Kotimaan matkailu- ja ravintola-ala on kokenut viime vuosina kovia. Ensin Covid19 – koronamyllerys sulki ravintolat ja hotellit ja laittoi myös maan rajat kiinni. Ravintoloilta ja hotelleilta hukkui asiakkaat, kun ovet piti laittaa kiinni ja raja ulkomaalaisiltakin turisteilta suljettiin. Ravintolasulut ja vielä päälle tulleet tapahtuma- ja kokoontumiskiellot pääministeri Sanna Marinin hallitukselta ajoivat monet ravintola- ja matkailualan toimijat kyykkyyn ja useat myös konkurssiin.
Kovassa paineessa ja mielenilmausten ja muiden pakottamana Marinin hallitus lopulta ymmärsi mm. tapahtuma-alan ahdinkon ja MaRa-alankin ja osoitti edes hieman tukea ja apua aloille. Koronan pahimmasta rynnistyksestä päästiin lopulta yli, mutta kassat olivat tyhjä ja varautumiseen varatut varat syöty. Tämän takia nyt alaa koettelevat kriisit ovatkin kohtalokkaita. Putinin hyökkäyssota Ukrainaan pysäytti venäläisturistien virran täysin. Emme tosin enää venäläisiä tänne kaipaakaan ja ei tilanne tule normalisoitumaan vuosikymmeniin. Mutta Venäjän toimet nostivat myös energianhinnan mm. 
Polttoaineiden ja nyt ennen muuta sähkönhinnan pilviin ja nyt monet sähköintensiiviset matkailualan toimijat ovatkin jälleen polvillaan. Rahaa ei enää ole kestää uutta iskua ja nyt viestit mm. Lapista ovat huolestuttavia. Ihmettelenkin Marinin hallituksen ja keskustan haluttomuutta osoittaa yrityksille minkäänlaisia sähkötukia? Tämä koskettaa arvon ministeri Annika Saarikko jo muitakin yrityksiä kuin vain matkailualaa. Toimikaa ennen kuin on myöhäistä.
Matkailusta puuttuu siis nyt Venäjän Putinin hyökkäyssodan myötä kokonaan venäläisturistit, mutta myös kiinalaiset ja isolta osin muutkin Aasiasta tulevat turistit kuten japanilaiset. Lapin vierailullani sain onnekseni kuulla, että paikkoa on löydetty Euroopasta ja mm. Lappiin suorilla lennoilla tulee turisteja nyt aiempaa enemmän mm. Turkista. Myös oli mukava kuulla, että nopeastikin kasvaneen ja myös tietynlaista ärtymystäkin aiheuttaneen matkailun hyväksyttävyys on nyt mm. Rovaniemellä korkeammalla tasolla kuin aiemmin.
Tänään työpäivä vei Helsingin Messukeskukseen ja Matkamessuille. Oli mukava huomata, että periksi ei alalla olla antamassa. Ulkomaanmatkailu vetää jälleen koronarajoituksien poistuttua ja monet ulkomaan kohteet esittelivätkin jopa uuttakin tarjontaa. Mutta nyt olisi äärimmäisen tärkeää, että ehkä hieman patoutuneenkin ulkomaanmatkailun paineiden ja halujen alla emme ihan kokonaan itsekään unohtaisi kotimaanmatkailua. Itse olen aina pyrkinyt niin, että neljä matkaa viidestä tehdään kotimassa ja kannustan kyllä itse kutakin nyt tutkailemaan myös kotimaanmatkailua ihan tässäkin mielessä.
Ravintola- ja matkailuala työllistää noin noin 115 000 henkilöä. Alkoholijuomien anniskelumyynnin työllisyysvaikutus on noin 24 000 henkilöä ja kaikesta alkoholielinkeinoihin liittyvästä työllisyydestä noin 63 prosenttia on ravintoloissa. Se on itseasiassa yli neljä kertaa enemmän kuin alkoholin vähittäismyynnissä. Tämä siitä huolimatta, että vain reilu kymmenesosa alkoholista nautitaan ravintoloissa. Vielä 2000-luvun alussa ravintoloissa nautittiin alkoholista noin viidennes. Muutos on siis ollut raju. Ja samaan aikaan alkoholin matkustajatuonti on ollut maahamme noin viidennes (18% ennen koronaa) kokonaiskulutuksesta eli huomattavasti ravintolakulutusta enemmän.
Meillä ravintoloiden anniskelun verotus onkin EU-maiden kireintä. Itseasiassa ravintoloiden tärkeimmän alkoholijuoman eli oluen, verotus on ylivoimaisesti EU-maiden korkein Suomessa. Ja kyllähän sen jokainen laskuissa näkee. Pizza ja kaksi olutta – laskussa oluidenhinta alkaa olla jo ruokaa enemmän ja monesti enemmänkin. Ja tämä taasen näkyy siinä, että ruuan kanssa ei viinilasia osteta jne. Juominen on siirtynyt kotisohville.
Meidän tuleekin ensi vaalikaudella laskea matkailu- ja ravintola-alan anniskelun arvonlisävero nykyisestä 24 prosentista 14 prosenttiin. Ala on tätä esittänyt jo pidempään ja laskelmat osoittavat, että se olisi myös järkevää. Myös EU-lainsäädäntö mahdollistaa, että ravintola-anniskeluun sovelletaan samaa alennettua arvonlisäverokantaa kuin ravintolaruokailuun. Ja lisäksi ravintola-anniskelu tuo valtiolle enemmän verotuloja kuin kaupasta ostettu alkoholiannos, vaikka laskisimmekin anniskelun arvonlisäveron 14 prosenttiin. Aukkoa ei siis tästä verotuottoihimme kokonaisuutena syntyisi. Esimerkiksi ravintolassa nautittu keskiolutpullo tuo 42 senttiä enemmän verotuloja kuin kaupasta ostettu olutpullo.
Maran sivuilta luin, että ”Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan anniskelun arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin vähentäisi valtion anniskelusta saamia arvonlisäverotuloja noin 122 miljoonaa euroa vuodessa. Alentaminen kuitenkin
lisäisi ansiotulo-, valmiste- ja muita arvonlisäveroja 51 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion verotulot vähenisivät siten noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Laskennallinen työpaikkavaikutus olisi 2 400 työpaikkaa.”
”Kerrannaisvaikutuksineen arvonlisäveron alentaminen lisäisi kotimaista tuotantoa lähes 300 miljoonaa euroa.”
”Verotulot voisivat kasvaa enemmän, jos suomalaiset siirtyisivät matkustamaan ulkomaiden sijaan enemmän kotimaassa.”
”Alennettu
arvonlisävero
siirtäisi kulutusta ravintoloihin,
lisäisi työllisyyttä 2 400 työpaikalla
ja kansantalouden tuotosta
300 miljoonalla eurolla.”
Matkamessuilla esille nousi myös maamme panostukset matkailun edistämiseen. Tulen tästä aiheesta kirjoittamaan lähipäivinä lisää. Olen yhtä ajatusta tältä puolelta pyöritellyt jo useamman vuoden ja nostan sen nyt laajemmin esille, kun
uusi vaalikausi ja uudet hallitusneuvottelut lähestyvät. Meidän tulee ottaa vähän mallia esimerkiksi Virosta. Mutta palaan tähän.
Useampia erittäin hyviä keskusteluja Matkamessuilla myös mm. luontomatkailun kehittämisestä ja myös uniikkien kotimaan matkailukohteiden mahdollisuuksista. Mutta eniten puhutti kyllä matkailun vaikeat viime vuodet ja se miten tästä eteenpäin selvitään. Mutta mukava oli huomata, että henki oli vahva ja luottavainen. Periksi ei onneksi olla antamassa ja tuetaan me arjessamme sen mitä kukin pystymme ja minä lupaan pitää matkailun ja ravintola-alan puolia eduskunnassa jatkossakin.
Ja ihan hyvä muistiin pantava fakta on muuten tämäkin.
”Jos suomalaiset käyttäisivät 1,1 miljardia euroa kotimaan matkailuun ulkomaan matkailun sijaan, julkisyhteisöjen
verotulot kasvaisivat arviolta 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Valtio menettää verotuloja pelkästään Viron matkustajatuonnin vuoksi 188 miljoonaa euroa vuodessa.”