Lauantain aamu. Sisäinen herätyskello muisti tiukan viikon rytmin ja herätti normaaliin aikaan. Onneksi sain vielä unesta uudelleen kiinni ja pari extratuntia tekin ihan hyvää työviikon jälkeen.
Kunta- ja Palvelurakennehankkeesta tulee tasaisesti kysymyksiä. Yleisellä tasolla ja Hyvinkää-Riihimäen talousalueella. Asiaa voinen hieman valottaa yleiselläkin tasolla, mutta omalta talousalueelta täytyy todeta, että tilanne on äärimmäisen haasteellinen. Edelleen toivon, että yhteistyörintamalla mm. toisenasteen koulutuksessa ja elinkeinoasioissa voisimme löytää yhteisiä kehityslinjoja vaikkakin tilanne näyttää pahasti joltain muulta. Hyvinkään tilanne ratkennee nopeasti ja sen jälkeen uskon, että pääsemme useammallakin rintamalla toivottavasti eteenpäin. Tulevaisuus osoittaa, että meidän on järkevää ei vielä pakko tehdä yhteistyötä. Kumpi tie sitten kannattaa valita järkevä vapaaehtoinen vai joskus pakko. Enkä tarkoita pakkoa valtiovallan tai muun sanelemana vaan aivan yksinkertaisesti talouden ja toiminnan kannalta pakottavana. Minun vastaus on selvä.
Maanlaajuisesti PARAS-työn ensimmäinen vaihe on nyt aika hyvin paketissa. Toimeenpanosuunnitelmat on jätetty. Kaikki 392 kuntaa jätti selvityksen määräpäivään mennessä eli 31.8.2007. Lisäksi 18 kaupunkisuunnitelmaa ja 42 kuntaa on mukana kuntaliitosselvityksissä ja toimivat hieman eri aikataululla. Parin vuoden aikana yli 200 kuntaa on ollut ja on mukana erilaisissa kuntaliitostarkasteluissa. Ja pakko myöntää, että en aikanaan kunta- ja palvelurakenneuudistustyön alkaessa uskonut näin suureen muutokseen. Tänä vuonna kuntia katosi kartalta 14 ja 44 on tehnyt nyt esityksen kuntaliitoksesta ja niiden myötä kuntamäärä vähennee vielä 31 kunnalla. Tilastojen mukaan jos ja kun kaikki etenee nyt tiedossa olevien suuntien ja suunnitelmien mukaan vuoden 2009 alussa kuntamäärä putoaa nykyisestä 416 kunnasta 380. Uskon itse, että ensi vuoden kunnallisvaaleissa yhteistyö ja kuntaliitosasiat nousevat vielä monilla alueilla esille ja tulevat näkymään keskusteluissa.
Jos hieman vielä sitten muustakin kuin rajoista eli palvelurakenteesta ja sen uudistamisesta. Pelkkä rajan poispyyhkiminen kartalta ei tulevaisuuden haastetta korjaa ja siksi PARAS-hankkeella on kaksi syrjää tai kaksi pintaa. Kunnat selvittävät nyt mm. sitä miten tulevaisuudessa tulevat hoitamana terveydenhuollon (minimi väestöpohja 20 000) ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalveluiden tuotannon. Lähinnä siis vanhustenhuolto tarkastelussa terveydenhuollon rinnalla. Tarkastelussa myös toisenasteen koulutus. Nyt annetujen selvitysten valossa 290 kuntaa suuntaa näissä asioissa yhteistoiminta-alueiden kautta tulevaisuuteen. Katsotaan onko se sitten riittävä muutos palveluiden turvaamisen valossa. Yhteistoiminta-alueille nyt annettujen vastausten mukaan 53 kuntaa siirtää kaikki sosiaalitoimen tehtävät, 70 kuntaa sosiaalitoimen ilman päivöähoitoa ja 12 kuntaa miettii tätä vastaavaa mallia vielä, 101 kuntaa siirtää vain yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä ja 31 kuntaa vielä selvittelee tilannetta.
Nyt siis vastaukset on annettu ja kunnissa työ jatkuu edelleen. Toivottavasti vastauksia ei nimittäin annettu vaan lain pakottamana. Suunnitelmien asiantuntija-arviointi käynnistyy nyt ministeriöissä ja Kuntaliitonkin toimesta ja hankkeen ulkoisena arvioijana toimii Lapin Yliopisto. Selonteko asiasta tulee eduskunnan käsittelyy vuonna 2009.
Nyt on tärkeää katsoa tulevaisuuteen. Tämä on kuntapäättäjän ja poliitikon työn haastavin paikka. Nähdä yli vaalien, nähdä yli vuosien ja jopa vuosikymmenen päähän. Vaikka nyt menisi hyvin niin miltä näyttää tulevaisuus. Mitä pitää tehdä, että pystymme huolehtimaan kaikista kuntalaisista – ikäihmisistä, koululaisista, lapsista ja perheistä myös vuonna 2025. Sitä kannattaa nyt jokaisen miettiä. Siinä on haastetta kerrakseen. Palkintosijoja jaetaan nyt – myöhemmin on vain pistesijoja tiedossa.
….
Tänään saamme sitten viimeisen vastauksen kunta-alan palkkaratkaisuun. Sairaanhoitajien Tehy tekee oman ratkaisunsa aamupäivän aikana ja silloin selviää hyväksyykö kaikki kunta-alan työntekijät esitetyn palkkaratkaisun vai onko edessä lakko. Edellisen kerran tehyläiset olivat lakossa 1995 ja silloinhan lakko kesti kuukauden tarkaanottaen 28 päivää. Silloin tavoitteena oli 6-10 prosentin palkankorotus, kun tarjous oli 2,6 prosenttia. Lopulta korotus vajaan kahden vuoden sopimuksessa oli 4,7 prosenttia.
Nyt tarjolla on hoitohenkilöstölle 12,7 prosentin korotukset, kun kunta-ala saa keskimäärin muuten noin 11 prosentin korotukset. Sopimusaika on 2 vuotta 4 kuukautta. Lisäksi jouluna 2007 tulee kertaluonteinen 270 euron joululahjaraha.
Korotuksista jotain:
lokakuu 2006 -> korotuksien jälkeen (kokonaisansiot, ei sisällä 270 euron joululahjarahaa)
ylihoitaja 3461 -> 3900 (+439)
sairaanhoitaja 2487 -> 2804 (+317)
perushoitaja 2236 -> 2520 (+284)
sosiaalityönt. 2429 -> 2737 (+308)
Lastentarhanopet. 2068 -> 2330 (+262)
kirjastonhoitaja 2113 -> 2381 (+268)
Silloin 1995 hoitajat saivat lakon kautta siis noin 120 markkaa suuremmat korotukset kuin muu kuntaväki, mutta kuukauden lakko tarkoitti sitä, että menetettyjen palkkatulojen takaisin saaminen vein kuusi vuotta. Lakon hyöty oli siis periaatteessa negatiivinen.
Hoiva-alan toinen liitto Superhan jo hyväksyi palkkaratkaisun ja muut kunta-alan järjestöt tekivät myönteiset ratkaisunsa jo heti neuvottelujen jälkeen.
Katsotaan mikä on Tehyn ratkaisu. Sen kuulemme päivän mittaan.
….
Nyt ajattelin laittaa omat aivot hieman lepotilaan. Ulos ja ensin hieman kaupoille ja sitten Pekkalan mökille. Ehkä happi auttaa aivojakin – ja kenties se viisastenkivi löytyy.
….
Kello 19.50 ja juuri otin tunnin tirsat. En tiedä miksi, mutta kuitenkin. Mökillä lapionvarressa heiluessa ja upeasta säästä nauttiessani jostain syystä iski kova päänsärky. Ei minulle mikään yleinen vaiva eikä yleinen kiusa. Onneksi nuo pienet nokkaunet siihen hyvä ja toimiva apu.
Päivällä tänään hieman kiertelin jo ulkona kun kävin katsomassa tulevia kuntamme asuinalueita. Meillä nyt erityisesti Kirkonkylällä pulaa tai pulaa Launosissakin, mutta sen ja Läyliäisten tonttitarjontaan on luvassa nyt ratkaisua ja hyviä tontteja luvassakin. Tänään siis käytin aikaa Kirkonkylällä ja mm. ns. Uotilan päärakennuksen vanhaan Ikikumin aluetta kiertelimme. Upea paikka mikä nyt meidän esityksestä etenemässä asuntokäyttöön. Luvassa tyylikäs alue rivitaloille ja rivitalotonteista jo nyt huutava pula. Tästä saamme oivan avun. Alueelle tullee seitsemän rivitaloa jos kaava etenee nyt suunnitelmien mukaan. Ajojärjestelyt alueelle hoidetaan kokonaan Pilpalantien kautta miten se järkevintä ehdottomasti onkin. Jossain vaiheessa esillä oli myös yhteys Taarinalueen puolelta ja sitä selvitettiin, mutta onneksi se myös haudattiin nopeasti. Tänään vielä heräsi ajatuksia myös yhden vanhan latorakennuksen kohtelusta. Voisikohan se säilyttää ja tehdä siitä alueen varasto- ja huoltorakennuksen? Se kannattaa selvittää. Ehkä näkymän kannalta haasteellinen. Mutta ainakin alueelle menevä vanha tieyhteys tulisi pyrkiä säästämään vähintäänkin alueen omana puiston kävelytienä ja yhteytenä. Siitä sain tänään entistä vahvemman käsityksen.
Sitten Riihimäelle lounaalle ja Sydänmaan Taimimyymälään. Laurilla oli jälleen syysale ja se tiesi minulle hyvää tai pahaa – ihan miten vaan. Matkaan lähti kaksi pilarikuusta, yksi Viktoria luumu korvaamaan kesän turmelemaa tainta ja sitten sinikataja järvenpuolelle ja mustaherukkapensas rantaan helpottamaan rapujen tuoksua käsistä. Niiden kanssa nautin ulkoilmasta ja nurkkia muutenkin siistien kunnes tuo päänsärky vihulainen iski. Satu samaan aikaan uurasti sisällä ja olikin kiva olla Pekkalassa jälleen.
Nyt kotona. Päivällä saimme sitten tiedon mikä minua harmistutti. Tehy ei hyväksynyt palkkaratkaisua. Itse toivoin sydämestäni, että ratkaisu olisi ollut myönteinen ja askeleita kohti oikeudenmukaisempia palkkoja olisi voitu näin jatkaa yhteisymmärryksessä. Tiedän hyvin ja ymmärrän, että lisäkorotuksille on tarvetta ja oikeudenmukainen tilauskin, mutta toivoin, että nyt tämä olisi ollut se ennen näkemätön ensimmäinen askel. Valtio on lähtenyt aivan uudelle ja ainutlaatuiselle tielle tukemaan naisvaltaisten koulutettujen alojen palkkoja omalla erityisellä panostuksella mitä ei koskaan ennen ole Suomessa nähty ja koettu ja olen varma, että meillä on halua jatkaa tätä työtä tulevaisuudessa. Toivotaan, että asiat etenevät hyvin ja mahdollisesti myös lakoltakin vielä vältyttäisiin.