Timo Heinonen
(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)
Julkaisuvapaa puheen jälkeen.
*************************
Arvoisa puhemies,
Afganistan on maa, joka on historiansa aikana joutunut kokemaan poikkeuksellisen kovia. 1800-luvulla siitä tuli Venäjän ja Ison-Britannian suurvaltapoliittisen kilpailun kohde; 1900-luvulla sitä repivät sisällissota, vallankaappaukset, Neuvostoliiton sotatoimet ja lopuksi ääri-islamistinen Taliban-liike.
Talibanin valtaannousun myötä Afganistanista tuli kansainvälisen terrorismin ja Al-Qaida-verkoston tukikohta. Ammattimaisen terrorismin kammottavin jälki nähtiin New Yorkin syyskuun 2001 terrori-iskuissa, joissa liki 3000 ihmistä sai surmansa ja yli 6000 haavoittui. Taliban-hallinnon suojissa kytenyt terrorismi osoittautui maailmanlaajuiseksi uhkaksi.
Afganistanin sodan tuloksena Taliban-hallinto kukistettiin ja maa demokratisoitiin. Uudistusten tie on ollut odotetun kivinen ja ongelmia Afganistanilla riittää edelleen, mutta lienee kiistatonta, että maan asiat ovat nyt paremmin kuin mitä ne olivat ennen Taliban-hallinnon kukistamista. Puhtaasta juomavedestä sai vuosituhannen alussa nauttia vain 20 prosenttia afganistanilaisista, nykyisin jo 60 prosenttia. Eliniänodote on noussut 2000-luvun alusta 16 vuodella, lapsikuolleisuus vähentynyt rajusti, koulua käyvien lasten määrä on yli kahdeksankertaistunut, tytöt ovat palanneet koulun penkille ja naisilla on samat yhteiskunnalliset oikeudet kuin miehillä.
Uuden ajan alkua Afganistanissa on Suomikin osaltaan ollut rakentamassa osallistumalla Nato-johtoiseen ISAF-operaatioon. Nato-operaatiossa Suomi on päässyt edistämään omia painopistealueitaan, kuten ihmisoikeuksia, naisten asemaa ja kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Sen ohella Suomi on voinut kehittää omaa sotilaallista suorituskykyään esimerkiksi tiedustelun, erikoisjoukkotoiminnan ja johtajakoulutuksen osalta. Kokoomus pitää myös välttämättömänä, että kriisinhallintatehtävien vaatimustason ja vaarallisuuden noustessa tehtävissä fyysisesti tai psyykkisesti loukkaantuneista kannetaan kuntoutusvastuu, ja että valmistelussa oleva kansallinen kriisinhallintaveteraaniohjelma saatetaan valmiiksi mahdollisimman pian.
Kun vastuu Afganistanin turvallisuudesta nyt siirtyy Nato-johtoiselta ISAF-joukolta maan omille turvallisuusjoukoille, on tärkeää varmistaa, että positiivinen kehitys myös jatkuu. Viime päivien uutiset kertovat turvallisuustilanteen voivan muodostua ajoittain jopa haasteellisemmaksi. ISIL:n kaltainen hirmuhallinto ei ole jättänyt Afganistania. Korruptio ja lisääntyvä huumeviljely kukoistavat edelleen.
Afganistania ei saa jättää yksin ja kansainvälistä tukea. Demokratiaan siirtymisen myötä avoin poliittinen keskustelu, suuri määrä suhteellisen vapaita tiedotusvälineitä ja kehittyvät hallinnolliset rakenteet ovat saaneet jalansijan Afganistanissa, mutta demokraattisten käytäntöjen ja ihmisoikeuksien vakiintumiseen on vielä pitkä matka.
Demokratia ei ole vain hallitusmuoto, vaan myös ajattelutapa. Demokratiassa ihmiset kokevat itsensä kansalaisiksi eivätkä alamaisiksi. Mitä enemmän tasa-arvo ja demokratia vakiintuvat Afganistaniin, sitä vakaammalle pohjalle myönteinen kehitys rakentuu.
Herra puhemies,
Kuluneen vuoden aikana turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut nopeasti myös Euroopassa. Krimin niemimaa on vallattu, Itä-Ukrainassa kytee suuren ja avoimen sodan näkymä, ilmatilaloukkauksista tullut arkipäivää ja havaintoja vieraan vallan merenalaisesta sotilaallisesta toiminnasta Itämerellä tehty. Oman puolustusvalmiutemme kehittämisen lisäksi tämä kaikki korostaa tarvetta tiivistää Suomen kansainvälistä yhteistyötä turvallisuusasioissa.
Se, että valmiusvuoromme EU:n taisteluosastoissa osuu juuri seuraavan vuoden ensimmäiselle puoliskolle, sopii ajankohtaisiin turvallisuushaasteisiin erinomaisen hyvin. Pohjoismaiseen taisteluosastoon kuuluvat Suomen lisäksi Norja, Viro, Liettua, Latvia, Irlanti ja osaston johtovaltiona toimiva Ruotsi. Taisteluosaston kokonaisvahvuus on noin 2500 sotilasta, josta noin 1900 on ruotsalaisia.
Vuoden 2015 pohjoismainen taisteluosasto on suorituskyvyiltään kattava. Suomen osasto muodostuu maavoimien helikopteriosastosta ja tarvittavista tukielementeistä sekä taisteluosaston esikuntaan sijoitetuista esikuntaupseereista. Henkilöstön kokonaisvahvuus on 68 suomalaissotilasta. Pohjoismaisen taisteluosaston puitteissa järjestetyt harjoitukset tukevat Suomen puolustuskykyä ja lujittavat eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Valmiusvuoroon osallistuminen ei ole pelkkä tekninen asia, vaan merkitsee myös selkeää poliittisen tahtotilan ilmaisua. Tähän päivään mennessä taisteluosastoa ei ole vielä kertaakaan käytetty, mutta valmius siihenkin on olemassa.
Arvoisa puhemies,
molemmissa tänään käsiteltävissä selonteoissa on viimekädessä kyse arvoista. Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä, ja se näkyy myös harjoittamassamme turvallisuusyhteistyössä. Olemme sitoutuneet demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, joiden turvaamiseksi ja edistämiseksi teemme yhteistyötä sellaisten maiden kanssa, jotka jakavat kanssamme nämä arvot. Näiden arvojen edistäminen sekä lähialueillamme että kauempana on myös mitä suurimmassa määrin kansallinen etumme. Turvallisuusympäristöämme puolustetaan riippumatta valtiollisista rajoistamme.