Malmin Lentokentän sulkemista tulee vähintään lykätä – Korvaavat ratkaisut vähintä mitä pitää päättää ennen

Blogi, perjantaina 09.10.2015

Itse kuulun siihen ryhmään mikä näkisi Malmin Lentokentän toimivan myös tulevaisuudessa. Erityisen huolestunut olen nyt toimista mitkä ovat ajamassa kentän alas ilman, että lupausta korvaavasta kentästä tai kentistä olisi ratkaistu. Vähintä mitä liikenneministeri Anne Bernerin tulee nyt tehdä on ottaa asiassa huolellinen aikalisä ja katsoa rauhassa mikä on maamme kannalta järkevintä. Ja olen lopulta varma, että jos tällainen harkinta-aika nyt otettaisiin niin lopulta Malmin Lentokentän jatkokin olisi lopullinen päätös.

Tällä viikolla tosin Liikenne- ja viestintäministeriö ehti tiedottamaan, että päätös kentän sulkemisesta on laillinen ja lopullinen. LVM:n tiedotteessa vastataan oikeuskanslerinviraston selvityspyyntöön Helsinki-Malmin lentoaseman lakkauttamispäätöksestä.

Malmin Lentokentän tulevaisuudesta ja korvaavista vaihtoehdoista on tehty lukuisia eri selvityksiä. Tänä vuonna LVM:n asiantuntijaryhmä on vielä selvittänyt mahdollisuuksia jatkaa ilmailua alueella sen jälkeen kun toiminta Malmin lentokentällä päättyy. Ryhmän työskentelyn aikana on käynyt selväksi, että Helsinki-Malmia korvaavaa kenttää tai sen sijaintia ei pystytä työn tuloksena osoittamaan.

”Tavoitteena on ollut vahvistaa Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisätä seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä. Hallitus päätti 3.4.2014 julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–18. Siinä linjattiin, että Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön ja että valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2020 mennessä.”

Korvaavaa kenttää ei voida osoittaa

”Liikenne- ja viestintäministeriön vetämä asiantuntijaryhmä on vuoden 2015 aikana pohtinut, missä ja millä edellytyksin ilmailua voitaisiin parhaiten jatkaa sen jälkeen kun toiminta Malmin lentokentällä päättyy. Ryhmän työskentelyn aikana on käynyt selväksi, että Helsinki-Malmia korvaavaa kenttää tai sen sijaintia ei pystytä työn tuloksena osoittamaan. Ryhmä tarkasteli uuden lentopaikan rakentamisen edellytyksiä ja rajoituksia sekä toiminnallisia vaatimuksia sekä hahmotteli yksityisellä rahoituksella toimivan kentän liiketoimintamallia. Yksityisellä rahoituksella pyörivän liiketoimintamallin löytäminen uudelle kentälle on haasteellista ilman julkisen sektorin merkittävää avustusta prosessin alkuun saattamiseksi. Vaihtoehtoinen kenttä vaatisi suurempia taloudellisia panostuksia kuin toiminnan jatkaminen nykyisellä kentällä. Nykytilanteessa valtion resurssien käyttö tällaiseen panostukseen ei näytä mahdolliselta.”

Malmin Lentokentän jatko on kuitenkin hyvinkin yksinkertaista turvata jatkossakin. Itseasiassa lakkautus on saanut aikaan maamme historian suurimman (13197 allekirjoittajaa) kuntalaisaloitteen missä Helsingin kaupungin toimia vastustetaan ja Malmin Lentokentän jatkoa tuetaan. Aloitteen tekijät itseasiassa nostavat esille saman mallin mitä myös me pidimme esillä hallitusneuvotteluissa. Siinä osa kenttäalueesta tulisi rakentamiskäyttöön ja osa jäisi kentäksi. Malmin ns. Itäinen kiitotie siis vapautuisi rakentamiselle ja kun kaupunki on suunnitellut alueelle noin 25 000 asukkaan asuntoja niin korvaavaa aluetta voitaisiin hyvin etsitä maanvaihdoilla valtion kanssa pääkaupunkiseudulta. Näin siis tärkein eli läntinen kiitotie pysyisi lentokäytössä tulevaisuudessakin ja 25 000 asukkaan täydennysrakentamistavoitekin täyttyisi.

Suunnitelmissa täydennysrakentaminen tukeutuisi Tattarinsuon alueeseen, mutta myös kentän länispuolelle mahtuisi asuin ja toimitilarakentamista niin että kentän jatkokaan ei vaarantuisi.

Malmin Lentokentällä toimii nyt 29 yritystä ja ne työllistävät suoraan 300 ihmistä. Välillisesti kentän työllisyys ja elinvoimavaikutukset ovat moninkertaiset. Nyt kun luvattua korvaavaa kenttää ei ollakaan tekemässä niin on todennäköistä, että jopa 80% yrityksistä joutuu lopettamaan. Osa voi löytää uusia toimipaikkoja muilta kentiltä mm. meidän Lopen Räyskälästä ja Tampereelta ja Virostakin, mutta valtaosa ei.

”Malmin historiallinen lentoasema on ainoa vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen lentoasema 150 km säteellä pääkaupungista ja lentosuoritteiltaan Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Lisäksi se on aluekokonaisuutena valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja yksi maailman parhaiten säilyneistä varhaisaikojen siviililentokentistä.”

”Malmin lentokenttä tarjoaa yli miljoonan asukkaan Suur-Helsingille kevyen liikenteen kansainvälisen lentokentän, aktiivisen virkistys- ja harrastekeitaan, paikan ilmailutapahtumille sekä mahdollisuuden kouluttautua ilmailun ammatteihin. Historiallisesti arvokas kenttämiljöö palvelee ansiokkaasti myös Rajavartiolaitosta, pelastuslaitosta, Ilmavoimia ja poliisia. Malmin kenttäalue muodostaa myös Pohjois-Helsingin avaran luonto- ja lintukeitaan.”

Itse en ymmärrä sitä, että toimiva ja arvokas kenttä halutaan nyt tuhota. Olen aivan vakuuttunut, että tällaisen kentän arvo tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan tärkeänä ja keskeisenä kaupunkikenttänä Helsingin Lentokenttää tukien. Ja jos Malmi nyt lopetetaan niin sitä vielä kadutaan.

Siksi tulen vielä jättämään ensi viikolla asiasta esityksen ja vetoomuksen myös liikenneministeri Anne Bernerille. Olen varma, että hän business-osaajana ja kansainvälisenä toimijana näkee Malmin Lentokentän arvon ja antaa kentälle nyt vielä aikalisän. Ja sen aikalisän aikana toivon, että Helsingin kanssa valtio pääsee ratkaisuun siitä, että puolet suunnitellusta rakentamisesta voi tulla Malmille ja toinen puoli valtion omistamille maille samoilla alueilla. Ja näin maanvaihdoin kenttä siirtyisi valtion omistukseen ja sen jatko olisi turvattu.

Lisää upeasta Malmista: Malmi Airport.

Kello 16.19 ja tänään aikamoinen päivä takana. Aamusta ensin Planin Tyttöjenviikon aamupalan kautta eduskuntaan ja siellä puolustusvaliokunta sotilaseläkeasian parissa. Saimme lausuntomme valmiiksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Varmistan vielä milloin lausunto julkinen ja sitten hieman sitä käsittelen täälläkin. Mutta arvanette mitä mieltä puolustusvaliokunta on.

PLAN Koska olen tyttö -aamiainen Kiilassa.

PLAN Koska olen tyttö -aamiainen Kiilassa.

Puolustusvaliokunnan jälkeen valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto vuokra-asuntotuotannon parissa ja hallitukselle runsaasti kiitosta siitä, että myös opiskelija-asuntojen rakentamisavustukset säilyvät ensi vuonnakin ja myös siitä, että käynnistysavustusvaltuutusta pystytään näinä vaikeina aikoina myös jopa nostamaan. Harvoja paikkoja minne pystytään jopa siis lisäämään rahaa. Ja toivottavasti saammekin näin buustia rakentamiseen ja myös paljon tulossa toimenpiteitä millä tulemme alentamaan myös kaiken rakentamisen hintaa sääntelyä purkamalla ja päätöksentekoakin sujuvoittamalla.

Jaoston jälkeen sitten valtiovarainvaliokunta vielä ennen täysistuntoa. Täysistunnossa tänään hyväksyttiin tämän vuoden lisätalousarvio. Kolmannen lisätalousarvio lisää rahaa noin 25 miljoonaa euroa. Tästä leijonan osa 21-22 miljoonaa euroa menee muun muassa starttirahaan. Ja toinen isompi kokonaisuus on lisäpanostus aikuiskoulutukseen. Lisätalousarvio hyväksyttiin eduskunnassa tänään ja näin lisärahat työllisyyden hoitoon saadaan käyttöön.

Tänään koti-ilta pitkästä aikaa ja huomennakin aikalailla vapaapäivä. Nuorisoteatterin ensi-iltaa ja yrittäjäjuhlaa ystävien kanssa.

 

 

Kommentit