Korona iskee rajusti Suomen talouteen – Sosiaaliturvarahastot painuvat alijäämäisiksi ensimmäistä kertaa koskaan

Blogi, perjantaina 17.04.2020

Valtiovarainministeriö julkaisi eilen torstaina tuoreimman Taloudellisen katsauksensa. Keskellä koronakriisiä julkistettu talouden tulevaisuusarvio on kylmäävää luettavaa. VM:n tuoreimman arvion mukaan maamme talous supistuu tänä vuonna 5,5 prosenttia vuonna 2020. Paljon rajumpiakin lukuja on julkisuudessa esitelty ja se käyvät toteen jos koronakriisi venyy nyt ajatellusta noin kolmesta kuukaudesta kesään ja kesän ylikin. Bruttokansantuote (BKT) supistuu eniten tämän vuoden toisella neljänneksellä, minkä jälkeen kasvu elpyy. BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuosina 2021 ja 2022.

Julkinen talous heikkenee voimakkaasti vuonna 2020. Talouden tilan nopea heikkeneminen vähentää verotuloja ja kasvattaa työttömyysmenoja. Myös toimet koronavirusepidemian vaikutusten lieventämiseksi heikentävät julkista taloutta. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino kasvaa 16,6 miljardiin euroon. Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen kääntyy jyrkkään kasvuun ja nousee tänä vuonna lähelle 70 prosenttia. Vuoteen 2024 mennessä velkasuhde uhkaa lähestyä jo 80 prosenttia.

Työllisyysaste laskee 71 prosenttiin ja työttömien määrä tulee kasvamaan rajusti ja työttömyysaste nousee 8 prosenttiin vuonna 2020.

Emme kuitenkaan ole tilanteemme kanssa yksin jos se sitten yhtään helppottaa. Koronapandemia ja siihen liittyvät mm. rajoittamistoimet ovat kääntäneet kaikkialla maailmassa talousennusteet ylösalaisin. Talouskatsauksen mukaan muutos on ollut jopa ennennäkemättömän suuri ja myös ennen näkemättömän nopea. Maailmalla alkoi tapahtua jo kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun Kiinan talous supistui voimakkaasti. Kiinan talouden supistumisesta huolimatta maailman talouskasvu elpyy vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Kaiken kaikkiaan maailmantalous supistuu 2 prosenttia vuonna 2020.

Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla 16,6 miljardiin euroon eli 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Näkyvissä oleva talouskasvu ei riitä palauttamaan julkisen talouden rahoitusasemaa ennalleen, ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä lähivuosina. Julkisen talouden arvioidaan olevan vuonna 2024 edelleen reilusti yli 9 miljardia euroa alijäämäinen.

VM:n osastopäällikkö Mikko Spolander totesi ministeriön tiedotteessa, että…

”Kaikki on kiinni siitä, kuinka syvälle taloudessa sukelletaan ja kuinka pitkään ollaan sukelluksissa. Riski on, että talouden sukelluksen pitkittyessä yhteiskunnasta uhkaa loppua happi”.

Maamme talouden raju supistuminen johtuu kansainvälisen kysynnän ja viennin supistumisesta sekä Suomen omista koronaan liittyvistä rajoitustoimista. Käyttöön otetut rajoitustoimet vähentävät yksityistä kulutusta. Erityisesti vähenee palveluiden kulutus, mutta myös tavaroiden kulutus vähenee. Päivittäistavaroiden kulutuksessa muutos näkyy vähiten. Epävarmat näkymät siirtävät myös investointeja eteenpäin tai estävät niiden toteutumisen kokonaan. Yksityiset investoinnit vähenevät merkittävästi.

Julkinen talous heikkenee siis voimakkaasti tänä vuonna. Talouden tilan nopea heikkeneminen vähentää verotuloja ja kasvattaa työttömyysmenoja. Myös toimet koronavirusepidemian vaikutusten lieventämiseksi heikentävät julkista taloutta. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino kasvaa 16,6 miljardiin euroon.

Kaikki julkisen talouden sektorit ovat tänä vuonna alijäämäisiä. Valtiontalous heikkenee taantuman ja tukitoimien vuoksi eniten. Myös paikallishallinnon talous kiristyy edelleen viime vuoden jo valmiiksi vaikeasta tilanteesta. Lisäksi sosiaaliturvarahastot painuvat alijäämäisiksi ensimmäistä kertaa koskaan, kun työttömyyden ja lomautusten lisääntyminen kasvattaa etuusmenoja ja työeläkemaksua alennetaan väliaikaisesti.

Vuosina 2021−2022 talous palautuu kriisiä edeltävälle kasvu-uralle. Vaikka lyhytkestoisen kriisin ei oleteta heikentävän talouden tuotantopotentiaalia merkittävästi, talouden heikentymisen aikana menetetyn tuotannon umpeen kurominen vie aikaa. Yksityisen kulutuksen kasvu normalisoituu ja seuraa reaalitulojen 1,5 prosentin kasvua. Yksityiset investoinnit toipuvat hitaammin, sillä metsäteollisuuden suurhankkeet lykkääntyvät ja asuinrakennusinvestoinnit jatkavat supistumistaan. Vuoden 2022 BKT:n kasvua tukee eniten se, että asuinrakennusinvestointien alamäki päättyy. Talouskasvun nopeutuminen ja nimellispalkkojen vaisu nousu alkavat kohentaa työvoiman kysyntää vähitellen vuosina 2021–2022. Työllisyysaste kohoaa 72 prosenttiin vuonna 2022.

Tässä muutamia nostoja ja lainauksia VM:n tiedotteesta liittyen tuoreeseen Taloudelliseen katsaukseen. Ja painotetaan nyt vielä sitäkin, että tässä VM:n ennusteessa oletetaan, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimet kestävät vain 3 kuukautta. Eli negatiiviset vaikutukset ovat sitä suurempia, mitä laajemmalle virus leviää, mitä useampi sairastuu ja etenkin, mitä mittavampiin ja pidempikestoisempiin sulkutoimiin ryhdytään viruksen leviämisen estämiseksi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan yhden kuukauden ajan kestävät rajoitukset nykyisessä laajuudessaan supistavat BKT:ta 1,5−2 prosentilla.

Jos rajoitteet jäävät ennustettua lyhytkestoisemmiksi ja taudin leviäminen pysähtyy, vaikutukset jäävät ennustettua pienemmiksi. Sulkutoimien pidentyminen johtaisi puolestaan vakavampiin vaikutuksiin.

Ennusteen yhteydessä olevassa vaihtoehtoisessa laskelmassa rajoitusten oletetaan kestävän 6 kuukautta. Tällöin BKT supistuisi 12 prosenttia ja julkisen talouden alijäämä nousisi yli 10 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Laskelman mukaan rajoitusten pidentäminen ei vain syvennä talouden taantumaa vaan myös pidentää sitä tuhoamalla enemmän tuotantokapasiteettia. Jos näin tapahtuu, talous toipuu kriisistä hyvin hitaasti.

Lähteenä tässä siis VM:n tiedote ja sen taustalla oleva Taloudellinen katsaus.

Niin kuin eilen jo illalla totesin niin isoin pelko tässä on nyt se, että yritykset pääsevät ja päästetään kaatumaan. Silloin ei muuten nämäkään talousluvut tule toteutumaan vaan vaikutus tulee olemaan paljon rajumpi, syvempi ja pidempi.

….

ARKISTOJEN KÄTKÖISTÄ:

Kello 21.09 ja taas järven rannalla.

Eduskunnassa tänään aloitimme lisätalousarvion valmistavan keskustelun valtiovarainvaliokunnassa. Esitys saadaan täysistuntoon vasta ensi viikon lopulla. Hallitukselta puuttui jälleen kokonaisuuteen kuuluva ns. budjettilaki ja näin rahoja ei saada käyttöön kiireellisinä. Toivottavasti ensi viikolla saavat hallituksesta kaiken kuntoon ja saamme kokonaisuuden hyväksyttyä eduskunnassa.

Täysistunnossa tänään äänestyksessä veronmaksun viivästyskoron lasku. Meillä oli valmius KD:n kanssa laskea korko monien muiden maiden tapaan nollaan, mutta hallitus ei tähän suostunut. Tekivät vain pienen huojennuksen. Harmi sinänsä sillä nyt pitäisi yrityksien pelastamiseksi kääntää todellakin  kaikki kannot ja kivet.

Hallituksen esityksen mukaan viivästys- ja viivekorko alennettaisiin väliaikaisesti seitsemästä prosentista neljään prosenttiin. Alennettu korko laskettaisiin 1.3.2020 tai sen jälkeen erääntyville veroille ja maksuille, joita koskeva hakemus on tehty viimeistään 31.8.2020. Me siis vastalausessamme yhdessä kristillisdemokraattien kanssa esitimme veronmaksun lykkäämisestä perittävän koron laskua määräaikaisesti nollaan prosenttiin koronakriisin vuoksi.

 

 

 

Kommentit