Lopen kunnanvaltuusto teki tänään historiaa. Kokoonnuimme ensimmäistä kertaa Lopen historiassa etänä. Korona-tilanne pakotti ottamaan käyttöön päivitetyn lainsäädännön ja hallintosäännön mahdollistaman etäkokoustamisen ja tänään jokainen valtuutettu kokoustikin omasta kodistaan käsin. Kokous kuitenkin julkisuusvaateenkin takia lähetettiin suorana kunnan kotisivuilla ja tämä onkin tärkeää, että kunnanvaltuuston ja kunnan päätöksenteon avoimuus säilytetään.
Valtuustosalissa tänään paikalla vain kunnanjohtaja Mikko Salmela ja hallintopäällikkö Katja Väistö kanssasi puheenjohtajan korokkeella ja kokouksen striimauksesta vastanut Tommi Seppälä. Talossa myös muutama virkamies valmiina kokouksessa esitettyjä kysymyksiä silmällä pitäen.
Lopen kunnan talous on pidetty vuosikaudet kunnossa. Emme ole halunneet elää yli varojen vaan huolehtia siitä, että rahat riittävät tänään ja huomennakin. Ja tässä muuten tärkeässä roolissa on ollut se, että emme aikanaan siirtäneet väistämättömiä peruskorjaus ja rakentamistoimia yms. eteenpäin, vaan olemme tehneet niitä viimeisen jo parinkymmenen vuoden aikana määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti. On rakennettu kolme päiväkotia ja eskaritaloa, vanhustenpalveluasumista, kouluja peruskorjattu jne. Kaikkea ei siis ole käytetty vain vuosittaisiin käyttötalouden menoihin investoinneista leikaten, vaan toimet on pidetty tasapainossa. Moni muu kunta nimittäin siirsi ja siirsi mm. koulujen ja muiden peruskorjauksia ja nyt ne kaikki sitten rävähtävät kertarysäyksellä syliin ja talous on samantien kuralla.
Lopella olemme tehneet pitkään näin ollen myös ylijäämäisiä tilinpäätöksiä ja taseessa ylijäämää on reilusti. Itseasiassa viime kesäkuun tilinpäätös vuodelta 2019 oli jo 10. peräkkäinen ylijäämäinen tilinpäätös ja myös kulunut vuosi toteutunee reilusti ylijäämäisenä. Taseessa on jo nyt ylijäämää lähes 14 miljoonaa euroa ja tältä vuodelta on tulossa lisää parhaimmillaan jopa 3 miljoonaa euroa. Ja tämä kokoluokka avautuu, ehkä parhaiten, kun sitä vertaa tuloveroprosentin tuottoon. Lopella 1%-yksikkö tuloveroa tarkoittaa noin 1,2 miljoonaa euroa eli tämänkin vuoden ylijäämä noussee jopa 2,5 tuloveroprosenttiyksikön suuruiseksi.
Tämä laittoikin meidät jo pohtimaan sitäkin, että josko voisimmekin laskea kuntaveroa. Lopen Kunnanvaltuusto päättikin tänään vuoden 2021 veroprosentista. Kokoomushan suhtautuu aina lähtökohtaisesti myönteisesti pohdintaan siitä, jos veroja olisi mahdollista keventää ja näin myös teimme Lopella. Kävimme viimeisen viikon aikana asiaa useamman kerran yhdessä mm. valtuustoryhmässämme läpi, mutta lopulta emme kuitenkaan voineet laskua tukea. Meidän valtuutettumme Tiina Seppälä piti ryhmäpuheenvuoromme ja joutui lopulta toteamaan, että…
”Emme näe veronalennusta mahdollisena, vaikka se kannatettava ajatus periaatteessa olisikin. Jaamme ajatuksen siitä, että kunnan tehtävä ei ole tuottaa ylijäämää, vaan tulojen ja menojen tulee olla tasapainossa. Tämän vuoden myönteinen tulos perustuu kuitenkin valtionosuuksien koronatukiin, jotka tulevat hyvin todennäköisesti poistumaan tulevina vuosina.
Kunnanhallituksen ja lautakuntien budjetin valmistelun perusteella meidän näkemyksemme on, ettei veronalennusta ole mahdollista tehdä leikkaamatta joitain palveluita tai jättämällä täyttämättä välttämättömiä uusia toimia. Tällaisia ovat mm. vanhustenhuollon lakiin perustuvat henkilöstötarpeet.
Lyhytkestoisilla säästökohteilla taas ei veroprosentin alennuksen jättämää kuilua valitettavasti voida täyttää. Tässä epävarmassa tilanteessa veroprosentin alennuksen positiivisia vaikutuksia kunnan verotuloihin on mahdotonta arvioida. Meidän mielestämme tämän päätöksen tulee olla kestävällä pohjalla, jotta tulevinakin vuosina rahat riittävät siihen paljon puhuttuun parempaan arkeen.”
Tämän vuoden ylijäämästä iso osa tullee nimittäin kuntien saamista koronalisistä ja myös vanhustenhoidon lisääntyvät tarpeet luovat siis painetta tuleville vuosille ja siksi emme nyt kuitenkaan päätyneet vielä verojen laskemiseen. Jos tilanne näin hyvänä kuitenkin säilyy myös koronatukien poistuessa niin olemme siinä tilanteessa, että veroja on mahdollista laskea. Ja näin myös pitää sitten tehdä. Veronkevennykselle voisi olla paikka jo vuoden kuluttua?
Valtuusto hyväksyi myös kiinteistöveroprosentit ja myös ne pystyttiin pitämään ennallaan. Kuntamme talous on siis vakaalla ja hyvällä pohjalla ja kunnanhallitus tuonee joulukuussa valtuuston hyväksyttäväksi tasapainoisen talousarvion. Sen yksityiskohdat vielä luottamuksellisia, mutta palaan niihin, kun esitys valmistuu.
Tänään valtuustossa rakennuslautakunnan puheenjohtaja Antti Mikkola (kok) jätti myös valtuustoaloitteen, missä esitetään edelleen sujuvoitettavaksi vapaa-ajanasuntojen muuttamista vakinaisiksi asunnoiksi. Tämä siis se aihe mistä itekin täällä blogissani viime viikolla kirjoitin. Antin aloite noudattelee tuota esille nostamaani ns. Asikkalan -toimintamallia.
Lisään tämän Antin ja Lopen Kokoomuksen valtuustoaloitteen kokonaisuudessaan myös tähän alle. Aloitteemme allekirjoitti myös lukuisat muiden valtuustoryhmien jäsenet eli toivottavasti tämä uusi toimintamalli saadaan Lopella käyttöön jo tulevana keväänä.
….
Valtuustoaloite
Vapaa-ajanasuntojen muuttamisen sujuvoittamiseksi vakinaisiksi asunnoiksi
Lopen elinvoima nojaa monessa mielessä kolmeen taajamaan ja eläviin kyliin. Erittäin merkittävässä roolissa kuntamme elinvoimassa on tuhannet mökit ja vapaa-ajanasunnot. Korona-aika on lisännyt näiden käyttöastetta ja myös nopeampien tietoliikenneyhteyksien saaminen on lisännyt paikasta riippumattoman työnteon ja kaikenlaisen etätyön mahdollisuuksia ja määrää.
Meidän Kokoomus-ryhmän Antti Mikkola on toiminut kuluvan vaalikauden Lupa- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana. Antti on keränyt työstään kiitosta yli puoluerajojen ja monissa asioissa onkin otettu hyviä askelia eteenpäin.
Viisi vuotta sitten vuonna 2015 Lopella tehtiin valtuustoaloite, jolla halusimme edistää vapaa-ajanasuntojen muuttamista vakinaisiksi asunnoiksi. Tämän jälkeen useita vapaa-ajanasuntoja onkin muutettu vakinaisiksi asunnoiksi ja kuntamme on saanut näin uusia asukkaita ja myös lisää verotuloja. Edelleen kuitenkin muutosprosessit ovat olleet pitkiä ja hitaita. Useissa tapauksissa hankkeita ovat värittäneet kielteiset virkamiespäätökset, joita kunnan luottamushenkilöt ovat oikaisuvaatimusten kautta Lupa- ja rakennuslautakunnanssa korjanneet. Nämä vaiheet ovat lisänneet merkittävästi kunnan virkamiesten työmäärää, hidastaneet muutosprosesseja ja tehneet niistä myös huomattavasti kalliimpia.
Seutunelonen lehti kertoi, että ”Asikkalassa ollaan tänä vuonna haettu ahkerasti poikkeamislupia, jotka mahdollistavat vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutoksen vakituiseksi asunnoksi.”
Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kertoi lehdessä, että heillä on ” tarkoituksellisesti kannustettu käyttötarkoituksen muutoksiin”. ”Olemme isommallakin porukalla, niin viranhaltijat kuin luottamushenkilötkin, rummuttaneet sitä, että näitä kannattaa tehdä ja ne menevät läpi.”
Haluamme tämän Asiakkalan toimintatavan ja -hengen käyttöön nyt myös Lopella. Asikkalassa on haluttu päästä eroon vanhasta käsityksestä ja monessa paikassa toki tosiasiastakin, että ”käyttötarkoituksen muutoksen saaminen olisi jotenkin hankala prosessina tai että lupaa ei kuitenkaan saisi”.
Asikkalan kunnanjohtaja pystyi toteamaan lehdessä, että ”Minun aikanani yhtään ainutta hakemusta ei olla vielä hylätty.”
Asiakkalan toimintatapaa kuvasi myös hyvin kannustus, että ”Jos muutosta harkitsee, kannattaa liikkeelle lähteä siitä, että ottaa kuntaan yhteyttä ja kysyy.”
Ja ”kyllä onnistuu” -asennetta kuvasi myös kunnan rakennustarkastajan kommentti uutisessa: ”Me neuvomme ja opastamme hakemisessa. Minulle tulee paljon kyselyitä ja käyn läpi, mitä asioita poikkeamislupaan tarvitsee.”
Ja Asikkalassa halutaan siis näin uusia asukkaita kuntaan ja ”huonoja puolia käyttötarkoituksen muutosten lisääntymisestä Ikola-Norrbacka ei oikein etsimälläkään löydä, vaikka myöntää, että hakemusten käsittely toki teettää työtä”.
Näin ollen esitän, että Lopella uudistetaan rakennusten käyttötarkoitusten muutoksia Asikkalan mallin mukaisesti ja otetaan käyttöön ”Kyllä onnistuu” -toimintamalli. Kunnan rakennusvalvontaan luodaan myös tietopaketti mistä löytyy yksiselitteinen ohjeistus hankkeen toteuttamiseksi ja myös kerättynä mahdollisesti tarvittavien tekijöiden ja asiantuntijoiden yhteystietoja yhteen. Käyttötarkoituksen muutoskohteilta ei tämän jälkeen enää vaadita esimerkiksi 2000-luvun rakennusmääräysten vaatimusten täyttymistä, vaan kyseisen rakennuksen rakentamisajankohdan vaatimukset mm. ilmanvaihdossa tulee riittää.
Lopella 9.11.2020
Antti Mikkola
ja sähköisesti tukensa aloitteelle antaneina
…………….
Toivotaan, että meillä Lopella tämä toimintamalli saadaan nyt pikaisesti käyttöön. Asikkalasta on hyviä kokemuksia ja olen varma, että kiinnostusta Lopellakin riittää. Ja onhan meitä jo joitakuita, jotka olemme tämän prosessin läpikäynneet ns. pidemmän tien kautta. Toivottavasti jatkossa ne menevät sujuvasti ja Kyllä onnistuu -periaatteella Lopellakin Asiakkalan tapaan läpi.
Meillä hieman rakennusluvissa tosin ollut nyt jonoja muutenkin – tai vähän enemmänkin. Pienen kunnan haasteena on organisaation haavoittuneisuus ja, kun käytännössä jokaista tehtävää hoitaa aina yksi virkamies, niin yksin lomat, mutta mitä pahemmin pitkittyvät sairaslomat tai virkakunnan vaihtuminen näkyvät suoraan palveluiden toimivuudessa. Nytkin meillä useamalla sektorilla ollut muutoksia ja mm. rakennuslupien käsittelyt ovat venyneet jopa luvattoman pitkiksi poikkeusjärjestelyistä huolimatta. Mutta nyt voin jo kertoa täälläkin, että kunnassamme aloitti marraskuun alussa uusi rakennustarkastaja ja sumaa lähdettiin heti purkamaan. Tavoitteena se, että mahdollisimman pian jono on purettu ja jatkossa luvat saadaan tavoiteajoissa tai mieluummin vieläkin nopeammin.
Antti Mikkolan aloitteen siis itsekin allekirjoitin. Itse toivon, että voisimme saada kotikuntaamme lisää asukkaita tätäkin kautta. Kunnassamme on noin 350 järveä ja lampea ja nelisentuhatta mökkiä ja vapaa-ajanasuntoa ja niistä iso osa toimisi hyvin myös oikeina ympärivuotisina koteina. Olen joskus jopa pohtinut sitäkin, että tarvitaanko me enää 2020-luvulla erikseen tällaista jaottelua kiinteistöillemme vakinaisiksi ja vapaa-ajanasunnoiksi vai voisiko voisiko jatkossa ainakin kaikki uudet rakennukset kirjata aina suoraan vakinaisiksi asunnoiksi? Tähän voisi jollain tavalla sitoa myös pitkään puhuttanutta ja toivottua kaksoiskuntalaisuutta tai monikuntalaisuuttakin. Mitä mieltä olette?
Lopen kunnan historian ensimmäinen etäkokous onnistui hyvin. Kiitos kaikille tähän vaikuttaneille. Katsotaan joudummeko vielä ainakin joulukuun kokouksen etänä pitämään, mutta toivottavasti jo sitten viimeistään alkuvuodesta tämä näkymätön vihulainen antainen tilaa normaalille arjelle ja myös kokoustamiselle.
Päivään mahtui myös aamun Hämeen Maakuntahallituksen kokous ja päivään myös ylimääräinen kunnanhallituksen kokous ennen illan kunnavaltuustoa. Ja eihän tätä päivää olisi ilman myötälaukkoja jaksanut. Hyppäsin siis päivän lounastauolla hetkeksi hevosen selkään. Antoi muuten kummasti energiaa kokouspenkillä istumiseen.