Suomalainen metsä elää renessanssikautta. Puu on tällä hetkellä monikäyttöisempi, kuin koskaan. Biotalouden nousu sekä laadukas tutkimus- ja kehitystyö ovat olleet lottovoittoja suomalaiselle metsälle ja metsänomistajalle.
Puu on monessa mielessä muodikasta ja sitä käytetään sekä tilataan enemmän. Metsästä haetaan vastauksia maailman megatrendeihin, sitä voidaan hyödyntää lääke- ja elintarviketeollisuudessa uusista rakentamisen innovaatioista puhumattakaan. Metsä on noussut uudelleen pinnalle, mutta nykyään määrän lisäksi halutaan myös laatua.
Kysynnän kasvaessa on ostettavalle puutavaralle asetettu enemmän kriteereitä. Kuluttajat haluavat tietää tuotteen historian, yrityksen arvot ja ne olosuhteet, jossa tuote on tuotettu. Varsinkin vastuullisuus on noussut trendiksi. Enää ei riitä, että puutavara tulee hyvämaineisesta Pohjolasta. Kuluttajat ovat tietoisia sekä vaativia ja haluavat olla varmoja kulutusvalintojensa eettisyydestä.
Metsäsertifikaatit kertovat arvoista
Metsäsertifikaatit kertovat metsän tarinaa. Sertifikaattien kautta tiedämme missä metsä on kasvanut, kuinka sitä on hoidettu, onko sitä lannoitettu, harvennettu tai ovatko luontoarvot kärsineet talousmetsän takia. Metsäsertifikaatit kertovat metsänomistajien arvoista ja kuluttajalle se on takuu vastuullisesti tuotetusta puusta. Metsäsertifikaattijärjestelmä on käytännössä ainoa keino varmistaa puun alkuperä.
Suomen metsäsertifikaattimarkkinoilla on pääsääntöisesti käytössä kaksi sertifikaattia, FSC sekä PEFC. Näistä uudempi, FSC, on selvästi harvinaisempi ja tuntemattomampi kuin suomalaisten kestosuosikki PEFC. Molempien metsäsertifikaatin kriteerit painottavat taloudellisia näkökantoja, luonnon monimuotoisuutta sekä sosiaalisia arvoja. Sekä FCS:n, että PEFC:n tavoitteena on antaa takuu vastuullisesti kasvatetusta metsästä.
Meillä Suomessa käytössä olevat sertifikaatit ovat molemmat maailmalla tunnettuja sekä arvostettuja. Metsäalan ammattilaisten mukaan suuria eroja ei sertifikaattien väliltä löydy. FSC tunnetaan hieman tiukemmista ehdoista ja PEFC on taas kattavuudeltaan maailman suurin sertifikaatti. Itseasiassa kaksi kolmannesta maailman sertifioiduista metsistä kantaa PEFC-metsäsertifikaattia.
Sertifikaattien on myös uudistuttava
Maailman haluaa kestävästi kasvatettua puutavaraa. Muutos nykyiseen on tapahtunut markkinoilla nopeasti, muutaman viime vuosikymmenen aikana. Se, mitä seuraava vuosikymmen tuo tullessaan on arvoitus. Todennäköisesti vastuullisuus arvona säilyttää merkityksensä. On mahdollista, että sosiaaliset arvot nostavat edelleen päätään ja kuluttajat haluavat, että luonnon monimuotoisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Varmaa on ainoastaan se, että jos emme pysy muutoksen mukana, niin putoamme pelistä. Näin ollen sertifikaattien säännöllinen päivittäminen on elinehto.
Tulevaisuudessa meidän on myös mietittävä esimerkiksi sitä, miten metsät muotoutuvat luonnonmukaiseen tuotantoon ja onko meillä tarvetta laajemmin erityiselle luomusertifikaatille. Meidän on hyvä pohtia, onko tarkoituksenmukaista, että saman sertifikaatin alla tuotetaan puuta selluloosaksi sekä lankuksi kerrostalon lattiaan tai seinään. Olisiko sertifioinnissa tarvetta eri tasoille ja olisiko hyvä, että sertifikaateilla olisi alueellisesti eroa?
Suuri osa suomalaisesta metsästä on sertifioitua. Sertifikaatit ovat siis isossa roolissa, kun puhumme suomalaisen metsäteollisuuden asemoitumisesta maailman markkinoille. On erittäin tärkeää, että me metsänomistajina vaadimme sertifikaateilta uudistumiskykyä sekä halua ymmärtää tulevaisuuden metsämarkkinoita. Emme voi asettua sivustaseuraajiksi, kun globaalit markkinat muuttuvat.
Suomalainen metsätalous näyttelee isoa roolia yhteiskunnassamme. Sen kautta luodaan työtä ja hyvinvointia koko kansalle. Meidän tehtävämme on toiminnallamme varmistaa se, että suomalainen puu on haluttua vientitavaraa seuraavienkin sukupolvien aikana. On meidän etumme, että metsämme kantavat niitä sertifikaatteja, joita kuluttajat arvostavat.