Suomen Olympiakomitea ja iso joukko eri urheilulajien lajiliittoja nostivat avoimessa ministeri Annika Saarikolle (kesk.) lähettämässään kirjeessään esille huolensa liikkumattomuuden merkittävistä negatiivisista vaikutuksista ennen muuta lapsiin ja nuoriin.
Kahdeksan lajiliittoa Olympiakomitean kanssa toteavat aivan oikein, että liikunta- ja urheiluyhteisö on toiminut korona-aikana erityisen vastuullisesti. Urheilun ja liikunnan parissa on noudatettu tarkasti viranomaisten ohjeistuksia. Nämä ohjeistukset ovat käytännössä tarkoittaneet liikunta- ja urheiluharrastusten osittaista rajoittamista ja monin paikoin myös kokonaan keskeyttämistä.
Nyt liikunta- ja urheiluväen vetoomus keskustalaiselle urheilusta vastaavalle ministerille Annika Saarikolle on yksiselitteinen ja puhutteleva…
”Lasten ja nuorten liikunta ja urheilu mahdollistettava koronaviruksesta huolimatta”
Urheiluväki muistuttaa minusta ministeriä erittäin oikein siitä, että näitä korona-ajan rajoitustoimenpiteitä ja ennen muuta niiden vaikutuksia tulee tarkastella myös lasten edun näkökulmasta. On kiistaton tosiasia, että nyt pitkittyessään lasten ja nuorten liikuntaharrastusten keskeyttäminen uhkaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja sen vaikutukset tulevat näkymääb myös perheissä. Itse laajentaisin tätä huolta myös aikuisten liikuntaan ja urheiluun ja ennen muuta sinne ruohojuuritason harrastetoimintaan.
Meidän Valtion Liikuntaneuvoston teettämän selvityksen mukaan korona-aika on vähentänyt lasten ja nuorten liikuntaa jopa kymmeniä prosentteja. Myös erot liikkuvien ja vähemmän tai ei juuri lainkaan liikkuvien välillä ovat vain kärjistyneet koronan aikana. Monelle lapselle ja nuorelle ohjattu seuratoiminta on ollut tässä keskeisen tärkeässä roolissa ja nyt toiminnat on ajettu alas ilman, että edes lajikohtaista tai juurikaan alueellistakaan harkintaa on voitu käyttää.
Ministerille lähetetyssä avoimessa kirjeessä muistutetaan, että ”mitä pidemmäksi harrastustauko venyy, sen vaikeampi ”uudesta normaalista” on palata fyysisesti aktiiviseen harrastamiseen”. Siksi nyt pitää etsiä keinot avata ja pitää toiminnassa ensisijaisesti ja ensin lasten ja nuorten liikuntaa ja urheilua.
Sain juuri eilen yhdeltä lasten ja nuorten urheilu parissa pitkään toimineelta kaverilta viestiä miten rajoitustoimia on tehty usein varsin vajavaisin tiedoin. Hän oli huolissaan siitä, että rajoitustoimia tehdään ilman riittävää tietoa ja ymmärrystä tilanteesta ja jopa hänen sanoin ns. ”varuiksi” eli varmuuden vuoksi. Hän osoitti huolensa myös siitä, että jos näitä valtuuksia laajennetaan koskemaan myös yksityisten toimijoiden tilojen sulkuja niin edessä on konkursseja jne. Hän kertoi olleensa tekemissä yli 20 tartuntatautilääkärin tai kunnan vastaavan toimijan kanssa koronan aikana ja nyt hän joutui totemaan, että valitettavasti päätösten teko tilojen osalta on riippunut ihan näiden henkilöiden ”fiiliksistä ja siitä, että kuinka hyvin pystyt niille juttelemaan”.
Mutta nyt pitää etsiä keinot, että lasten ja nuorten liikunta ja muukin harrastustoiminta saadaan käyntiin ja pidettyä käynnissä. Pitää olla ratkaisut siihen, että toimintaa uudelleen organisoimalla ja mm. ryhmäkokoa rajaamalla ja etäisyyksiä ja hygieniaa vahvistamalla lajit ja seurat voivat tehdä paikallisia vastuullisia ratkaisuja. Ylhäältä ei pidä enää laittaa kaikkea kiinni eikä varsinkaan fiilispohjalta. Jaan siis täysin Olympiakomitean ja lajiliittojen huolen ja olen niiden kanssa 100% samaa mieltä ja yhdyn vetoomukseen urheiluministeri Saarikolle.
Tässä vielä koko Olympiakomitean ja Palloliiton, Salibandyliiton, Lentopalloliiton, Voimisteluliiton, Käsipalloliiton, Jääkiekkoliiton ja Koripalloliiton kannanotto. Itse olen siis valmis sen alle myös nimeni laittamaan:
Suomen Olympiakomitea ry
Allekirjoittaneet lajiliitot
AVOIN KIRJE 12.1.2021
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko
”Lasten ja nuorten liikunta ja urheilu mahdollistettava koronaviruksesta huolimatta
Liikunta- ja urheiluyhteisö on toiminut vastuullisesti viranomaisten ohjeistuksia noudattaen koronavirusepidemian vastaisessa taistelussa. Tämä on tarkoittanut epidemian eri vaiheissa liikunta- ja urheiluharrastusten osittaista rajoittamista tai kokonaan keskeyttämistä. Ymmärrämme, että epidemian hallinnassa pitäminen vaatii rajoituksia, mutta niiden tulisi olla kulloiseenkin tautitilanteeseen nähden oikeasuhtaisia.
Olympiakomitea ja liikunta- ja urheiluyhteisö ovat nyt erittäin huolissaan lasten ja nuorten harrastustoiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä isossa osassa Suomea. Toiminnan keskeyttämisellä on huomattavan negatiiviset vaikutukset lapsiin. Huomioiden aikuisia pienempi rooli tartuntaketjuissa ja koronaviruksen aiheuttama pääosin lievä taudinkuva lapsilla, rajoitustoimenpiteiden vaikutusta tulisi tarkastella myös lasten edun näkökulmasta. Urheiluseuratoimintaan liittyvät koronavirustartunnat, altistumistilanteet ja karanteenitoimenpiteet ovat olleet Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan harvinaisia urheilun kokonaisuuteen nähden.
Liikuntaharrastusten keskeyttäminen uhkaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Keskeyttämisestä aiheutuu vakavia sosiaalisia haittoja lapsille ja nuorille, mutta myös perheille ja koko yhteiskuntaan. Seuroissa tapahtuva lasten ja nuorten toiminta on erityisesti vaikeina aikoina sekä taloudellinen että sosiaalinen voimavara ja merkityksellisyyden tuottaja kaikille suomalaisille. Monen lapsen ja nuoren kaveripiiri muodostuu siitä urheiluyhteisöstä, jota ei nyt saa tavata. Lasten ja nuorten aktiivinen harrastustoiminta ennaltaehkäisee tutkimusten mukaan yksinäisiä iltapäiviä, passiivista elämäntapaa ja syrjäytymistä.
Urheiluseurat ovat hyödyntäneet pitkin syksyä ja loppuvuotta innovatiivisesti ulkotiloja ja luontoa, mutta talviolosuhteissa tämä ei ole enää mielekästä eikä mahdollista. Toiminnasta on jättäytynyt pois merkittävä määrä lapsia ja nuoria, joita korvaava harjoittelu ei motivoi. Liikunta on lasten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin peruspilari. Liikuntaan opitaan, eikä tätä oppimisprosessia saa perusteetta häiritä.
Mitä pidemmälle rajoitukset venyvät, sitä vakavammat ja kauaskantoisemmat haitat tilanne aiheuttaa lasten ja nuorten liikunnalle. Vaarana on, että kokonaisia ikäluokkia menetetään liikunnan ja urheilun parista.
Lasten liikunnan rajoittamisen haitat voivat olla pysyviä. Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt koronapandemian aikana merkittävästi. Valtion liikuntaneuvoston julkaiseman raportin mukaan ero kahden vuoden takaiseen on jopa kymmeniä prosentteja. Raportin mukaan nuorilla pandemia on lisännyt liikkumisen polarisaatiota, eli nuorten jakautumista liikunnallisesti aktiivisiin ja vähän liikkuviin. Lisäksi toimintarajoitteita kokevilla nuorilla liikkuminen on vähentynyt muita yleisemmin. Nämä tulokset osoittavat, että lasten ja nuorten liikuntaharrastusten rajoittamisen jatkaminen on kestämätön tie.
Lasten ja nuorten harrastajamäärissä näkyy nyt dramaattisia muutoksia. Syksyllä kautensa aloittaneissa sisäurheilulajeissa (esimerkiksi koripallo, käsipallo, lentopallo, salibandy ja voimistelu) lasten ja nuorten harrastajamäärät ovat pudonneet tähän mennessä jo noin 5-10 prosenttia, ja tavanomaisista koko kauden luvuista ollaan jäljessä 10-20 prosenttia. Harrastajamäärien jo nyt näkyvän vähenemisen lisäksi uhkana on, että moni jättää harrastamisen aloittamatta tai toimintaan jo kiinnittyneistä useat lopettavat harrastuksen.
Harrastajamäärien vähenemisen seurauksena myös seurojen toimintaa voidaan joutua lakkauttamaan. Harrastustoiminnan keskeyttäminen koettelee rajusti seurojen taloutta, joka on jo monen seuran osalta kriittisessä tilassa. Suomalaisen liikunnan kivijalan eli seuratoiminnan toimintakyky uhkaa romahtaa. Tällöin negatiiviset vaikutukset olisivat huomattavasti pandemiaa kauaskantoisempia, koska seurat toimivat lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen pääasiallisina järjestäjinä.
Näkemyksemme mukaan lapsille ja nuorille uhkaa syntyä ”uusi normaali” tilanteesta, jossa liikuntaa ei voi harrastaa. Liikuntaharrastuksista vapautuva aika käytetään älylaitteiden äärellä, mikä kiihdyttää lapsen fyysisen aktiivisuuden laskua. Tämä on erittäin huolestuttavaa lasten tulevaisuuden näkökulmasta, mutta myös kansanterveyden ja -talouden kannalta. Liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat jo nyt vuosittain yli 3 miljardia euroa ja ne uhkaavat pitkittyneiden rajoitusten myötä räjähtää käsiin.
Mitä pidemmäksi harrastustauko venyy, sen vaikeampi ”uudesta normaalista” on palata fyysisesti aktiiviseen harrastamiseen. Valitettavasti perheet eivät ole nykytilanteessa harrastamisen näkökulmasta tasa-arvoisessa asemassa. Kaikki vanhemmat eivät pysty tai jaksa harrastaa yhdessä lasten kanssa. Kaupunkien liikuntatilojen sulkeutuessa vaihtoehdot liikkua ja harrastaa ovat voimakkaasti kaventuneet. Pienissä kaupungeissa ja kunnissa ei ole korvaavia tiloja lapsille. Urheiluseurat eivät pysty normaaliin tapaan tukemaan perheitä lasten liikuttamisessa.
Arvoisa ministeri, meidän aikuisten tehtävä on kantaa vastuu lapsen ja nuoren kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista. Emme saa sokaistua uudelle normaalille, emmekä menettää auktoriteettiamme lasten ja nuorten kasvattajina. 100 vuotta sitten 10-vuotiaille laitettiin tupakka käteen, kun paremmasta ei tiedetty. Tänä päivänä tulee olla viisautta katsoa lasta passivoivan ja hyvinvointia uhkaavan toiminnan vaikutuksia pidemmälle tulevaisuuteen. Poikkeusolojenkin aikana lasten liikunnalle on löydettävä turvallisia keinoja – ei esteitä. Poliittisen tahtotilan on käännyttävä lasten ja nuorten liikunnan rajoittamisesta sen mahdollistamiseen.
Pidämme vielä mahdollisena torjua lasten ja nuorten passivoitumisen ja laajemman harrastajamäärien laskun, mikäli lasten ja nuorten harrastustoiminta voidaan käynnistää pikaisesti. Seurat ovat erittäin vahvasti sitoutuneet toteuttamaan harrastustoimintaa vastuullisesti turvallisuusnäkökulmat huomioiden.
Toivomme, että te, arvoisa urheiluministeri, lähdette edistämään tätä asiaa ja ryhdytte yhdessä liikunta- ja urheiluyhteisön kanssa lasten ja nuorten liikunnan pelastustalkoisiin. Uskomme, että voimme yhdessä löytää ratkaisuja monipuoliseen lasten liikunnan harrastamiseen koronavirus-epidemian aikana”.
Liikunta- ja urheiluterveisin,
Mikko Salonen Marco Casagrande Pekka Ilmivalta Olli-Pekka Karjalainen
toimitusjohtaja pääsihteeri toiminnanjohtaja toimitusjohtaja
Suomen Olympiakomitea Palloliitto Salibandyliitto Lentopalloliitto
Maria Laakso Päivi Mitrunen Matti Nurminen Ari Tammivaara
pääsihteeri toiminnanjohtaja toimitusjohtaja toimitusjohtaja
Voimisteluliitto Käsipalloliitto Jääkiekkoliitto Koripalloliitto
