Aurinkorannikon suomalaisesta koulusta on kantautunut viime aikoina kasvavassa määrin huolestuneita viestejä. 300 lapsen ja nuoren koulu on vaarassa ja jopa konkurssi uhkaa koulun jatkoa. Ongelmaksi on muodostunut se, että koulun suomalaisilla (Suomen kansalaisilla) ei ole kaikissa tapauksissa kotipaikkaa Suomessa. Perheet ovat hyvinkin kansainvälisiä ja järjestämislupien niin peruskoulun kuin lukionkin vaatimus ”tilapäisesti ulkomailla asuville” on tätä nykyä vanhentunut. Nämä nuoret ovat kuitenkin suomalaisia ja palaavat pääsääntöisesti jatko-opintoihin Suomeen ja ainakin nuoret miehet asevelvollisuuttaa suorittamaan. 61 koululaisella ei ole kotikuntaa Suomessa. Ja kesken lukuvuoden tullut muutos on ajanut koulun konkurssin uhan alle.
22 vuotta toimineessa koulussa on toki ollut omia haasteita ja myös epäselvyyksiäkin. OKM:n tekemän tarkastusraporttin mukaan koulun vuosien 2009–2011 toiminnasta löytyi useita moitteita. Ne minusta tulee selvittää ja korjatakin. Ehdottomasti. Mutta minusta on kohtuutonta jos aikuisten tekemät virheet tai huono asioiden hoito nyt lopettaisi 300 koululaisen opinahjon. Ja mielenkiintoista on sekin tieto, että tällaista ohjeistusta kotipaikkavaatimuksesta ei tietojeni mukaan ole annettu muille maailman suomalaisille kouluille? Jos ja kun näin ei ole niin tilanne on myös erittäinkin epäoikeudenmukainen eikä kohtele yhdenvertaisesti ulkosuomalaisia kouluja.
Saamani tiedon mukaan koulu ei tule selviämään tätä kuuta pidemmälle. Olen jättänyt asiasta Ben Zyskowiczin kanssa kysymyksen opetusministeri Krista Kiurulle. Suomalaisten lasten ja nuorten opetus tulee turvata samaan aikaan kun virheet ja laiminlyönnit korjataan.
….
Vaskijärvellä herätellään osakuntaliitosta Loppeen.
Tänään Vaskijärveltä nostetaan Karkkilan Tienoossa keskusteluun kylän kiinnostus osakuntaliitokseen Loppeen. Aihe on mielenkiintoinen ja mielenkiintoista on nähdä ja kuulla sekin miten kyläyhdistyksen esille nostama asia otetaan vastaan. Itse olin tyytyväinen, että asian innottajana on ollut oman kotikuntani Lopen hyvä maine maaseutumaisenkin asumisen ja elävien kylien puolustajana. Ja näin olemmekin viime vuosina toimeet ja yhtenä arvokkaana juttuna vaikkapa kylille ja kyläkouluille annettu ”työrauha” ja koulurauha. Ainainen kyläkoulujen lopettamiskeskustelu piti kylät löyhässä hirressä ja esti kylien kasvun ja kehittymisen. Nyt kylillämme ja kyläkouluissamme näkyy myönteistä suuntausta ja niin kuin eilen totesin täällä blogissanikin niin olen varma, että tulevaisuudessa niissä kunnissa missä kyläkoulut kaikki lopetaan sitä kadutaan ja missä kyläkoulujen voimavara nähdään ja säilytetään niin tätä kiitellään. Ja myös Lopen halua kehittää maaseutuakin elävänä asumisen ja rakentamisen alueena on huomioitu. Olemmekin olleet pitkään hyvinkin edelläkävijöitä maaseudun kaavoittamisessa. Se on yksi tae sujuvaan rakentamiseen-
Itse sain kyläläisten suunnitelmista etukäteen tietoa. Nyt katsotaan millaista keskustelua aihe tullee aiheuttamaan. Mutta tänään varmasti Vaskijärven kylän keskustelunavaus tulee aiheuttamaan tavoitteenkin mukaisesti keskustelua. Asiassa aktiivinen on ja tuleekin olla itse kylä ja kylän asukkaat. Ja tässä ei siis aktiivisena ole Loppi enkä minäkään. Me seuraamme alkuun sivusta ja kuuntelemme mitä Vaskijärven kylällä halutaan.
…
Nyt puolustusvaliokuntaan ja aiheena tuulivoimarakentaminen.
…
Kello 21.41 ja juuri kotiin. Pitkä päivä siis takana ja tänään illalla vielä Veikkauksen yhtiökokouspäivän jatkoilla. Haasteellista aikaa pelimaailmassakin, mutta hyvä, että tuloutusta edelleen tulee ja ennätystahtiinkin. Sieltä nimittäin rahoitetaan meidän nuorisotyötä, liikunta, urheilu ja tiedettäkin.
Illalla jätin eduskunnalle myös lakialoitteen jolla esitän parturikampaamoille vapaata aukioloa. En ymmärrä, että meidän pitäisi säädellä parturien aukioloa. Itse uskon, että sen päätöksen osaavat tehdä itse yrittäjät ja kampaajat. Ja nyt myös samalla voimaan laki joka mahdollistaa myös kauppakeskuksissa kaikille oikeuden pitää oman liikkeen ainakin yhden päivän viikossa kiinni. Eli vuokrasopimuksetkaan eivät enää voi tätä sääntelyä perustella. Toivottavasti aloitteeni johtaa myönteiseen lopputulokseen. Nostin keskusteluun jälleen myös parturi- ja kampaamoalan alv-tason ja myös naisvaltaiselle alalle tärkeän vanhemmuuden kustannusten tasaamisen. Toivottavasti niissäkin edetään nyt kehysriihessä.
Päivään mahtui myös valiokunnat, työvaliokunta ja kyselytuntikin. Ja osallistui myös keskusteluun veteraanien kuntoutusasiasta. Esitin itse mm. sotainvalidien ns. haitta-asteiden höllentämistä. Maassamme on edelleen noin 6 000 sotainvalidia, joiden keski-ikä on 90 vuotta. Yhteiskunnallamme on siis käsillä viimeiset vuodet tukea heidän vanhushuoltoaan ja -hoitoaan.
Sotainvalideista suurin osa asuu itseasiassa edelleen kotona, ja tämän ovat mahdollistaneet yhteiskunnan tarjoamat palvelut sekä riittävä tuki. Kotona asumista tukee kattava yhteiskunnan tarjoama palveluverkko, josta erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sekä leskien osalta kuntoutus on merkittävä tekijä. Lisäksi kiireellinen uudistustarve olisi sotilasvammalain nojalla korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden prosenttirajan poistaminen.
Sotainvalidit ovat saaneet valtion tukemia palveluita sotainvalidin työkyvyttömyysasteesta riippuen. Järjestelmässä on nähty ongelmaksi moniportainen asteikko, joka asettaa sotainvalidit sekä heidän leskensä täysin eriarvoiseen asemaan. Suurimmaksi ongelmaksi on koettu 10 sekä 15 %:n haitta-asteen sotainvalidisuus, joka vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja edelleen elämänlaatuun, mutta ei kuitenkaan oikeuta palveluihin.
Pienimmällä invalidin haitta-asteprosentilla olevia on noin 2 000 elossa olevista 6 000 sotainvalidista. Nämä 2 000 sotainvalidia eivät pääse myöskään niiden noin 30 000 jäljellä olevan sotaveteraanin etuuksien piiriin. He ovat siis nykyjärjestelmän täydellisiä väliinputoajia. Tämän lisäksi vaikeavammaisten sotainvalidien puolisot ja lesket joutuvat jonottamaan kuntoutukseen pääsyä keskimäärin yli vuoden, minkä vuoksi tarkoitukseen varattua määrärahaa tulisi korottaa. Sotainvalidien vuotuinen poistuma supistaa sotilasvammakorvauksien määrärahaa, ja tästä koituvilla säästöillä voitaisiin rahoittaa useita edellä mainittuja palveluita.
Esitinkin, että pienimmistä haitta-asterajoista luovutaan ja tähän ryhmään kuuluvat liitetään 20 %:n haitta-asteen korvaustason piiriin. Samalla käsittelyssä oli myös sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon esitys jolla helpotetaan kuntien tiedonsaantia alueellaan asuvista veteraaneista. Tietosuoja ei siis enää jatkossa estä kuntaa saamasta tietoa veteraaneista. Näin voimme taata paremmin kaikille heille kuuluvat kuntoutukset ja avun jatkossa. Itse myös toin esille huoleni kuntoutusrahojen riittävyydestä ja esitin vetoomukseni maamme hallitukselle, että jatkossa määrärahat esitetään riittävinä automaattisesti.
Mutta kello nyt jo paljon ja huomenna aikainen herätys. Ja huomenna sitten yrittäjien kanssa matkalle Ruotsiin. Mutta sitä ennen normaali perjantain eduskuntapäivä.