden johdolla Helsinkiin 1.7.2010 ydinvoiman puolesta äänestäneiden pilkkaamiseksi ja mustamaalaamiseksi. Voisi hyvin todeta, että kovin huonosti tuo muistomerkki vanheni. Voisi melkein todeta, että muistomerkkiin kaiverrettuina on meidän ilmastonmuutoksen ja huoltovarmuuden esitaistelijoiden nimet ja kysyä, että kenen nimet sieltä puuttuvat?
Siksi uudistammekin ydinenergialakiakin. Haluamme sujuvoittaa uuden myös pienydinvoiman saantia maahamme. Siksi ihmettelinkin, kun Ylen presidentivaalitentissä SDP:n Jutta Urpilainen ilmoitti vastustavansa ydinenergialain uudistamista? Mitä ihmettä?
Ja minusta nyt pitäisi nostaa pöydälle myös vanhentunut sähkömarkkinoiden hintamekanismi. Se on syntynyt aikaan jolloin sähköä tuotettiin hiilivoimaloilla ja kaasulla. Nyt tuulivoimaa rakentuu rajusti lisää ja se tietää sitä, että ylijäämätilanteissa hinta on jopa negatiivinen ja toisaalta tällaisina tämän päivän hetkinä järjetön. Malleja on olemassa esimerkiksi keskihinnan määrittelyyn perustuva tai joku muu, mutta se on selvää, että nykyinen hintamekanismi ei tässä maailmassa toimi.
Joku kirjoittikin netissä, että nykytilanne on kuin laillistettu ryöstö.
Ja vaikka nyt nuo siirtohinnat tuntuvat jotenkin jopa edullisilta, niin samaan ryöstöön nekin menevät. Nyt vuodenvaihteessa muuten katkesi edellinen verkkoyhtiöiden valvontajakso ja voimaan tuli uusi valvontamalli, jolla siirtomaksut määräytyvät. Hallitusohjelmaamme kirjasimmekin vaateen, että valvontamallia kehitetään EU-asetuksen mukaisesti kustannusvastaavammaksi. Kirjaus siis oli sama mitä Kokoomus jo viime vaalikaudella lakialoitteellamme esitti.
Energiavirasto päättikin 29.12.2023 vahvistaa sähkö- ja maakaasuverkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuutta koskevat vuosina 2024–2031 sovellettavat valvontamenetelmät. Uusissa valvontamenetelmissä korostuvat kustannusvastaavuus, verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu investointien rahoittamisen näkökulmasta sekä nykyisen lainsäädännön tavoitteiden ja hengen toteutuminen.
”Energiavirasto teki lopullisiin valvontamenetelmiin oman vaikutusarviointinsa ja saamiensa lausuntojen perusteella verkkoyhtiöiden investointiedellytykset turvaavia tarkennuksia verrattuna vuoden 2023 aikana kuultavana olleisiin luonnoksiin. Erityisesti syksyn 2023 lausuntokierroksilla esiinnoussut rahoituksen riittävyyden turvaaminen tarvittaviin korvaus-, kehittämis- ja toimitusvarmuusinvestointeihin sekä verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu verkko-omaisuuden arvostamisessa ovat olleet keskeisiä perusteita Energiaviraston lopullisiin menetelmiin tekemille muutoksille.
Valvontamenetelmät tavoittelevat sekä hinnoittelun kohtuullisuutta että verkon kehittämistä
Uusissa valvontamenetelmissä korostuvat sekä liiketoiminnan kustannusvastaavuus asiakkaiden kannalta että verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu tarvittavien investointien mahdollistamisessa.”
Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo totesikin tiedotteessa, että ”Monopoliasemassa toimivien verkonhaltijoiden hinnoittelun on oltava kohtuullista – hintojen on vastattava verkkotoiminnan todellisia kustannuksia ja liiketoiminnasta saatava tuotto on pidettävä kohtuullisena”.
”Valvontamenetelmien päätavoitteita ovat kohtuullinen hinnoittelu sekä verkon ja verkkotoiminnan kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Sähköverkkotoiminnassa valvontamenetelmillä edistetään tulevina vuosina myös joustojen käyttöä.
Asiakkaiden näkökulmasta uusiin valvontamenetelmiin tehdyt muutokset tarkoittavat, että verkkoyhtiöt tekevät tarvittavat investoinnit entistä kustannusvastaavammin. Tämä johtaa siirtohintojen maltilliseen kehitykseen vaarantamatta kuitenkaan modernin yhteiskunnan edellyttämien toimitusvarmojen ja älykkäiden verkkojen kehittämistä.”
”Energiavirasto valvoo tarkasti, että kaikki verkonhaltijat noudattavat hinnoittelun kohtuullisuuden lisäksi myös muita lakisääteisiä velvoitteitaan, joita ovat muun muassa liittämisvelvollisuus, verkon kehittämisvelvollisuus ja toimitusvarmuustavoitteiden täyttäminen. Lisäksi virasto seuraa verkkoyhtiöiden voitonjaon suuruutta sekä kiinnittää valvonnassa erityistä huomiota siihen, että yhtiöt täyttävät verkkoluvan edellytyksenä olevat liiketoiminnan taloudelliset reunaehdot. Virasto myös perustaa seuraavan valvontajakson aikana heti resurssitilanteensa mahdollistaessa laaja-alaisen sidosryhmäneuvottelukunnan tukemaan valvontamenetelmien tulevaa kehittämistä.”
”Viimeisimmät muutokset valvontamenetelmiin lähinnä verkko-omaisuuden oikaisussa
Vahvistettujen menetelmien keskeisimmät muutokset verrattuna lausuttavana olleisiin luonnoksiin koskevat verkko-omaisuuden oikaisua. Viraston päätöksen mukaan kaikkien verkkotoimintojen verkko-omaisuuden oikaisu tullaan jakamaan kahteen osaan – ennen vuotta 2024 tehtyihin investointeihin ja vuodesta 2024 lähtien tehtyihin investointeihin. Ennen vuotta 2024 investoidun verkon jäädytetty jälleenhankinta-arvo, nykykäyttöarvo ja tasapoisto lasketaan käyttämällä päätöksen liitteen mukaista uudistettua komponenttijaottelua ja yksikköhintoja ilman indeksikorjausta.
Vuosina 2024–2031 tehtäville investoinneille lasketaan jäädytetty jälleenhankinta-arvo, nykykäyttöarvo ja tasapoisto uudistetulla komponenttijaottelulla ja vuosikohtaisilla yksikköhinnoilla. Vuosikohtaiset jäädytetyt yksikköhinnat perustuvat kyseisen valvontajakson aikana tehtyjen investointien toteutuneisiin keskimääräisiin kustannuksiin, jolloin lopulliset valvontajakson aikaisiin investointeihin sovellettavat yksikköhinnat tarkentuvat aina jakson lopulla. Valvontajakson päättyessä valvontapäätöksissä sovelletaan siis jakson investointien arvottamiseen aina uusia jakson toteutuneisiin investointikustannuksiin perustuvia investointivuosikohtaisia jäädytettyjä yksikköhintoja.
Verkko-omaisuuden oikaisussa otetaan myös huomioon komponenttien vanheneminen ja mahdollisten verkon purkujen pienentävä vaikutus sekä käytössä olevat järjestelmät ja viestiverkot.
Keskeisenä perusteena muutokselle on, että sen avulla varmistetaan verkko-omaisuuden arvostamistavan kokonaismuutoksen tasapuolisuus erilaisten verkonhaltijoiden kesken ja kustannusvastaavuus erilaisten verkkorakenteiden välillä. Lisäksi muutos lopullisessa muodossaan on ennustettavampi ja vaikutuksiltaan maltillisempi ja luo näin sujuvan jatkumon vanhojen ja uusien valvontamenetelmien välille. Muutos takaakin vastuullisille verkkoyhtiöille riittävät edellytykset ja kannusteet asiakkaiden kannalta tarpeellisten investointien tehokkaaseen toteuttamiseen.”
Lainaukset siis Energiaviraston tiedotteesta 29.12.2023.
Pakkanen siis paukkuu. Järjestelmää tulee uudistaa lisää.