Viime vuonna herättelin vahvasti keskustelua suomalaisen ruuan tilanteesta, tulevaisuudesta ja myös ruoan alkuperämerkinnöistä. Maaliskuinen tempaus ”Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa” keräsi uskomattoman suosion ja väkeä oli mukana ympäri Suomen ja myös lukuisat elintarvikkeiden tekijät tarttuivat haasteeseen. Mukava tempauksessa syömässä vain suomalaista ruokaa oli kaiken kaikkiaan lähes 2300 suomalaista. Ja viikot toimivat myös erinomaisena keskustelunavauksena suomalaiselle ruualle ja havaintuille epäkohdille ja kiitoksille.
Itse olen jatkanut suomalaisen ruuan parissa koko vuoden mahdollisuuksien mukaan. En kuitenkaan niin tiukkaan, että lounaalla ruoka olisi jäänyt lautaselle jos ei viljan tai lihan alkuperää aivan varmaksi olisikaan selville saanut. Mutta aina ravintolassakin on kysytty mistä liha tulee? Onko leipä jauhojenkin puolesta suomalaista jne.
Yksi keskeinen tavoite pitää olla ruuan alkuperämerkintöjen parentaminen. Itse olen esittänyt alkuperämerkintöjen pakollisuutta niin kaupan ruokapakeitteihin kuin myös ravintola- ja työpaikkaruokaloidenkin ruokalistoille. Maatunnus raaka-aineen perässä ei veisi paljoa tilaa, mutta kertoisi mitä suuhun laitamme. Tämä myös osaltaan takaisi sen, että voisimme aidosti tehdä valintoja siitä mitä haluamme ostaa ja siitä mitä haluamme syödä. Ja tätä kautta voisimme myös vahvistaa suomalaisen ruuan asemaa ja maatalouden tulevaisuuttakin. Kaupan kassalla tehdään tärkeimpiä päätöksiä jos siihen vain annetaan mahdollisuus.
Vuoden alussa K-kaupat ja Suomalaisen Työn Liitto aloittivat yhteisen kampanjan suomalaisten elintarvikevalmistajien ja käyttötavarateollisuuden kanssa suomalaisen työn puolesta. Kuluvan vuoden kestävä ruokakampanja muistuttaa meistä jokaista juuri tästä arjen jokapäiväisten ostopäätösten vaikutuksesta maamme työllisyyteen.
Suomalaisen Työn Liiton tekemien laskelmien mukaan ostopäätöksellä on merkittävä vaikutus maamme työllisyyteen. Esimerkiksi jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa 10 eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluja, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa jne. Jokainen euro siis luo 1500 uutta työpaikkaa Suomeen tai turvaa nykyisten työpaikkojen tulevaisuutta.
Haastankin meistä itse kunkin tähän kampanjaan mukaan. Katsotaan hieman mitä kauppakärryyn laitamme. Omilla ostopäätöksillä vaikutummae vahvasti ja myös tällä tavalla takaamme, että kaupoista löytyy jatkossakin hyvää ja maukasta suomalaistakin ruokaa.
Katsotaan sitten maaliskuun ”Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa” -kampanjan aikana miten tilanne on vuodessa muuttunut. Löytyykö ja saako suomalaista ruokaa viime vuotta helpommin? Vai onko tilanne mennyt jopa huonompaan suuntaan.
Hyvää Suomesta.