Uskottavaa maanpuolustustamme on vaalittu vastuullisesti aina. Meillä ei koskaan ole uskoteltu, että perinteisenkään sodan uhka Venäjän naapurissa olisi kadonnut. Historiamme on meitä opettanut ja takaraivossa on ollut vanha pelottava viisaus: Kasakka ottaa sen minkä irti saa.
Puolustuksestamme on pidetty hyvää huolta aina. Hankintoja on tehty määrätietoisesti ja vaikka 90-luvulla lamakin maatamme rajusti koitteli, niin rahoitus hävittäjiin silloin kerättiin kasaan. Myös viime kaudella teimme historiallisen päätöksen Ilmavoimien kaluston jälleen uusimiseksi ja myös Merivoimien uusien laivojen hankkimiseksi. Näistä HX-hanke saatiin maaliin tällä kaudella. Teimme myös hankintoja maavoimiin niin Etelä-Koreasta kuin Hollannistakin. Ainakin Hollannissa vuonna 2014 tehtyä Leopard 2 –taisteluvaunukauppaa on kaduttu. Perinteisen sodankaan uhka ei nimittäin ollutkaan kadonnut.
Nykyhallitukselle ja puolustusministeri Antti Kaikkoselle täytyy antaa tunnustusta siitä, että nyt Putinin sodan keskellä se hyväksyi muuttamattomana Puolustusvoimien esityksen maamme puolustuskyvyn ja valmiuden parantamiseksi. Puolustusmäärärahoja lisätään nyt yhteensä noin 2,2 mrd. euroa. Lisäksi kuluvan vuoden osalta puolustuksen määrärahoja tullaan kasvattamaan vielä noin 700 miljoonalla eurolla. Näillä päätöksillä reagoimme nopeasti ja perusteellisesti muuttuneeseen Euroopan turvallisuusympäristöön ja huolehdimme maamme puolustuskyvystä kaikissa tilanteissa. Venäjän Ukrainassa 24.2.2022 aloittama sota on paljastanut sen, että Putin voi tehdä mitä vain ja myöskään perinteistä sotaa ei meidänkään osalta voida täysin poissulkea. Vaikka juuri tällä hetkellä maahamme ei kohdistukaan suoraa sotilaallista uhkaa niin Ukrainan tilanne ja sen aiheuttama jännite heijastelee koko Eurooppaan ja vaikutukset tulevat olemaan turvallisuusympäristömme näkökulmasta pitkäaikaisia.
Tämä muutos sotilaallisessa toimintaympäristössä edellyttää meiltä nyt yhdessä välitöntä ja pysyvää puolustusmäärärahojen tason nostoa. Tätä varten kertausharjoitusten määrää nyt korotetaan ja myös vapaaehtoisen maanpuolustustyön resursseja lisätään. Myös kantahenkilökuntaa ja sopimussotilaita palkataan lisää. Osaava armeija ja reservi tarvitsee toimiessaan myös ajanmukaista kalustoa ja myös tätä uudistetaan 2 mrd. eurolla. Tämä rahoitus kohdistuu mm. panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseisiin, taistelijan varusteisiin, tykistöampumatarvikkeisiin, kenttähuoltomateriaaliin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksiin. Lisäksi vahvistamme tiedustelukykyä, kyberpuolustusta ja pimeätoimintakykyä. Myös uusien lennokkisuorituskykyjen hankintaa ja käyttöönottoa nopeutetaan.
Mutta hyvin merkittävä kokonaisuus tässä on myös vapaaehtoinen maanpuolustus. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan lisärahoituksella vastataan kansalaisten tarpeeseen osallistua aikaisempaa enemmän vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja koulutukseen. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tukee erityisesti paikallispuolustusta ja on siten merkittävä lisä Puolustusvoimien joukkojen suorituskyvyn kehittämisessä. Valtionavustusta lisäämällä Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK pystyy kasvattamaan koulutusmääriään.
Tärkeintä on kuitenkin se, että Puolustusvoimamme on rakentanut ja kehittänyt maamme puolustuskykyä pitkäjänteisesti. Olen saanut itse toimia puolustusvaliokunnassa pian jo 12 vuoden ajan ja voin sanoa, että puolustuksestamme on pidetty hyvää huolta. Ja emme me varaudu sotaan sen takia, että sotaa haluaisimme, vaan nimenomaan siksi, että emme koskaan enää sotaan joutuisi.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen muistutti 6.4.2022, että lopulta kuitenkin ”jokaisen maan on varauduttava turvallisuusympäristön haasteisiin. Näitä tarpeita eivät poista kansainvälinen puolustusyhteistyön syventäminen tai puolustusliitto Naton jäsenyyden mahdollinen hakeminen.”
Mutta huolehditaan pian, että emme koskaan enää ole yksin.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
puolustusvaliokunnan jäsen
Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen