KYSYMYKSEN JA KOKOOMUKSEN VASTAUKSET KOKONAISUUDESSAAN:
1. Alkavan vaalikauden tärkeimpiä talouspolitiikan tavoitteita ovat talouskasvun vahvistaminen sekä työllisyysasteen nousua että tuottavuuden kasvua edistämällä, työttömyyden alentaminen sekä suotuisan aluekehityksen tukeminen. Mitä keinoja eduskuntaryhmänne painottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi maailmantalouden murroksen luomissa paineissa?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä:
Talouspolitiikan päätehtävä on talouskasvun, hyvän työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen. Vain tätä kautta voidaan varmistaa kestävästi koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus.
Työmarkkinajärjestöillä on merkittävä vastuu maltillisen palkkaratkaisun synnyttämisessä ja sitä kautta työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman turvaamisessa. Hallituksen tulee olla omalta osaltaan valmis kolmikantaisen tulopolitiikan valmisteluun.
Koko julkisen talouden on varauduttava väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Kestävän talouspolitiikan perustana on valtion ja kuntien tasapainoinen talous suhdannekierron puitteissa. Menopuolella on noudatettava malttia. Veroratkaisuilla voidaan edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä luoda talouteen työllisyyttä kohentavaa dynamiikkaa. Tuloverotuksen maltillinen keventäminen on tällöin avainasemassa.
Työllisyyden kohentaminen on myös paras tapa ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä.
Maailmantalouden hyvä vire voi tulevan vaalikauden aikana heikentyä ja tämä vaikuttaa Suomenkin talouskasvuun. Siksi on erityisen tärkeää huolehtia omista kasvun edellytyksistämme ja kilpailukykymme säilymisestä. Korkean työttömyyden rinnalla on Suomessa myös paheneva työvoimapula. Tämä työpaikkojen kohtaanto-ongelma on aito hidaste talouden kasvulle ja työllisyysasteen nostamiselle. Tämän ongelman korjaaminen edellyttää muutosta tähän saakka harjoitetussa työvoimapolitiikassa.
Työllisyyden ja tuottavuuden kasvun esteitä on välttämätöntä purkaa. Työn tekemisen on kannatettava aina. Työn vastaanottamista ja työvoiman liikkuvuutta on tarvittaessa edistettävä. Työllisyyspolitiikka tarvitsee tehostamista ja uusia painopistevalintoja. Tavoitteena tulee olla sellaisten keinojen käyttäminen, jotka luovat aidosti pysyviä uusia työpaikkoja ja kohentavat työttömän osaamistasoa työelämän tarpeita vastaavaksi.
Kasvuyrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden edistäminen on tässä yhteydessä aivan välttämätöntä. Yrittäjyyttä rasittavan byrokratian keventämiseksi tarvitaan poikkihallinnollisia toimia.
Maa- ja metsätaloudella sekä maaseutuyrittäjyydellä on keskeinen merkitys aluekehityksessä. Menestyvä aluekehitys perustuu vahvoihin osaamisinvestointeihin, yrittäjyyden vahvistamiseen ja hyvien liikenneyhteyksien kehittämiseen. Olennaista on myös terve kuntarakenne, joka mahdollistaa nykyistä laadukkaampien ja kustannustehokkaampien palvelujen tarjoamisen.
Innovaatioiden ja tuottavuuden kasvun tukemiseksi on turvattava tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen riittävä taso sekä huolehdittava koulutuksemme laadusta.
2. Suomen väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat merkittävästi tulevalla vuosikymmenellä. Mitä keinoja eduskuntaryhmänne pitää tärkeimpinä julkisten palveluiden saatavuuden varmistamiseksi koko maassa näissä oloissa? Mitä pitäisi tehdä:
– julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseksi sekä kunta- ja palvelurakenteen kehittämiseksi;
Kokoomuksen eduskuntaryhmä:
Kunta- ja palvelurakenneuudistusta tulee jatkaa tavoitteena suuremmat ja elinvoimaisemmat kunnat, jotka pystyvät toimimaan palvelujen järjestäjinä ja alueensa kehittäjinä. Kuntien rahoituspohjaa tulee vakauttaa mm. vahvistamalla peruspalveluohjelma ja budjettijärjestelmää. Kaupunkipolitiikkaa tulee kehittää siten, että se ottaa selvästi nykyistä paremmin huomioon kaupunkiseutujen mahdollisuudet muodostua alueellista ja kansallista elinvoimaisuutta edistäviksi keskuksiksi.
Peruspalvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus on turvattava koko maassa. Kuntien tuottavuuskehitystä tulee edistää mm. kannustamalla kuntia palvelujen kehittämiseen ja tukemalla innovaatioiden käyttöönottoa, sekä luomalla joustavia toiminta- ja organisointimalleja. Yhtenä mahdollisuutena on nähtävä myös yksityisen- ja kolmannen sektorin nykyistä laajempi osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Esteitä käyttää palveluja yli kuntarajojen tulee madaltaa. Palvelujen tuottamista tulee monipuolistaa. Sähköisiä palveluja on kehitettävä julkisen sektorin yhteistyönä.
– työhyvinvoinnin ja eläkejärjestelmän kehittämiseksi;
Kokoomuksen eduskuntaryhmä:
Kestävä työelämä, sekä työn ja muun elämän tasapaino luovat perustaa ihmisten hyvinvoinnille ja innostavat osallistumaan työelämään ja vahvistavat jokaisen kykyä kantaa vastuuta itsestä ja läheisistään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pienten lasten vanhempien mahdollisuuksiin sovittaa työ- ja perhe-elämän vastuut, esimerkiksi parantamalla mahdollisuuksia tehdä lyhennettyä työpäivää. Tavoitteena on, että ihmiset voivat kantaa vastuunsa kotona, viihtyä ja olla parhaimmillaan työelämässä ja myös pysyä siellä eläkeikään saakka. Hyvinvoiva työtekijä jaksaa tehdä töitä ja näin myös tuottavuus lisääntyy. Kestävien ja hyvien työelämän käytäntöjen kehittäminen ja käyttöönotto ovat konkreettinen ja suuri haaste työmarkkinajärjestöille.
Tarvitaan uusia malleja työelämään osallistumiseksi sekä työhyvinvoinnin kehittämistä. Työhyvinvointi tulee ottaa mukaan kaikkeen päätöksentekoon. Tarvitaan uudenlaista verkostoitumista eri toimijoiden kesken. On kehitettävä suunnittelua ja johtamista sekä hyödynnettävä teknologiaa ja sähköistä viestintää. Erityistä huomiota on kiinnitettävä seniorien osaamisen hyödyntämiseen sekä ammattitaidon ja kokemuksen siirtämiseen nuoremmille.
Työtä ja työelämää on kehitettävä inhimillisemmäksi. Erilaisilla ihmisillä on oltava sijaa työelämässä. Työelämään on voitava palata nykyistä helpommin sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. On kehitettävä erilaisia työnteon ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä. Tutkimus- ja kehittämistieto on saatava nykyistä paremmin palvelemaan suomalaista työelämää.
Vähäinen koulutus heikentää niin ikään työllistymismahdollisuuksia, sillä osaamisvaatimukset töissä kasvavat jatkuvasti. Aikuiskoulutuksen kehittäminen elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti parantaa ikääntyvän työntekijöiden valmiuksia jatkaa työssä pidempään.
Suomessa 1990-luvulla aloitettu eläkepoliittinen varautuminen väestön ikääntymiseen sai jatkoa vuoden 2005 uudistuksessa. Näiden uudistusten vaikutuksesta Suomen työeläkejärjestelmä on sekä taloudellisesti kestävä että turvaa riittävät eläkkeet myös tulevaisuudessa. Uudistuksen vaikutusten seuranta osoittaa, että kehitys on mennyt hyvään suuntaan. Eläkkeelle siirtymisen ikä on nousussa samoin kuin ikääntyneiden työllisyysasteet. Kehitystä on seurattava ja eläkkeelle siirtymisiän nousua on monin tavoin tuettava jatkossakin.
– perusturvajärjestelmän uudistamiseksi;
Kokoomuksen eduskuntaryhmä:
Sosiaaliturvaa, palvelumaksuja sekä verotusta on uudistettava siten, että työnteko on aina taloudellisesti kannattavaa. Tämä edellyttää kannustinloukkujen purkamista.
Perusturvajärjestelmän uudistamista selvittämään on syytä perustaa laajapohjainen työryhmä heti hallituskauden aluksi. Vastikkeetonta kansalaispalkkaa ei silti pidä toteuttaa, vaan perusturvajärjestelmämme on pohjauduttava jatkossakin syyperusteisuuteen ja tarveharkintaan.
– koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä:
Suomen hyvinvointi ja menestys perustuvat korkeaan osaamiseen ja teknologiaan sekä innovaatiokykyyn. Globaalissa kilpailussa menestyminen edellyttää vahvuuksiemme kehittämistä, uusia innovaatioita ja niiden kaupallistamista. Kotimaisen osaamisen lisäksi tarvitsemme verkottumista, kansainvälisiä huippuosaajia ja –yrityksiä.
Korkea tutkimus- ja tuotekehityspanostus on edellytys Suomen kilpailukyvylle. Innovaatiopolitiikalla luodaan edellytyksiä aloittavien ja jo toimivien yritysten kasvuedellytysten ja -halukkuuden parantamiseksi. Julkisia tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia onkin lisättävä.
Perusopetuksen korkea laatu ja voimavarat on turvattava. Ikäluokkien pienenemisestä seuraavat säästöt on kohdistettava opetuksen laadun parantamiseen esimerkiksi ryhmäkokoja pienentämällä. Kaikille nuorille on oltava tarjolla jatko-opiskelupaikka. Ammatillisen koulutuksen on tuettava kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä tuotettava työelämän edellyttämää ammattiosaamista. Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa on uudistettava siten, että se kannustaa suuntaamaan aloituspaikkoja ja opetuksen sisältöä nykyistä paremmin työelämäntarpeita vastaavaksi. Elinikäinen oppimisen periaatteiden mukaisesti on turvattava ihmisten osaamisen ajantasaisuus.
Korkeakoulupolitiikan uudistamisen lähtökohtana on oltava koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen. Samalla luodaan edellytyksiä huippuosaamiselle. Korkeakoulut on koottava vahvemmiksi kokonaisuuksiksi ja samalla niiden omaa profiilia on vahvistettava.
Yliopistojen perusvoimavaroja on lisättävä.
Koulutuksen ennakointijärjestelmän perusteita on kehitettävä.
3. Mikä on eduskuntaryhmänne arvio valtiontalouden liikkumavarasta alkaneen vaalikauden aikana? Kuinka paljon em. liikkumavarasta katsotte voitavan käyttää pysyviin menonlisäyksiin ja verotuksen muutoksiin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä vaarantamatta:
– julkisten peruspalveluiden kohentamiseen
– palkkatasa-arvon edistämiseen
– tulonsiirtojen kehittämiseen
– työllisyyden ja yrittäjyyden sekä kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen
– osaamisen ja infrastruktuurin parantamiseen sekä julkisten tutkimus- ja kehityspanosten lisäämiseen
– kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen
– verotuksen muutoksiin
– johonkin muuhun?
Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä:
Valtiontalouden liikkumavara on ensin luotava, jotta on myös jaettavaa. Eri tahot ovat esittäneet laskennallisia arvioita liikkumavaran suuruudesta, mutta niiden toteutuminen riippuu viime kädessä talouskasvun ja työllisyyden kehityksestä.
Kuten jo kysymyksen 1 yhteydessä totesimme, talouspolitiikan avulla on luotava kasvua ja siten parannettava työllisyyttä.
Veroratkaisuilla voidaan luoda talouteen sellaista dynamiikkaa, joka edistää talouskasvua ja luo uusia työpaikkoja. Kannustavuutta lisäävillä veroratkaisuilla on mahdollista helpottaa työvoiman kohtaanto-ongelmaa.
Talouskasvua ja työllisyyttä edistävien veroratkaisujen ytimenä on maltillinen, mutta päättäväinen tuloverojen keventäminen. Eläkeläisten verotusta on muutettava siten, että se ei ole palkansaajien verotusta kireämpää. Lisäksi on mahdollista toteuttaa merkittäviä täsmätoimia esimerkiksi perintö-, lahja- ja osinkoverotuksessa suomalaisen yrittäjyyden ja omistajuuden tukemiseksi.
Valtion menojen lisäämisessä on noudatettava varovaisuutta ja harkintaa. Suotuisalla talouskasvulla ja hyvällä työllisyydellä aikaansaatua valtiontalouden liikkumavaraa on kuitenkin mahdollista kohdistaa esimerkiksi eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden toimeentulon kohentamiseen.
Maatalouden investointien ja yrittäjätoiminnan ylläpitämiseksi MAKERA:n pääomien on oltava riittävät.
Valtion on tuettava palkkaratkaisuja, jotka helpottavat työvoimapulaa koulutetuilla julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla, etenkin hoitoalalla.
Kansainvälinen vastuumme edellyttää lisäpanostuksia maamme kehitysyhteistyörahoituksen tasoon.
Tulevalla vaalikaudella on tehtävä osaamisinvestointeja. Tavoitteena on T&K-toiminnan BKT-osuuden nostaminen 4 prosenttiin. Yliopistojen perusvoimavaroja on lisättävä.
Julkiseen talouteen on luotava kestävästi sellainen ylijäämä, joka antaa mahdollisuuden vastata ikääntymisen haasteisiin.
4. Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Mitä toimenpiteitä eduskuntaryhmänne painottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä keinoja eduskuntaryhmänne pitää tärkeimpinä uusiutuvaa energiaa sekä energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä:
Ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen torjuminen on ihmiskunnan yhteinen haaste. Suomelle on laadittava pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia, jonka avulla EU:n vuoteen 2020 asettamat tavoitteet voidaan saavuttaa ja jossa tarkastelujänne ulotetaan vuoteen 2050 asti. Kioton ilmastosopimuksen tarkastelujakson 2008 – 2012 jälkeiselle ajalle on YK:n puitteissa pyrittävä aikaansaamaan globaali sopimus, jossa kaikki teollisuusmaat ja tärkeimmät kehittyvät maat sitoutuvat kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen. Suomen on tuettava EU:n pyrkimystä teollisuusmaiden kattavasta sopimuksesta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Tärkeimpiä keinoja päästöjen vähentämiseksi ovat energian säästö, uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen ja ydinvoiman lisärakentaminen.
Kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästöohjelmaa on tehostettava. Toimialakohtaisia energiansäästösopimuksia on jatkettava.
Energiakatselmuksia ja -neuvontaa on tuettava. Kuluttajien käyttötottumuksiin on pyrittävä vaikuttamaan edistämällä energiatehokkaiden kodinkoneiden ja laitteiden, kuten matalaenergiavalaisimien, käyttöä. Energiaa säästävän talotekniikan, kuten pientalojen maalämmityksen, lämpöpumppujen ja lämmön talteenottojärjestelmien, käyttöönottoa on tuettava.
Energiansäästöteknologian tutkimus- ja kehitystyöhön on panostettava.
Uusiutuvien energialähteiden edistämisessä tulee Suomen olosuhteet huomioon ottaen keskittyä bioenergian käytön lisäämiseen. Nykyiset ohjauskeinot, päästökauppa, verotuet ja investointiavustukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi edistää erityisesti metsähakkeen ja ruokohelpin energiakäyttöä. Nykyisten tukien lisäksi on kestävän metsätalouden rahoitusta nostettava merkittävästi, jotta puuenergian lisäkäyttötavoitteet ja kestävä metsänhoito voitaisiin turvata yhtaikaisesti.
Vesilaki on saatettava voimaan tehdyn valmistelun pohjalta. Samassa yhteydessä on selvitettävä vesivoiman lisärakentamismahdollisuudet jo valjastetuissa vesistöissä sekä pyrittävä olemassa olevien vesivoimaloiden tuotantotehokkuuden lisäämiseen.
Turpeen ominaispäästöt koko elinkaaren ajalta on selvitettävä ottaen huomioon tuotannosta poistettujen soiden metsityksen hiilinieluvaikutukset. Turpeen käyttö on perusteltua alueellisena energialähteenä erityisesti yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. Turpeella on tärkeä asema puu- ja muiden biopolttoaineiden seospolttoaineena.
Yhdyskuntajätteiden energiakäyttöä on lisättävä. Näin voidaan korvata fossiilisia polttoaineita sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi.
Hallituksen on varauduttava tekemään myönteinen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamiseksi, jos sitä koskeva hakemus jätetään.
Liikennepolttonesteiden osalta tulee panostaa niin sanottuihin toisen sukupolven biopolttonesteisiin, joita voidaan tuottaa metsätähteistä, jätepuusta ja muusta biomassasta metsäteollisuuden yhteyteen rakennettavissa biojalostamoissa. Hallitus varautuu tukemaan demonstraatiolaitoksen rakentamista metsäteollisuuden biopolttonesteteknologian kaupallistamiseksi.
Energian säästön kannalta on pyrittävä tiivistämään yhdyskuntarakennetta, suosimaan joukkoliikennettä sekä laajennettava kaukolämpöverkostoja. Yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa on suosittava erillisen tuotannon sijasta. Kaukolämmityksessä on tuettava siirtymistä fossiilisista polttoaineista metsähakkeen käyttöön. Pientaloissa on suosittava pellettilämmitystä.
5. Mitkä ovat tärkeimmät linjaukset, joilla eduskuntaryhmänne haluaa edistää Suomen turvallisuutta ja vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa ja kehittää Euroopan unionia?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä:
Suomen ulkopolitiikan johtoajatuksena tulee olla maamme turvallisuudesta huolehtiminen ja kansainvälisen asemamme vahvistaminen. Suomi vastaa globalisoituneen maailman haasteisiin parhaiten toimimalla aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä monenkeskisiä järjestelyjä vahvistaen. Merkittävin vaikutuskanavamme on Euroopan unioni.
Pohjoismainen yhteistyö on tulevaisuudessakin Suomelle tärkeä voimavara. Tätä yhteistyötä tulee kehittää vastaamaan entistä paremmin tämän ajan haasteisiin ja yhteisten pohjoismaisten näkemysten edistämiseen EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä. Yhteistyötä pohjoismaiden kesken tulee kehittää myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla.
Suomelle on tärkeää, että koko Itämeren alue kehittyy taloudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti myönteiseen suuntaan. Hallituksen on toimittava aktiivisesti Venäjän ja Suomen kahdenvälisen kanssakäymisen edistämiseksi. Suomen etu on, että Venäjä kehittyy yhä tiiviimpään ja toimivampaan eurooppalaiseen ja transatlanttiseen yhteisöön suuntautuvana maana. Suomen on pyrittävä vahvistamaan EU:n ja Venäjän välistä kumppanuutta ja EU:n Venäjän -politiikan yhtenäisyyttä. Hallituksen tulisi asettaa poikkihallinnollinen Venäjä -politiikkaohjelma, jonka tarkoituksena olisi entistä paremman koordinaation myötä vahvistaa Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Kokoomuslaisen EU-politiikan tavoitteena on varmistaa Suomen kansallisten etujen ja Euroopan unionin yhteisten tavoitteiden saavuttaminen. Suomen on oltava aktiivinen ja aloitteellinen jäsenmaa; paikkamme on EU:n uudistamisen ytimessä. Yhtenäinen, toimintakykyinen ja kehittyvä unioni on Suomelle tärkeä omaa kilpailukykyämme, työllisyyttämme, turvallisuuttamme ja hyvinvointiamme vahvistava tekijä. Suomen on edistettävä EU:n päätöksenteon avoimuutta, jäsenmaiden tasavertaisuutta ja yhdessä asioista EU:n instituutioissa päättämisen periaatetta. Laajentuneen ja uusiin globaaleihin haasteisiin vastaavan unionin on kyettävä uudistumaan. Suomen etu on, että jäsenmaat saattavat voimaan perustuslaillisen sopimuksen ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja vuonna 2009.
Suomelle on tärkeää, että koko EU on dynaaminen ja menestyvä talousalue. Euroopan kilpailukyky on kuitenkin viime vuosina kansainvälisessä vertailussa edelleen pahasti kilpailijoitaan jäljessä. Tämän vuoksi EU:n keskeisimpiä tavoitteita on kasvun ja työllisyyden edistäminen. Suomen on tuettava EU:n kasvu- ja työllisyysstrategian (Lissabon) toimeenpanoa ja sisämarkkinoiden kehittämistä. Kokoomus pitää tärkeänä, että Euroopan unionin maailmanlaajuista roolia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi vahvistetaan.
Kokoomus suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin hallittuun ja EU:n asettamien kriteerien mukaisesti toteutettavaan laajentumiseen ja katsoo, että se kannustaa EU:n ulkopuolisia eurooppalaisia valtioita yhteiskunnallisiin uudistuksiin ja talouden modernisointiin.
Toimivan kahdenvälisen yhteistyösuhteen kehittäminen Yhdysvaltojen kanssa on ulkopolitiikkamme olennainen painopiste. Suomen on edistettävä EU:n ja Yhdysvaltain välistä poliittista, taloudellista ja turvallisuusyhteistyötä.
Kokoomus pitää tärkeänä, että Suomi kykenee edelleen pitämään yllä ympäristöönsä nähden uskottavaa puolustuskykyä.
Puolustusjärjestelmäämme on kehitettävä pitkäjänteisesti ja siinä on varauduttava kaikkiin mahdollisiin uhkakuviin. Puolustusjärjestelmän peruspilareina ovat tarpeisiimme mitoitetut modernit puolustusvoimat, alueellinen puolustus, yleinen asevelvollisuus ja laaja kansainvälinen yhteistyö.
Kokoomus suhtautuu myönteisesti EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistämiseen ja katsoo, että Suomen on edelleen kehitettävä omia valmiuksiaan osallistua kriisinhallinta- ja rauhanturvayhteistyöhön EU:n, YK:n, Etyjn ja Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Kokoomuksen näkemyksen mukaan jäsenyys Natossa vahvistaisi omaa turvallisuuttamme ja kansainvälistä asemaamme. Nato-jäsenyys tuleekin säilyttää mahdollisena tulevaisuuden valintana. Kokoomus pitää keskeisenä lähtökohtana sitä, että Suomen turvallisuuspoliittisella linjalla on laaja kansallinen tuki. Tällä vaalikaudella ei näyttäisi olevan tulossa laajaa yhteisymmärrystä muutoksien tekemiseksi Suomen turvallisuuspoliittiseen peruslinjaan.
6. Mitä poikkihallinnollisia politiikkaohjelmia eduskuntaryhmänne mielestä seuraavalla hallituksella pitäisi olla?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä:
1. Venäjä-politiikkaohjelma
Perustelut tähän löytyvät vastauksesta kysymykseen numero 5.
2. Terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin politiikkaohjelma
Eliniänodote on pidentynyt kolmenkymmenen viime vuoden aikana naisilla runsaat seitsemän ja miehillä lähes yhdeksän vuotta. Myönteisestä kehityksestä huolimatta maassamme on yhä terveysongelmia, joista jotkut ovat jopa pahenemassa. Ihmisten elämänlaadun heikkenemisen lisäksi nämä terveysongelmat aiheuttavat mittavia kustannuksia yhteiskunnalle. Merkittävä osa erilaisista ongelmista ja sairauksista on vältettävissä terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn keinoin.
Terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin politiikkaohjelma antaa mahdollisuuden, EU:ssa huomattavassa määrin myönteistä julkisuutta saaneen ”Terveys kaikissa politiikoissa” –ajattelun mukaisesti, vahvistaa ja täydentää jo käynnissä olevaa kehittämistyötä yli perinteisten hallinnon sektorirajojen. Politiikkaohjelma antaa mahdollisuuden jatkaa Kansallisessa terveyshankkeessa tavoitteena ollutta, mutta vähäiselle painotukselle jäänyttä terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn kehittämistä.
Ohjelmassa on kiinnitettävä huomiota mm. terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin rakenteiden kehittämiseen, lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, työikäisten työ- ja toimintakykyyn sekä työhyvinvointiin, ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen sekä terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn resurssointiin.
7. Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai pohjan osalta? Onko eduskuntaryhmänne valmis osallistumaan vaalituloksen pohjalta enemmistöhallituksen muodostamiseen tähtääviin neuvotteluihin?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä:
Kokoomuksen hallitukseen osallistumisen kannalta seuraavat asiat ovat kynnyskysymyksiä:
1. Hallituksen on toimillaan luotava sellaiset edellytykset talouskasvulle ja työllisyydelle, että laadukkaat ja riittävät hyvinvointipalvelut voidaan turvata ja että tulonsiirtoihin, kuten esimerkiksi opintotukeen ja perhepoliittisiin etuuksiin, voidaan tehdä tarvittavat korotukset.
2. Hallituksen on parannettava eläkeläisten ostovoimaa keventämällä eläkeläisten verotusta sekä nostamalla kansaneläkkeitä.
3. Hallituksen on kevennettävä verotusta. Tämä merkitsee erityisesti työn verotuksen sekä perintöverotuksen keventämistä.
4. Hallituksen on parannettava naisten työmarkkina-asemaa.
5. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Kokoomus on valmis osallistumaan sellaiseen enemmistöhallitukseen, jonka kokoonpano vastaa käytyjen eduskuntavaalien tulosta ja siten toteuttaa äänestäjien tahtoa.