Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry järjesti tiedotustilaisuuden eduskunnassa 20.11. SULPU.n toiminnanjohtajan Petri Koivulan ja kansanedustaja Timo Heinosen alulle panema tilaisuus keräsi Suomen johtavat lämpöpumppuasiantuntijat ja –valmistajat eduskuntaan tuomaan tietoa kansanedustajille ja eduskunnan henkilökunnalle.
Kansanedustaja Timo Heinonen totesi avauspuheenvuorossaan Suomen jälkeenjääneisyyden verrattuna naapurimaahan Ruotsiin. Ruotsissa otetaan vuosittain käyttöön 70 000 uutta maalämpöpumppua, kun Suomessa vastaava luku on vain 4000. Lämpöpumppuja käyttäviä omakotitaloja on naapurimaassa noin puoli miljoonaa, ja suomessa vastaavasti 30 000 kotia. Heinonen kertoi itsekin tutustuneensa ilmalämpöpumppuihin kesäasunnon lämmityksen vaihtoehtona, ja huomanneensa säästöjen olevan merkittäviä yksittäisen ihmisen ja perheen näkökulmasta.
Suomen lämpöpumppuyhdistyksen asiantuntijat kertoivat kansanedustajille ja muille kiinnostuneille raakoja faktoja Suomen tilanteesta. Suomen hiilidioksidipäästöistä rakennuskannan osuus on noin 30 %. Päästöjen syntyyn vaikuttavat pääosin valitut lämmitysmuodot: suora sähkölämmitys sekä öljylämmitys. Näistä molemmista on mahdollista luopua nopealla aikataululla, sillä uusiutuvaa energiaa hyödyntävä lämpöpumpputekniikka on Pohjoismaiden ilmasto-oloissa todettu tehokkaaksi ja toimivaksi. Ikivanhalla jääkaapin tekniikalla pystytään ottamaan talon lämmitysenergiasta kaksi kolmasosaa talon ympäriltä, maasta, kalliosta tai ilmasta, uusiutuvaa energiaa käyttäen.
Uusia omakotitaloja rakennetaan Suomessa vuosittain noin 15 000. Tälläkin hetkellä 300 000 pientaloasujaa pohtii öljylämmitysjärjestelmänsä uudistustarvetta tai siitä kokonaan luopumista. Suurin mahdollisuus vähentää CO2-päästöjä liittyy kuitenkin noin miljoonan olemassa olevan rakennuksen lämmittämiseen lämpöpumpuilla.
Jos puoleenkin uusista omakotitaloista asennettaisiin lämpöpumppu, vuosittainen hiilidioksidipäästöjen määrä pienenisi yli 20 miljoonalla kilolla nykytasosta. Tämä on merkittävä summa ympäristöä ajatellen, mutta myös yksilön hyöty on suuri. Nykyistä sähkölämmittäjää ahdistaa edessä oleva sähkönhinnan tuntuva korotus ja kilowattituntien pudotus mahdollisimman alas ajaa etsimään vaihtoehtoja, koska taloudellisuus on tärkeässä asemassa. Lämpöpumppujen etuna onkin, että kiinteistön lämmittämiseen tarvittavasta lämpöenergiasta saadaan kaksi kolmasosaa täysin päästöttömästi ja ilmaiseksi, ja näin lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys r.y. esitti eduskunnassa päättäjille toiveet Suomen energiapoliittisiksi ohjauskeinoiksi. SULPU:n tavoitteina on lämmitysenergian verotuksen korotus ja tarkempi kohdistus eniten ympäristöä kuormittaviin vaihtoehtoihin. Yhdistys ehdottaa kannustimeksi yhteiskunnan tarjoamaa lämpöpumppujen hankintaan liittyvää taloudellista motivointia, jonka tulisi olla kotitalousvähennyksen tyyppinen, tempoilematon ”lämmitysjärjestelmän ympäristön ja energian säästövähennys”. Hyvän taloudellisen motivaation tarjoaa jo nykyisillä energian hinnoilla saavutettava sähkö- tai öljylaskun pienentyminen.
Infotilaisuus keräsi eduskunnassa paljon kiinnostuneita päivän aikana tutustumaan aiheeseen, ja keskusteluja käytiin niin yksilön kuin yhteiskunnan kantilta. Palaute oli positiivista, ja Suomen Lämpöpumppuyhdistys toivottikin kaikki tervetulleeksi yhteisiin talkoisiin ympäristökuormituksen pienentämiseksi.