Lopen Samoojat perustettiin 21.9.1979 Lopen kunnan kulttuuri- ja liikuntasihteeri Sisko Keskitalon ideasta ja innoittamana. Tänään Sisko kutsuttiin 40-vuotiaan yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vireällä nelikymppisellä hienot juhlat Kalamajan Kämpällä ja väkeä tupa täynnä. Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja ja vuosikymmenten tekijä Seppo Liukkonen saikin ottaa vastaan toinen toistaan lämpimämmät onnittelut ja kiitokset seuran arvokkaasta työstä. Samoojat osoittivat myös kiitoksen kotikunnalleen siitä miten kymmenen vuotta sitten kunta hankki heidän käyttöön vanhan UPM:n Tukkikämpän. Kalattoman Kämppänä tunnettu talo sai vanhan nimensä Kalamajan Kämpän takaisin ja uuden upean elämän. Tänään kämppä on pieteetillä sähköistetty ja peruskorjattu ja kaivostakin löytyy nykyisin hyvää vettä. Samoojat ovat tehneet itselleen kämppää korjatessaan myös kulttuuriteon.
Kymmenen vuotta sitten vein Samoojille lahjaksi puu ja niin vein tänäänkin. Kalamajan Kämpän pihaan istutetaan Samoojien 40-vuotisjuhlapuuksi ihastuttava ja karuudessaan kaunis Käärmekuusi. Kymmenenvuotispäiviään viettävä edellinen lahjapuuni pihapiirissä edelleen kasvaa – tosin hieman kiukutellen. Kuiva ja karu harju on vienyt aikansa.
Mutta Samoojien juhla tänään hieno. Savolaisen Markku juonteli juhlaa eteenpäin ja kuulimme niin Lopen Lapsi- ja Nuorisokuoroa kuin yksinlaulua ja haitarimusiikkiakin. Herkulliset tarjoilut niin kuin aina Samoojilla ja aivan erityisenä huipennuksena palkittujen yhdistysaktiivien lisäksi Joutsin Helgen Lopen murre -tarina Samoojille ja Toivosen Ellan Luutaharjun Samon -runo. Ja täytyy kyllä todeta, että erityisen hienosti myös Samoojien historiaa läpi kävi ja kertoili meille nipinnapin nelikymppiselle ja nuoremmillekin seuran vuosikymmenten aktiivi Kirsti Kurki. Kirsti ja hänen puolisonsa Juhani kutsuttiin tänään myös Lopen Samoojien kunniajäseniksi.
Joutsin Helgen Samoojien tarinaa Lopen murteella oli kyllä hauska kuunnella ja myös sitä itse viestiä ja tarinaa. Miten ihmiset lähtivät liikkeelle ja miten samoilu on vuosien saatossa muuttunut ensin päivittäisestä ruuanhausta muuhun työhön liittyneeseen liikkumiseen ja lopulta sitten vain työelämän muuttuessa hyötyliikunnaksi. Tässä työssä Suomen Latu ja sen paikallisseurana Lopen Samoojat ovat tehneet parasta mahdollista työtä. Ja mikäs muuten on mukavampaa kuin liikkua luonnossa ja vaikka kiipeillä välillä harjuilla ja hurjimmat puissakin. Minä olen enää siinä halaamisiässä.
Kiitos tästä päivästä ja juhlasta Samoojille. Huomenna lähdemme menneisyyden jäljille. Katsotaan mitä Lopen mullan alta paljastuu.
