Kokoomuksen kantahämäläiset maakuntavaltuutetut kiittelevät valtioneuvoston runkoverkkoasetusta, joka tulee voimaan vuoden 2019 alusta. – ”Valtioneuvoston asetuksessa määritellään vähimmäispalvelutaso sekä oikeansuuntaisella tavalla määritellään tavoitteita valtakunnalliselle runkoverkolle. Sujuva ja turvallinen tieliikenne sekä kattava rautatieverkko ovat toimivan yhteiskunnan ja taloudellisen kasvun edellytyksiä”, toteaa Kokoomuksen Hämeen maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja Antti Ahonen Hämeenlinnasta.
– ”Hämeen alueen kautta kulkevien valtateiden 2, 3 ja 12 saaminen runkoverkkoasetuksen pariin on myönteistä. Kokoomusryhmän kanssa tahdomme kuitenkin myös korostaa valtatien 10 sekä kantatien 54 tärkeää roolia – molemmat ovat vilkkaasti liikennöityjä väyliä, joiden turvallisuudesta ja liikenteen sujuvuudesta on jatkossakin pidettävä vahvasti huolta”, jatkaa Kokoomuksen Hämeen maakuntavaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Eija Aittola Riihimäeltä.
– ”Lausuntokierroksen jälkeen ja Hämeen kansanedustajien edunvalvontatyön myötä olen hyvin iloinen siitä, että Hämeen poikki kulkevat valtatie 2, valtatie 3 sekä valtatie 12 saadaan kattavasti mukaan runkoliikenneverkkoon”, Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen Lopelta toteaa. ”Kolmostien rooli valtakunnan pääväylänä on erityisen tärkeä. Nykyisin kovin taajaan ruuhkautuvan kolmostien alkuosuuden tulisi saada lisäkaista molemmin puolin mahdollisimman pitkälle pohjoiseen, jotta liikenne olisi nykyistä sujuvampaa. Kolmostien eteläosan tulevaisuus on kolmekaistainen”, jatkaa Heinonen.
Liikenneministeri Anne Bernerin allekirjoittama, vuoden 2019 alusta voimaan tuleva runkoverkkoasetus määrää maanteiden ja rautateiden runkoverkon ja verkkoon liittyvän minimipalvelutason asetuksella. Palvelutasolla tarkoitetaan asetuksessa muun muassa väylän turvallisuutta, kustannustehokkuutta sekä matka-aikaa ja sen ennustettavuutta. Runkoverkkoon liitetään olemassa olevista maanteistä valtakunnallisesti merkittävimmiksi katsotut valtatiet, jotka palvelevat pitkän matkan henkilö- ja tavaraliikennettä sekä yhdistävät suurimmat keskukset ja solmukohdat. Jatkossa runkoverkkostatuksen saaneiden teiden turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kehittäminen on valtakunnallisesti etusijalla muuhun tieverkkoon verrattuna.
Maanteiden osalta runkoverkkoasetus merkitsee tienhoidollisten toimien ohella myös muun muassa liittymätiheyteen liittyviä maankäyttörajoituksia. Runkoverkkoasetuksella on myös mm. ohjaavaa vaikutusta runkoverkkoon kuuluvien väylien nopeusrajoituspäätöksiin. Esimerkiksi tason 1 runkoverkolla rajoituksen tulisi asetuksen mukaan olla pääosin vähintään 120 km/h. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa määrittelemä runkoverkko perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Verkon määrittelyn kriteereinä ministeriö on käyttänyt liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja kokonaisuutta. Lisäksi määrittelyssä on otettu huomioon EU-rahoitukseen liittyvä TEN-T -ydinverkko.