Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok.) on jättänyt ympäristöministeri Ville Niinistölle kirjallisen kysymyksen jätevesiasetuksen siirtymäajasta sekä vaatimustasojen selkeyttämisestä. Heinonen on huolissaan edelleen jätevesiasetuksen vaikutuksista maaseudulle ja hän vaatiikin jätevesiasian selkeyttämistä edelleen.
Vuonna 2011 hajajätevesilainsäädäntöä muutettiin kumoamalla vanha, vuonna 2004 voimaan tullut, jätevesiasetus. Uudeksi normaalitasoksi asetettiin vuoden 2004 lievennetty vaatimustaso. Kuitenkin herkästi pilaantuvilla alueilla suositukseksi kunnille annettiin noudattaa aikaisempaa vaatimustasoa. Jätevesiasetus koskee kiinteistöjä, joita ei ole liitetty eikä aiota liittää vesihuoltolaitosten viemäriverkostoon. Ennen vuotta 2004 rakennetuissa kiinteistöissä vaatimukset tulee täyttää 15.3.2015 mennessä.
– Kevään kehysriihessä hallitus päätti vielä poistaa valtiontuet siirtoviemärihankkeilta. Uusia siirtoviemäreitä ei nyt todennäköisesti rakenneta ja tämä hidastaa entisestään kansallisen viemäröintiohjelman toimeenpanoa. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että investoinnit koskien jätevesiasetusta ovat mittavia ja vaativat taloudellisia resursseja kiinteistöjen omistajilta. Nyt monen kodin talous ei tätä vain yksinkertaisesti kestä. Olisi kohtuullista, että siirtymäaikaa jatkettaisiin vuoteen 2020, Timo Heinonen toteaa.
Heinosen vaatii samalla myös jätevesien vähimmäisvaatimustason selkeyttämistä. Voimassa olevan asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömään jäteveteen.
-Nyt lakiin on vähimmäisvaatimustasosta säädetty monimutkaisesti siis pelkkiä prosentteja. Näihin vaatimuksiin pääsemistä on käytännössä mahdoton varmistaa ja mitata. Ammattilaisetkin ovat todenneet, että hekään eivät ole löytäneet vielä jätevesijärjestelmää, jossa jätevedestä olisi päässyt ottamaan todella edustavia näytteitä vaatimusten mukaisesti. Eikö lakiin voitaisi kirjata konkreettisesti käytännön esimerkkejä tyyliin missä kolme kaivoa ja maahan imeytys riittää, Heinonen ihmettelee.
Heinonen pitää hajajätevesilainsäädäntöä tärkeänä ympäristön ja ennen muuta arvokkaiden lähivesien ja juomavesien kannalta, mutta painottaa maalaisjärjen käyttöä.
-Valtio ei voi olettaa, että kaikkien haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat kykenevät vaadittavat investoinnit toteuttamaan tuon määrätyn viiden vuoden aikana. Tässä ympäristöministeriltä vaaditaan nyt toimia ja maalaisjärkeä. Minusta lisäaika vuoteen 2020 on enemmän kuin perusteltu, toteaa Timo Heinonen.