”Jos oikein muistan, niin kesäkuussa 2019 työllisyystoimet lykättiin syksyyn 2019, sitten kevääseen 2020 ja edelleen syksyyn 2020, jolloin perälaudaksi asetettiin puoliväliriihi keväällä 2021, jossa sovittiin jatkotarkastelu syksyyn 2021, jonka tuloksena työ jatkuu keväällä 2022.”
Näin twitterissä talousasiantuntijat muistelivat pääministeri Sanna Marinin hallituksen työllisyystoimia. Käytännössä yhtään vaikuttavaa työllisyystoimea ei Marinin eikä sitä edeltänyt Antti Rinteenkään hallitus ole tehnyt ja nekin mitä on neuvotteluissa sovittu on jätetty toimeenpanematta. Siitä huolimatta nekin Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) muistaa aina kyllä luetella saavutetuiksi 
työllisyystoimiksi. Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää.
Nyt toki budjettiriihessä tehtiin kaksi ihan järkevää työllisyyteenkin vaikuttavaa päätös. Ensin hallitus päätti korottaa opiskelijoiden opintotuen ns. vapaantulonrajoja. Tämä siis tarkoittaa sitä, että opiskelijat voivat tehdä hieman enemmän töitä ilman, että menettävät opintotukensa. Ongelma tässä on vain se, että päätös tehtiin politiikan tämän päivän kielellä ns. twitteriä ja IG-kuvia varten eli vain vuodeksi. Vaikutukset jäävätä olemattomiksi ja ehkä työmäärältään jopa haitallisiksi. Vaikea ymmärtää, että päätöstä ei tehty pysyväksi, sillä sillä tavalla työllisyyteen voitaisiin oikeasti vaikuttaa. Itse olen jopa esittänyt jo vuosia sitten, että vapaantulonrajoista voisi kokonaankin luopua ja antaa opiskelijoille opintotuen sillä perusteella, että eteneekö opinnot sovitussa aikataulussa. Mitä se oikeastaan meille edes kuuluu, jos nuori haluaa opintojen yhteydessä tehdä iltaisin ja viikonloppuisin töitä ja hankkia esimerkiksi jo työkokemusta omalle alalleen? Eikös sekin olisi vain hyödyksi yhteiskunnallekin.
No toinen vastaava some-mainoskampanjapäätös oli kotitalousvähennyksen korottaminen ja parantaminen. Sekin tehtiin vain pieneksi hetkeksi eli siksi, että somessa ehditään kertoa, että tällainenkin toimi tuli tehtyä. Mutta juuri kun uusi malli saadaan toimeen niin se jo sitten perutaan jne. Tämäkin kotitalousvähennyksen parantaminen ja kehittäminen on hyvä muutos, mutta hetken juttuna se ei juurikaan tule työllisyyteen vaikuttamaan eikä muutenkaan.
Kotitalousvähennysta siis korotetaan kahdeksi vuotta niin, että kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Hyvä muutos, mutta sen pitäisi olla pysyvä.
Yrittäjät kommentoivatkin tuoreeltaan budjettiiriihtä eilen toteamalla, että ””Talousarvio lisää aivan liikaa velkaa tässä suhdannetilanteessa. On vastuutonta, että hallitus ei toteuta sopeutustoimia eikä tee aitoja työllisyyttä lisääviä rakenneuudistuksia”.
”Työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavat rakenneuudistukset jäävät tekemättä. Työvoimapulaan ei ole luvassa näillä lääkkeillä olennaista helpotusta. Hallitus lykkää tapansa mukaan uudistuksia. Olisi pitänyt uudistaa työttömyys- ja muuta sosiaaliturvaa”.
Näin totesi eilen Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen. Tänään 10.9.2021 aamulla myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen (kesk.) liittyi hallituksen toimien arvostelijoihin aamu-tv:ssä ja peräänkuuluutti mm. kokoomuksenkin esillä pitämää paikallista sopimista, ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamista ja sosiaaliturvan muuttamista kannustavammaksi.
Samaan aikaan, kun meillä on siis valtavamäärä työttömiä meillä on myös kasvava määrä avoimia työpaikkoja. Yhä useammalla alalla ja työpaikalla on akuutti työvoimapula. Tähän ei siis hallitus löytänyt tosiasiallisesti yhden yhtä ratkaisua. Hieman he puhuivat toki mm. kansainvälisten osaajien rekrytoimisesta, mutta sekin suunta tumpattiin sitten uudella mastapoistumisverolla. Uusi maastapoistumisvero eli exit-vero nimenomaan nyt heikentää maamme kiinnostavuutta tulla tänne tekemään työtä ja investoimaankaan Suomeen. Ja lisäksi maastapoistumisveron tuotto on hyvinkin epävarma. Arvioiden mukaan se on jotain 0-50 miljoonan euron välillä. Sen tuotto on siis joka tapauksessa parhaimmillaankin olematon, mutta sääntely tulee olemaan hankalaa, se mutkistaa edelleen verotustamme eikä edes sovi verojärjestelmäämme ja haittoja sillä on joka tapauksessa hyötyjä enemmän. Itse uskonkin, että tämä uusi vero oli vain laskennallinen kikka päästä riihestä eteenpäin. En usko, että veroa saadaan voimaan ja lopulta sitä ei edes haluta saada? Papereissa sille vasemmistohallitus pystyi nyt laskemaan ”tarvittavaa tuottoa”.
Paikallislehdessä Lopen Lehdessä mukana Kare Aspin tekemä juttu kunnanhallituksen puheenjohtaja aloittamisestani.
Jos jotain myönteistä ensi vuoden budjetista etsii niin se on työnverotuksen pienenpieni keventyminen. Aiempina vuosina Marinin hallitus on kiristänyt ison osan työtä tekevien verotusta, mutta nyt onneksi tämä kiristys on muutettu edes nollalinjaksi. Veronmaksajien keskusliiton mukaan palkkojen verotus kevenee noin 0,2 prosenttiyksikköä ensi vuonna.
Mielenkiintoinen on myös täyssähköautojen veronmuutokset. Täyssähköautot siis vapautetaan hankinnan autoverosta, mutta samaan aikaan kuitenkin vuotuista ajoneuvoveron perusveroa korotetaan vastaavasti. Hieman näpertelyksi jäi siis liikenteen ja autoilun jutut, missä nyt olisi pitänyt uskaltaa tehdä tiekartta autoverosta luopumiseksi jne. Sillä tavalla autokantamme olisi saatu aidosti uusiutumaan vähäpäästöiseksi ja turvallisemmaksi.
Ilmastotoimissa Vihreät kokivat kyllä täydellisen nöyryytyksen. Suuret puheet muuttuivat korulausekirjauksiksi ja aidot toimet sysättiin työllisyystoimien tapaan hamaan tulevaisuuteen. Somessa ääni tästäkin tosin toinen ja erilaisia kauniita kuvia IG-storyt pullollaan. Totuus tässäkin toinen.
Ja velkaa siis Marinin hallitus ottaa valtiovarainministeri Annika Saarikon johdolla ensi vuonnakin lähes miljoonan joka ainoa tunti. Eli nyt lisäsyömävelkaa otetaan 6,9 miljardia euroa ja kun siihen tulee muutama lisätalousarvio ensi vuonna mm. aluevaaleja silmälläpitäen niin uutta velkaa otettaneen lähelle 10 miljardia lisää ensi vuonna. Lasten ja lastenlasten piikkiin.
….
Eduskunnan viikko näin paketissa. Budjettiesityksen sisältö alkaa pikkuhiljaa selvitä. Eilen vielä esimerkiksi hallitus antoi ymmärtää, että poliisin resurssit säilyisikin vuoden 2021 tasolla. Nyt kuitenkin on selvinnyt, että määrärahat eivät olekaan riittävät siihen, että poliisien määrä pysyisi ennallaan vaan leikkauksia tulee kuitenkin. Aiheesta kirjoitan tuolla Kynästä -sivulla vastineessani Itä-Hämeeseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Kannattaa lukea.
Kello nyt 20.47 ja taidan lähteä Pekkalan saunaan. Pestään eduskunnan pölyt pois. Mukavaa viikonloppua!