Talvisodan muistotilan mitalisanat.
Tänään minulla suurin kunnia saada jälleen pitää juhlapuhe Veteraanijuhlassa. Muistaakseni edellisen kerran puhuin 15 vuotta sitten samassa juhlassa. Silloin sali oli täynnä ja paljon vielä veteraanejakin. Tänään salissa enää muutama – mutta muisto yhtä vahva.
Juhlava päivä alkoi kauniilla hartaushetkellä Lopen kappelissa. Kirkkoherra Tuomas Hynynen puhui kauniisti päivästä sen perinteestä ja tulevastakin. Ja yksi veteraanipäivien historian kauneimmista ja tunnelmaisimmista hetkistä oli kun kanttori Ahtti Kuorikoski soitti kappelissa loppusoittona uruilla äärimmäisen kauniin sovituksen Sibeliuksen Finlandia hymnistä. Tunnelmarikas.
Sitten laskimme kukat Sankarihaustausmaan ristille ja sen perään kaunis pieni juhla, missä vielä tänäänkin mukana sotiemme veteraaneja ja lottiakin. Ja enemmän sitten sota-ajan lapsia ja muutamia nuoriakin. Itse toivonkin, että tämäkin päivä kantaa tulevaisuudessakin. Myös silloin kun rivissä ei enää seiso yhtään tammenlehväsukupolven miestä tai naista. Muistomme me pidämme nimittäin elossa. Selon lupaan ja se on velvollisuutemmekin.
Lisään koko puheeni tänne Kynästä-sivulle viimeistään alkuviikosta. Käsittelin puheessaani laajemmin sota-aikaa ja loppilaisten osuutta Talvi- ja Jatkosotiin. Mutta myös puolustusvoimiemme tätä päivää ja huoltani sen tulevaisuudesta. Oma toiveeni on, että voisimme jo ensi vuodeksi lisätä rahaa reservin kertausharjoituksiin ja sitten vuodesta 2015 myös muuten puolustusvoimien rahoitusta suunnitellusti.
…
Aamulla ennen Veteraanijuhlaa piipahdin katsomassa myös Kormun kylän ensimmäisen Kormu Runin. Matkaan lähti kaiken kaikkiaan kuutisenkymmentä lenkkeilijää ja juoksijaa. Hieno tapahtuma Kormun kyläkoululla ja jälleen yksi esimerkki siitä, että elävä kyläkoulu on kylän sydän. Itse haluan vaalia niitä jatkossakin ja antaa kaikille Lopen kyläkouluille toiminta ja kasvurauhan tälläkin nelivuotiskaudella. Kaksi vuotta sitten kun itse tulin kunnanhallituksen johtoon annoin tällaisen koulu- ja kylärauhalupauksen ja sen tulokset ovat olleet positiivisia. Toivon, että sille saamme nyt myös jatkoa. Elävät kylät ja kyläkoulut ovat nimittäin meidän ja monen muunkin kunnan voimavara nyt ja olen varma, että vielä suurempi viiden tai kymmenen vuoden päästä. Kunhan näitä oppivat kaikki arvostamaan.
Päivällä piipahdin vielä ennen Veteraanijuhlaa katsomassa kymmenkunta painiottelua Läyliäisten Lujan junnupaineissa. Uutta sekin Elmolassa ja hieno tapahtuma Kormu Runin tapaan.
Suuri kiitos siis jälleen kuntamme aktiivisille yhdistyksille ja urheiluseuroille ja kylätoimikunnille. Voi hyvin sanoa, että ilman niitä ei olisi Loppea tai ei ainakaan loppilaisuutta.
…
Kello 21.55 ja kotona. Illalla hain Kesä-Kuplani kotiin keväthuollosta. Vappuna siis pääsemme kevätajelulle Lopen Wapun jälkeen. Lopen Sinivalkoisessa Wapussa tänä vuonna 1.5. klo 10.30 Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalla puhuu Seppo Kuparinen ja kertoo siitä miten sodan jälkeen karjalaisia tuli Lopelle paljon ja miten he tänne kotiutuivat ja ryhtyivät rakentamaan uutta kotikuntaansa ja toivaat meidän hämäläiseen kuntaan hienosti hieman karjalaista eloa ja iloa ja väriä. Kannattaa siis Lopelle ehdottomasti tulla vappuaamuna ja tilaisuuden musiikista vastaa Timotei-kuoron tytöt ja laulutkin Karjalan mailta.
Mutta tänään illansuussa piipahdin myös Loppijärven rannoilla. Puheessani veteraanijuhlassa puhuin siitä miten nuorta maatamme kovasti koeteltiin jo reilun 20 itsenäisyysvuoden jälkeen. Mutta kansamme ei katkennut, taipui vain ja oikaisi selkänsä sitten. Tämän muistoksi istutin tänään kevään ensimmäisen puuni. Se on kataja, kolmen sodan kauhut nähneen vaarini ja kaikkien veteraanien ja lottien työn kiitokseksi. Ja myös kiitokseksi heille kaikille jotka tämän maan uudelleen rakensivat.