Aikanaan kun ministeriöiden kansliapäällikkömalli luotiin niin yksi keskeinen tavoite oli saada ministeriöiden vaihtuvien ministereiden rinnalle korkeimmaksi virkamieheksi edes hienoista jatkuvuutta edustavat kansliapäälliköt. Pitkään malli on myös toiminut ja osaavat ja pätevät kansliapäälliköt ovat saaneetkin jatkoakauden vaikka ministeri välissä olisikin vaihtunut useammankin kerran. Järjestelmä on siis toiminut ja tuonut toivottua jatkuvuutta ja ylivaalikautisuutta ministeriöiden johtoon.
Viime kaudella pääministeri Juha Sipilän johdolla tehtiin myös työtä sen eteen, että puhtaasti poliittisista virkanimityksistä päästäisiin eroon. Siinä ei toki täysin onnistuttu, mutta tavoite oli oikea. Poliittinen virkanimitys siis tarkoittaa sitä, että tehtävään tärkein valintaperuste ei olekaan pätevyys vaan sopivuus eli oikea jäsenkirja. Ja tämä ei siis tietenkään myöskään tarkoita sitä, että tehtäviin ei voitaisi valita johonkin puolueeseen kuuluvaa henkilöä. Eli ei poliittinen aktiivisuus tai puolueen jäsenyys myöskään saa olla automaatinen este tai rasite valituksi tulemiselle, mutta ei se myöskään saa olla ainoa valintakriteeri.
Nyt Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallitus on kuitenkin vienyt virkanimitysrulettiaan sellaiseen asentoon, että voidaan hyvin puhua poliittisten virkanimitysten paluusta. Ehkä räikein oli Vihreiden Maria Ohisalon tekemä valinta Sisäministeriön kansliapäällikköksi ja nyt viimeksi pääministeripuolueen halu selvittää mahdollisuus avata Valtiovarainministeriön kansaliapäällikköhaku uudelleen, kun viiden pätevän ja erittäin korkealle arvostetun osaajan ja hakijan joukosta ei löytynytkään sitä sopivaa. Sopivaa – tiedätte mitä se tarkoittaa.
Oikeuskanslerilta haun uudelleen avaamisen mahdollisuutta selvitettiin ja sitten suunnitelmasta peräännyttiin häntä koipien välissä. Nyt onkin todennäköisesti edessä maamme yhteen tärkeimpään virkaan valitaankin valitsijoiden näkökulmasta persona non grata eli epätoivottu henkilö. Tilanteesta voi tulla erittäin ongelmainen, kun jo nytkin Marinin hallituksella on ollut vaikeuksia tulla toimeen virkaatekevien virkamiesten kanssa.
Itse olisin nyt valmist siirtymään ministeriöiden korkeimpien virkamiesten kohdalla samaan käytäntöön kuin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Näissä maissa korkeimmat virkamiehet vaihtuvat hallitusten mukana. Tässä mallissa toki tämä ylivaalikautisuus ja jatkuvuus hukattaisiin, mutta toisaalta ehkä vielä tätäkin tärkeämpää olisi virkamiesten ja hallituksen saumaton yhteistyö. Meidän nykyinen malli on luonut itseasiassa jopa hieman epätervettä kaksoishallintoa. Vastuu on poliittisesti valitulla hallituksella, mutta ainakin osittain valta on edellisen hallituksen valitsemalla poliittisesti valitulla virkamiehellä. Ja tätä kokonaisuutta hämmentävät nyt myös kasvavassa määrin valtiosihteerit ja myös erityisavustajat jne. Virkakoneistolle tulee määryksiä joka suunnasta ja epäselväksi jää kenen ääni on se painavin? No ministerin tietenkin, mutta sitten kansliapäällikkö vai valtiosihteeri? Ja vieressä vielä kuiskuttelee iso avustajajoukko.
Nythän muuten on käymässä joka tapauksessa niin, että pelkästään – tai ainakin vahvasti – poliittisin perustein valitut kansliapäälliköt eivät tule saamaan jatkokausia kun ministerin ”väri” vaihtuu. Jatkuvuus siis loppuu ja pahimmassa tapauksessa poliittisten virkanimitysten ruletti pyörii ja ministeriössä kansliapäälliköiden toisen hallituksen kaudelle menevät vuodet ovat vähän kuin laakereilla odoteltaisiin vaihtoa. Siksi kansaliapäällikön ja valtiosihteereiden pestit tulisi yhdistää yhdeksi ja samaksi vaalikautiseksi vahvaksi poliittiseksi tehtäväksi.
Tänään eduskunnassa ollut hieman sellainen toimistopäivä. Hämeen Sanomiin viikonlopuksi kolumnia, muutamia kirjallisia töitä ja sitten kokoomuksen ja eduskuntaryhmän kokouksia. Pian kyselytunnille ja illalla vielä yksi tapaaminen kokoomusnuorten toimintaan ja toivottavasti kuntavaaleihinkin liittyen.
…
Kello 22.20 ja kämpillä. Ilta meni hyvin ja uskoisin, että hyviä uutisia tästäkin vielä tulee kerrottavaksi. Mutta eduskunnassa myös mieleenkiintoinen päivä ja erityisen iloinen olin siitä, että juuri Kokoomus nosti esille suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon ja sen kannattavuuden. Hallitus ei saa antaa periksi EU:n neuvotteluissa ja jos lopputulos pelätyn huono niin hallituksen tulee jokainen euro paikata kansallisesti. Jos tässä keskusta vielä epäonnistuu niin sitten voi jo kysyä mihin puoluetta enää edes tarvitaan. Kaikki tuki nyt neuvotteluille.
Kyselytunnin jälkeen vielä ajankohtaiskeskustelu vammaisten oikeuksista. Itse nostin esille vammaisten oikeuden palkkaan tehdystä työstä ja myös verkkoesteettömyyden ja eduskunnan kyselytuntien live-tekstittämisen. Yritän tämän saada nyt vihdoin kuntoon. Moni mm. ikäihminen on tekstitystä kaivannut ja toivottavasti se nyt myös saadaan.
