Tänään siis heräsin Lopella ja toivottavasti nukahdan illalla Kathmandussa. Tänään nimittäin lähdemme pienellä ryhmällä ulkoministeriön kehitysyhteistyömatkalle Nepaliin. Tarkoitus ensin olla muutama päivä maan pääkaupungissa Kathmandussa, missä tapaamme mm. suurlähetystön väkeä ja sieltä sitten suuntaamme maan sisäisellä lennolla Pokharaan. Pokharassa pääsemme tutustumaan mm. maan puhtaanveden projekteihin kuten myös Damaulissa.
Samalla matkalla tarkoitus myös vierailla Shree Satyavati Higher Secondary Schoolissa maanantaina ja tavata myös Pokharassa Nepalin kansallinen ihmisoikeuskomissio.
Tiistaina sitten suuntaamme tutustumaan kehitysyhteistyömme metsäprojeksiin ja tiistaina tarkoitus sitten lentää maan sisäisellä lennolla pienellä 30-paikkaisella koneella vuorten välistä takaisin Kathmanduun missä tapaamme vielä illalla maan rahoitusministerin Dr. Ram Sharan Mahatin.
Keskiviikon ohjelmassa on sitten koulutusasiat maan pääkaupungissa ja tarkoitus tavata opetusministeriössä mm. maan opetusministeri ja lounas on NGO:n edustajien kanssa ja illalla sitten muutama tapaaminen vielä paikallisten poliitikkojen kanssa ennen mediatapaamista.
Valtuuskuntamme esittää sitten vierailujen havainnot keskiviikkona illalla ja torstai on varattu paluulennoille Kathmandusta Istanbulin kautta Helsinkiin. Pitäisi siis lentää aivan turvallisissa ilmatiloissa koko matkana ja toivottavasti vuortenkin välissä paikalliskoneella kaikki sujuu hyvin ja maanjäristyksetkin antaisivat vierailullemme rauhan ja maalle muutenkin.
En ole varma miten matkan aikana yhteydet toimivat. Pyrin joka päivä päivittämään blogiani ennen muuta kuvin matkan tapahtumista. Ja jos pystyn niin hieman myös tekstiäkin Himalajan juurilta teille lähettämään. Katsotaan miten onnistun.
Kohteenamme siis tutustua ja katsastaa Nepalin ja meidän kahdenvälisen kehitysyhteistyön tuloksia. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja edistää hyvää hallintoa ja demokratiaa Nepalissa. Meidän pääyhteistyösektorit ovat metsänhoito, vesihuolto ja koulutus eli juuri nuo mihin kerroin ohjelmammekin kohdistuvan. Näiden lisäksi tuetaan rauhanprosessia ja demokratiakehitystä. Maamme tuki Nepalille on hieman alle 20 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteistyö perustuu vuosien 2013-16 kehitysyhteistyön maastrategiaan, joka on itseasiassa kaikkien saatavilla ulkoasianministeriön nettisivuilla formin.finland.fi
Kahdenvälisissä hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota avun vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuden edistämiseen paikallistasolla. Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa kohentaa työn tuottavuutta lisäämällä lukutaitoa ja vähentämällä aikaa, joka tarvitaan veden ja polttopuun hankintaan.
Metsänhoidossa keskitytään kylämetsien lisäämiseen ja niitä hallinnoivien osuuskuntien tukemiseen. Tällä työllä on jo lähes pysäytetty metsäpeiton väheneminen.
Vesihuollon osalta toteutetaan maaseudun vesi- ja sanitaatiohanketta Länsi-Nepalissa sekä maaseudun vesivarainhoitohanketta Nepalin kaukolännessä, joka on köyhintä ja vaikeakulkuisinta aluetta. Lisäksi tuetaan vahvasti sanitaation kehittämistä Unicefin kautta.
Opetussektorin tuki kohdistuu ennen kaikkea kansalliseen peruskoulutuksen kehittämiseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota koululaisten elämäntaitojen (soft skills) parantamiseen. Peruskoulun aloittavat lähes kaikki lapset, mutta opetuksen laadussa on paljon parannettavaa.
Tuki rauhanprosessille kanavoidaan Nepalin hallituksen rauhanrahaston kautta. Tuki naisten aseman parantamiseen kanavoidaan UN Womenin kautta. Oikeusvaltion kehittämistä edistetään UNDP:n kanssa.
Keskeinen osa kehitysyhteistyötä maatasolla on maan politiikkaan ja sektoristrategioihin vaikuttamista. Tätä työtä tehdään kahdenvälisesti, mutta myös erilaisten avunantajien koalitioiden kautta. Politiikkatason vaikuttaminen juurruttaa työn tulokset lainsäädäntöön ja erilaisten ohjeistojen kautta hallintoon.
Kahdenvälisen yhteistyön lisäksi Nepalissa toimii noin 20 suomalaista kansalaisjärjestöä, joiden yhteenlaskettu hankebudjetti on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Kehitysyhteistyön haasteet
Maatason kehitysyhteistyössä tavoitteena on keskittää maaohjelmaa ja nostaa vaikuttavuutta pääsektoreilla. Vuoden 2014 aikana lopetetaan viisi hanketta ja aloitetaan yksi. Hankkeiden toteutuksessa isoin haaste on saada aikataulut toiminaan. Nepalissa luonnonolosuhteet vaikeuttavat liikkumista maaseudulla useana kuukautena vuodessa. Budjettivuoden sykliin liittyy taloushallinnollisia vaikeuksia. Nepalilaisten korkea vaihtuvuus heikentää osaamista ja aiheuttaa viivästymisiä.
Suomi toimii sektoreilla, joilla meidän ja Nepalin hallituksen tavoitteet ovat suuressa linjassa yhteneväiset. Yhteistyö ylätasolla on helppoa. Nepalissa on kuitenkin lukuisia säännöksiä, jotka on otettava huomioon käytännön tason yhteistyössä. Yhteistyön toimivuus edellyttää pitkän tähtäimen sitoutumista, perehtymistä lainsäädäntöön ja malttia yllättävien muutosten ilmaantuessa.
Nepalilla ei ole vahvaa tulosten mittaamisen kulttuuria. Suomalaisten hankkeiden tulee edistä omaehtoisesti seurantajärjestelmiä, jotka takaavat riittävän tiedon tason tuloksista. Yhteistyössä muiden avunantajien kanssa pyritään edistämään harmonisoituja ja yksinkertaisia seurantajärjestelmiä
Maillamme 40-vuotiset diplomaattiset suhteet
Suomen ja Nepalin väliset diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1974. Suomen Intian-suurlähettiläs alkoi tuolloin toimia suurlähettiläänä myös Nepalissa. Hallituksen päätöksellä ja eri suurlähettiläiden ehdotuksesta Nepal otettiin Suomen kehitysavun kohdemaaksi vuonna 1983.
Suomi perusti suurlähetystön Nepaliin vuonna 1992, lähinnä kasvaneen kehitysohjelman hallinnoinnin vuoksi. Suurlähetystö pysyi Suomen Intian-suurlähetystön alaisuudessa, Kathmandussa suurlähetystöä johti va. asiainhoitaja. Täysivaltaiseksi suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi Kathmandu nostettiin 1.9.2011.
Maittemme väliset suhteet ovat olleet kehitysyhteistyövoittoiset, maiden välisen kaupan ollessa vaatimatonta. Suhteet ovat vuosien varrella vahvistuneet maamme osoittautuessa luotettavaksi kehitysyhteistyökumppaniksi. Nepalissa arvostetaan Suomen antaman kehitysavun laadukkuutta ja sitä, että Suomen antamat lupaukset on aina pidetty. Erityisen huomion on saanut Suomen toiminta Nepalin sisällissodan 1996-2006 aikana. Tällöin kehitysapuhankkeita ei lopetettu vaan päinvastoin suunniteltiin uusia, jotka aloitettiin nopeasti konfliktin päättymisen jälkeen.
Nepalin ja Suomen välinen vierailuvaihto on ollut suhteellisen vilkasta. Nepalin opetusministeri vieraili Suomessa vuonna 2007 ja alivaltiosihteeri Marjatta Rasi puolestaan Nepalissa samana vuonna. Nepalin pääministeri Pushpa Kamal Dahal vieraili Suomessa vuonna 2009 ja samana vuonna kehitys- ja kauppaministeri Paavo Väyrynen vieraili Nepalissa. Nepalin ulkoministeri Sujata Koirala puolestaan vieraili Suomessa vuonna 2010. Viimeisin ministerivierailu Suomesta oli kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautalan vierailu Nepalissa vuonna 2011. Tämän jälkeen alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen on vieraillut Nepalissa. Ja nyt sitten meidän ryhmämme.
Nepal ja Suomi ovat pitkään toimineet yhteistyössä YK:ssa. Sekä Suomi että Nepal ovat olleet aktiivisia rauhanturvaamistyössä, joten yhteistyötä on ollut paljon myös sillä osa-alueella.
Mutta tässä hieman faktaa UM:ltäkin ja nyt sitten Helsinki-Vantaan Lentokentälle. Nepal – täältä tullaan. Torstaihin asti siis maailmalla, mutta yritän olla täälläkin ja ehkä kuvia sitten enemmän Facebookissa. Katsotaan miten miehen käy.