Ylioppilaskokelailla on tänään edessään toisen kotimaisen kielen koe. Kokeeseen osallistuu kaikkiaan lähes 15 000 ylioppilaskokelasta ympäri Suomen.
Viime aikoina ovat jälleen nousseet esille toisen kotimaisen kielen heikot oppimistulokset. Keskusteluun suomalaisesta kielikoulutuksesta liittyy monenlaisia ideologioita ja eturistiriitoja, mutta selvitysten mukaan kielten oppimistulokset ovat sidoksissa ennen kaikkea motivaatioon ja mahdollisuuksiin hyödyntää oppimaansa omassa arkielämässään. Toisen kotimaisen kielen oppimista ei aina koeta tarpeelliseksi lukiolaisten keskuudessa. Useissa valtion viroissa on kuitenkin vaatimuksena sekä suomen että ruotsin kielen taito. Myös liike-elämässä, erityisesti finanssimaailmassa ruotsin kielellä on yhä tänä päivänä vahva merkitys.
Toisen kotimaisen kielen opiskeluun ja ylioppilaskokeen suorittamiseen voisi parhaiten motivoida sillä, jos ylioppilastutkinto samalla vastaisi valtionhallinnon virallista kielitutkintoa, jota nykyään edellytetään valtion virkojen ohella myös monissa muissa työtehtävissä. Jo keväällä 2003 ylioppilastutkintolautakunnan silloinen puheenjohtaja Aatos Lahtinen laati opetusministeriön pyynnöstä selvityksen aiheesta. Selvityksen mukaan ylioppilaskokeen hyödyntäminen valtion kielitutkinnossa on erittäin kannatettavaa.
-Toisen kotimaisen opiskelun motivaatio-ongelmia ei ratkaista pakottamisella tai syyllistämisellä, vaan tarvitaan porkkanoita. Toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeen muuttaminen valtionhallinnon kielitutkinnon korvaavaksi kielikokeeksi olisi hyvä kannustin, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Niklas Huotari.
Lukiolaiset vaativat hallitukselta toimenpiteitä valtion kielitutkinnon kehittämiseksi. Korvaavuuden rajaaminen koskemaan aluksi valtion kielitutkintojen kirjallisia osioita on realistista ylioppilaskokeiden tämän hetkisen muodon vuoksi. Lukiolaisten Liiton mielestä on kuitenkin tärkeää selvittää, voitaisiinko ylioppilastutkinnon kielikokeisiin jatkossa liittää myös suullista taitoa mittaavia osioita, jolloin myös korvaavuus voitaisiin laajentaa koskemaan valtion kielitutkinnon suullista osiota.