Hallitusneuvotteluissa sovimme miljardin euron säästötavoitteen kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi. Nyt toimenpideohjelmassa osoitetaan reilun 400 miljoonan euron kustannussäästöt pitkällä aikavälillä. Lisäksi aluehallinnon uudistamisen arvioidaan nostavan kokonaissumman noin 500 miljoonaan euroon. Koko 1 miljardin euron säästötavoitteen toteuttamiseksi hallitus laajentaa samalla reformin koskemaan koko julkisen sektorin toimintaa. Uudistuksen jatkotyössä hallitus ottaa lisäksi tarkasteltavakseen muun muassa kärkihankkeissa ja muissa reformeissa tapahtuvan toimintojen uudistamisen sekä digitalisaation täyden hyödyntämisen. Hallitus tarkastelee uudistetun reformin tuloksia kehysriihessään keväällä 2017.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan 16. helmikuuta käsittelemä ja tänään aamulla julkistettu toimenpideohjelma perustuu ministeriöiden tekemiin esityksiin. Osa esityksistä pohjautuu kunnilta elo-syyskuussa 2015 tulleisiin ehdotuksiin. Toimenpideohjelman pohjalta valmistellaan hallituksen esitykset eduskunnan käsittelyyn ja päätettäväksi tänä ja ensi vuonna. Tässä yhteydessä eli valmistelun aikana tarkentuvat toimenpiteiden kustannus- ja muut vaikutukset.
Esimerkiksi ammattiryhmien työnjakoa uudistetaan
Muutamia esimerkkejä voisin nostaa esille täälläkin pitkästä listasta. Hallituksen toimenpideohjelmassa esimerkiksi kuntien vastuuta terveyteen liittyvistä lausunnoista vähennetään silloin kuin se ei liity välittömästi potilaan hoitoon. Myös henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia väljennetään ja eri ammattiryhmien työnjakoa uudistetaan. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammateissa käynnistetään eri ammattiryhmien välinen tehtävänsiirtojen valmistelu ja tarkasteluun tulee muun muassa lääkäri-sairaanhoitaja, lähihoitaja-hoiva-avustaja ja lääkäri-optikko välinen työnjako.
Pelastustoimea koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Samoin toteutetaan vammaislainsäädännön kokonaisuudistus sekä kevennetään vanhuspalvelulain mukaisia tehtäviä.
Kuntien tehtävien toteuttamistapaa ohjaavia säännöksiä myös puretaan ja suunnitelmavelvoitteita karsitaan. Kuntien järjestämiä palveluja ohjataan jatkossa ensisijaisesti tulosten kautta eikä sen perusteella kuinka palvelu on tuotettu. Tällaisia hallinnon prosesseja koskevista menettelytavoista on säädetty ainakin 340 eri säännöksessä.
Uudistetaan julkisesti tuettuja kuljetuspalveluja
Kuntien toimintaa sääntelevät suositukset kumotaan myös mahdollisuuksien mukaan. Jatkossa kuntia ohjataan lähtökohtaisesti siis vain lailla tai asetuksilla. Merkittäviä säästöjä saadaan julkisesti tuettujen henkilö-, posti- ja tavarakuljetuksia koskevan lainsäädännön uudistamisella. Kuntien mahdollisuuksia periä kustannuksia vastaavia maksuja parannetaan erityisesti lupa- ja valvontamaksujen osalta. Ohjelma sisältää myös linjauksia kuntien kokeilutoiminnan käynnistämiseen ja innovaatioiden edistämiseen.
Hallituksen tavoite tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta miljardilla eurolla oli jo Kataisen hallituksen tavoitteena vuodesta 2013 lähtien. Tehtävää jäi kuitenkin vielä Sipilänkin hallitukselle ja siksi tätä työtä on nyt jatkettu.
Samaan aikaan kuitenkin ongelmat Sote-uudistuksen kanssa jatkuvat tai alkoivat uudestaan. Tätä itse pelkäsin alusta lähtien kun sopu oli monipolvinen hallintohimmeli. Siinähän sovittiin 18 aluehallintoalueesta, 15 Sotealueesta, 12 isommasta sairaalasta, 12 palo- ja pelastustoimenalueesta ja 5 yliopistollisesta sairaalasta. Tähän kun ryhdytään hallintoa rakentamaan niin voi hyvin kysyä, että mistä se säästö ja joustavuus syntyy ja nyt tämä tosiasia ollaan laajemminkin myöntämässä. Itse kannatan ratkaisun etsimistä yksillä hallintoalueilla niin että kuntien ja valtion välissä olisi vain yksi hallintoporras missä olisi sitten Sote, palo- ja pelastustoimi, nykyisten AVI:en ja ELY:jen tehtävät pääsosin ja reilusti nykyisten kuntienkin tehtäviä. Silloin uudistus toisi sen ratkaisun mitä on haettu eli palveluiden tasapuolisen saatavuuden jokaiselle suomalaiselle ja mallin missä kustannusten nousua voitaisiin hillitä. Toivotaan, että tässä järki vielä voittaa. Ihminen ja palvelut edellä pitäisi edetä eikä hallinto.
….
Yhteiskuntasopimusneuvotteluista odotetaan ”Helmikuun Järkiliittoa”
Yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat helmikuun aikana edenneet hyvin. Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa on ollut viime päivinä esillä myös paikallisensopimisen osuus ja tänään hallitus kertoi reunaehtoja asiasta työmarkkinaosapuolille. Hallitus on linjannut, että paikallisessa sopimisessa korostetaan työ- ja virkaehtosopimuksien ensisijaisuutta ja sitä täydennetään. Linjaus ei ole hallitusohjelman mukainen ja siksi se vaatinee vielä eduskuntaryhmien käsittelyn. Hallitusohjelmassa päätettiin nimittäin, että ”huolehditaan paikallisen sopimisen edellytysten vahvistumisesta lainsäädäntöhankkein, jotta yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista, kuten palkoista, työajoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä, työaikapankin käytöstä sairauspoissaolojen vähentämisessä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä.” Ja toiseksi hallitusohjelmassa sovimme, että samalla ”varmistetaan kaikille työnantajille yhdenvertainen asema paikallisia sopimuksia tehtäessä sekä vahvistetaan henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa. Samalla ratkaistaan työntekijöiden edustus yritysten hallinnossa”.
Nyt siis hallitus on viestinyt työelämän osapuolille, että paikallista sopimista kehitetään pääsääntöisesti työehtosopimusten kautta ja sitä vain täydennetään lainsäädännöllä. Tavoitteena on yhdistelmä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksissa soveltamista.
Hallitus lähtee siitä, että ratkaisun pitää sisältää seuraavat elementit:
1. Järjestäytymättömät työnantajat on saatettava samalle viivalle kuin järjestäytyneet koskien sekä oikeuksia että velvollisuuksia.
2. Paikallisesti on pystyttävä sopimaan työajoista sekä palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista.
3. Selviytymislauseke on määriteltävä sellaisia tilanteita varten, jolloin yritys kohtaa erityisen vaikeita haasteita.
4. Henkilöstön edustus ja tiedonsaanti on turvattava yrityksen hallinnossa.
5. Lopullinen päätösvalta paikallisesta sopimisesta tulee olla työpaikoilla.
Hallitus arvioi tes/ves-neuvottelujen kautta syntyvien ratkaisujen kattavuutta toukokuun lopussa yhdessä keskusjärjestöjen kanssa ja arvioi sen jälkeen, minkälaista lainsäädäntöä tarvitaan yhteisten ja toimivien pelisääntöjen varmistamiseksi paikallisen sopimisen ja henkilöstön edustuksen toteutumiselle. Tähän liittyen ylijohtaja Pekka Timosen johtaman kolmikantaisen työryhmän toimikautta jatketaan kesäkuulle asti.
Toivotaan, että elinkeinoministerin kertoma helmikuun järkiliitto tulee. Mutta minusta kokonaisuuden tulee täyttää aiemmin sovitut raamit eli 5+5+5 -kokonaisuus kilpailukyvyn parantamiseksi. Muuten kokonaisuutta pitää hallituksen täydentää omilla lainsäädäntöön nojaavilla osilla.
…
Kello 20.25 ja pitkä neljäntunnin kokousrupeama Raha-automaattiyhdistyksessä. Isoja asioita siellä ja uuden hallituksen kanssa menee hieman enemmän aikaa. Mutta nyt kaikki kunnossa ja lisäksi lisäpalaveri vielä kolmen peliyhtiön fuusioinnin etenemisestä. Mielenkiintoista saada seurata sitäkin aitiopaikalta.
Mutta palaan vielä lyhyesti päiväiseen uutiseen paikallisesta sopimisesta. Itse pidän välttämättömänä, että paikallisesta sopimisesta tehdään kuitenkin pysyvä mahdollisuus ja tila yrityksiin. Olen huolissani tästä TES:hein tukeutuvasta mallista missä ratkaisut olisivat säännöllisesti katkolla. Työehtosopimuksiin perustuva malli ei tee paikallisesta sopimisesta työpaikoille pysyvää tilaa vaan asia olisi joka kerta neuvottelupöydässä avoinna. Siksi olisi tärkeää tehdä uudistukset lakiteitse.
Haluan vielä painottaa, että yllä oleva hallituksen uusi linjaus ei saa tarkoittaa paikallisen sopimisen laajentamisen vesittämistä. Paikallisen sopimisen vahvistaminen on nimittäin helpoin tie parantaa työllisyyttä ja kilpailukykyä, mutta myös työntekijöiden palkkoja. Järjestäytymättömät työnantajat pitää saada järjestäyneiden kanssa samalla viivalle niin että työpaikoilla voidaan aidosti yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kanssa sopimia palkoista, palkanlisistä ja korvauksista sekä työajoista. Otan tämän vielä huomenna esille ryhmäkokouksessamme kun asiaa virallisesti käsittelemme ja sen osaltamme joko hyväksymme tai hylkäämme etenemistienä.
Loppujen lopuksi kuitenkin pidän hyvänä sitä, että työmarkkinajärjestöt ovat nyt yhteisessä pöydässä neuvottelemassa yhteiskuntasopimuksesta. Se on koko maamme etu, että sopimus syntyisi ja yhdessä vahvistaisimme sitä ja niitä missä olemme heikkoja ja emme pärjää. Kilpailukykyloikka pitää ottaa kaiken tämän jälkeenkin.
Nyt kuitenkin kämpillä ja mukava päästä ajoissa nukkumaan, vaikka kellonympäri tämäkin päivä juoksi. Huomenna juoksen taas minäkin.