Opetusministeri Krista Kiuru esitteli loppuvuodesta omia suunnitelmiaan varhaiskasvatuslaiksi. Yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistamisen lähtökohta on ollut koulutuksellisen tasa-arvon ja osaamisen nostaminen vuoteen 2020 mennessä. Olin kuitenkin pettynyt, kun kuulin, että uusi laki tulisi täydellisenä voimaan vasta vuonna 2025. Vanha päivähoitolaki ehtisi täyttää täysin vanhentuneena jo 52 vuotta. Myöhemmin Kiuru esitteli varhaiskasvatuslain ensimmäisen osansa ja kutsui sitä peruskoulu-uudistuksen kaltaiseksi uudistukseksi. Sitä ei se ei todellakaan yhdenkään asiantuntijan mukaan ole. Esitystä onkin vaadittu jo uudelleen valmisteluun.
Minä haluan, että varhaiskasvatuslaki uudistetaan kunnolla ja nyt. Lakiin on tarkennettava varhaiskasvatuksen pedagoginen määritelmä ja samalla kirjattava lastentarhanopettajan pääasiallinen vastuu varhaiskasvatuksen suunnittelusta ja arvioinnista. Laadukkaaseen ja pedagogiseen varhaiskasvatukseen on saatava normeiksi valtakunnalliset ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat.
Varhaiskasvatuslain on suunnattava katse tulevaisuuteen ja mahdollistettava lapsille jatkumo esiopetukseen, alkuopetukseen ja perusopetukseen. Lakiuudistusta tehtäessä 65 prosenttia vanhemmista piti tärkeänä, että varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja oppimista. Lainkirjauksessa varhaiskasvatuksen onkin oltava pääosassa ja päivähoidon vain täydennettävä sitä.
Esityksessä on hyviäkin elementtejä, joilla laki edistää tämän päivän koulutuksellisia tarpeita ja lisää lasten tasa-arvoisia mahdollisuuksia laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Näitä parannuksia ovat muun muassa tavoitteen määrittely, ryhmäkoon määrittely, lasten osallisuus sekä Opetushallituksen roolin määrittely ja arviointi. Nämäkin vaativat vielä toki korjauksia.
Keskeisin ongelma lainvalmistelussa on ollut se, että valmistelu on tehty sosiaalihuollon viitekehyksessä, vaikka suomalainen varhaiskasvatusjärjestelmä siirrettiin vuoden 2013 alusta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Mikäli ministeri Kiuru ei pikaisesti muuta ja korjaa annettua esitystä, on varhaiskasvatuslain uudistus palautettava uuteen valmisteluun. Lapsemme sekä päiväkotiemme osaava ja motivoitunut henkilöstö ansaitsevat parempaa. Varhaiskasvatus on tunnustettava osaksi kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa.
Timo Heinonen
Kansanedustaja (kok.), KM, luokanopettaja