Tilastokeskuksen kuukausittain julkaistava kuluttajabarometri kertoo kuluttajien luottamuksen talouteen jatkaneen vahvistumistaan. Suomalaisten odotukset talouden kehityksestä kohentuivat nyt kesäkuussa verrattuna toukokuuhun ja myös edellisvuoteen verrattuna. Arviot myös oman talouden kehityksestä olivat varovaisen myönteisiä ja usko työttömyyden vähenemiseen vahvistui hieman. Arviot omista säästämismahdollisuuksista pysyivät ennallaan ja näin suomalaisten näkemykset omasta taloudestaan olivat yhä varovaiset mutta Suomen taloudesta jo hyvin valoisat. Täytyy vain toivoa, että Britannian EU-ero, Brexit, ei murrenna nyt tätä luottamusta tai edes pahemmin sitä heiluta.
Kuluttajien luottamusindikaattori oli kesäkuussa 14,9, kun se vielä tämän vuoden toukokuussa oli 12,5 ja huhtikuussa vain 9,8. Vuosi sitten kesäkuussa luottamusindikaattori sai arvon 10,8 eli kehitys on ollut hyvää. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,6.
Nyt jo lähes puolet, 47 prosenttia, kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana ja vain vajaa viidennes arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat toukokuussa 39 ja 22 prosenttia ja vuosi sitten kesäkuussa 36 ja 22 prosenttia.
Nämä tiedot perustuvat siis Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1.–16. kesäkuuta 1 194 Suomessa asuvaa henkilöä. Ensimmäinen barometritutkimus tehtiin marraskuussa 1987. Silloin aluksi tutkimus tehtiin kaksi kertaa vuodessa, mutta vuodesta 1992 eteenpäin neljä kertaa vuodessa. Lokakuusta 1995 alkaen kuluttajabarometrin tiedot on kerätty EU:n komission toimeksiannosta, harmonisoimana ja osin rahoittamana joka kuukausi.
Merkit siis olleet hyviä ja myös eri tilastot ovat näyttäneet että heinoisia merkkejä talouden elpymisestä on ollut ilmassa. Juhannuksen Britannian EU-eroäänestys kuitenkin saattaa näitä odotuksia nyt heikentää. Tänään aamulla myös Helsingin Pörssi avautui jyrkkään alamäkeen.
OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen kuitenkin arvioi, että ”Pidämme todennäköisimpänä, että Brexit itsessään ei aiheuta pitkäaikaista epävarmuuden kasvua, vaikka käänteet aluksi olisivatkin jyrkkiä. Vaikutukset Suomen talouteen jäävät myös rajallisiksi. OPn ekonomistien toukokuinen 1,1 %:n Suomen talouden kasvuennuste vuodelle 2016 on edelleen kohdallaan. Ilman Brexitiä olisi tosin ollut tarvetta nostaa sitä.” OP:n mukaan brexitin tuoma epävarmuus ei muodostune niin pitkäaikaiseksi, että se olennaisesti vaikuttaisi vuoden 2017 näkymiin. ”Tosin selvää on, että riskit ovat nousseet ja elokuussa ennustetta laatiessa ollaan ainakin markkinaepävarmuuden suhteen viisaampia.”
”Brexitin pidemmän aikavälin vaikutuksista on tehty paljon erilaisia skenaariolaskelmia. Esimerkiksi Oxford Economics laati yhdeksän erilaista skenaarioita, joiden vaikutus Britannian talouteen vuoteen 2030 mennessä vaihteli -0,1…-3,9 %:iin BKT:sta.
Oxford Economics arvioi näissä skenaarioissa vaikutuksia myös ulkopuolisiin maihin. Suomen kansantuotetta Britannian ero EU:sta verottaisi vain muutaman prosentin kymmenesosan jos sitäkään vuoteen 2020 mennessä.”
Britannian EU-eroa on kuvattukin Euroopan suurimmaksi poliittiseksi mullistukseksi sitten Neuvostoliiton hajoamisen ja Saksojen yhdistymisen. Joka tapauksessa se tulee lisäämään taloutemme ja myös koko Euroopan ja ehkä maailmankin talouden epävarmuutta. Finanssimarkkinoiden ailahtelu tulee jatkumaan. Kuinka pitkään ja kuinka kovana sen aika näyttää. Tosiasia on nimittäin se, että brittien EU-ero eli bexit oli talousmarkkinoille suurempi yllätys kuin olisi ollut maan EU:ssa jatkaminen. Brexitin vaikutukset tullevat siis olemaan varmasti rajumpia kuin ”remain”-ratkaisua seuranneet nousut olisivat olleet.
Näyttää siltä, että ministeri Petteri Orpolle ei tule helppoa alkua valtiovarainministerinäkään. Tosin ei ollut helppo miehen alku maatalousministerinä eikä sisäministerinäkään, mutta niistäkin selvittiin – jopa kiitoksin ja kehuin.
…
Kello 21.37 ja juuri Lopen kunnanhallituksen kokouksesta takaisin tänne järvenrantaan. Laitoin vielä saunan tuossa tulille ja pieni kesäsadekaan ei haittaa. Nautin kesästä.
Kunnanhallitus tänään hyvässä hengessä läpi ja ilman äänestyksiä ja sen kummempia muutosesityksiäkään. Isona päätöksenä tehtiin linjaukset ensi vuoden budjetin valmistelulle ja loppuvuotta sitten värittää se niin lautakunnissa, kunnanhallituksessa ja lopulta sitten valtuustossakin. Ennen kevätkauden viimeistä kunnanhallitusta pidimme vielä puheenjohtajiston missä hieman taustakeskusteluissa ja -linjauksissa tulevia asioita ja omassa kokoomuksen hallitusryhmässäkin hieman taustakeskusteluja jo syksyäkin silmällä pitäen. Palailen niihin tässä kesän jälkeen tarkemmin.