Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe 27.6.2017
Palautekeskustelu – Valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelma 2018—2021
Kansanedustaja Timo Heinonen
Arvoisa puhemies,
kylmää juhannusviikkoa lämmittivät positiiviset talousuutiset. Valtiovarainministeriö nosti tämän vuoden kasvuennusteen 2,4 prosenttiin. Olemme viimein löytäneet ulospääsyn negatiivisten talousuutisten kierteestä ja onnistuneet tarrautumaan kiinni globaaliin noususuhdanteeseen.
Opposition jatkuvasta haukkumisesta huolimatta hallituksen toimet talouskasvun, työllisyyden ja yrittämisen vahvistamiseksi ovat alkaneet purra. Työllisyys on kasvussa ja pitkäaikaistyöttömyys laskussa. Uudistuksilla hallitus on avittanut useat suomalaiset takaisin työn syrjään. Pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaisesti, koeajan pidentäminen ja takaisinottovelvoitteen aikarajan lyhentäminen ovat osaltaan olleet tukemassa positiivista kehitystä ja kasvattamassa yritysten rekrytointihaluja. Uudistuslistaa voidaan jatkaa maksuperusteisen alvin käyttöönotolla sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan sekä vuorotteluvapaan lyhennyksillä. Kaiken päälle kilpailukykysopimus työajan pidennyksineen on palauttanut kustannuskilpailukykyämme ja tukenut viennin elpymistä.
Näyttää siltä, että uudistusten kritisoijille on jäämässä luu käteen. Arvoisa puhemies, kysynkin oppositiolta, että oletteko edelleen sitä mieltä, että nämä uudistukset olisi kannattanut jättää tekemättä? Tämän salin vasemmalla puolella on vaadittu hallituksen talouspolitiikalta täyskäännöstä. Ettekö ole tyytyväisiä, että hallituksen toimilla on saatu talous kasvuun ja työllisyys kohenemaan?
Arvoisa puhemies,
hallitus sopi puoliväliriihessä uusista kasvua ja työllisyyttä lisäävistä toimista. Kasvukehitystä tuetaan huippututkimuksen sekä innovointitoiminnan panostuksilla. Osaamista vahvistetaan myös käynnistämällä lukiokoulutuksen modernisointi ministeri Grahn-Laasosen johdolla. Yhteensä hallitus toteuttaa yli 400 miljoonan euron panostukset koulutukseen ja tutkimukseen. Varhaiskasvatusmaksuja alentamalla puretaan kannustinloukkuja sekä työvoiman liikkumista tukemalla ratkotaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Aktiivimallilla aktivoidaan työntekijöitä aktiiviseen työnhakuun ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus tarjoaa mahdollisuuden etsiä uusia keinoja yhdistää työtä ja turvaa aikaisempaa joustavammin.
Arvoisa puhemies,
valtiovarainvaliokunta on nostanut mietinnössään esille tärkeitä havaintoja. Ensimmäinen keskeinen havainto on, että tämän vuoden voimakkaasta kasvusta huolimatta pitkällä aikavälillä kasvumme asettuu vain noin yhden prosentin tuntumaan. Talouskasvun mahdollisuuksia rajoittavat jatkossa mm. korkea rakenteellinen työttömyys, työikäisen väestön määrän supistuminen sekä väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä hoito- ja hoivatarpeen kasvu. Noususuhdanne ei siis yksin korjaa talouden rakenteellisia ongelmia. Yksi nopean kasvun vuosi ei poista sitä tosiasiaa, että taloutemme rakenteelliset ongelmat ovat edelleen ratkaisematta.
Toinen havainto on, että hallitus ei nykytoimilla eikä nykykasvulla tule saavuttamaan kaikkia tavoitteitaan. Julkinen velka ei näyttäisi taittuvan vielä vaalikauden aikana eikä lisävelanotto olisi pysähtymässä tavoitteiden mukaisesti. Myös työllisyysaste on jäämässä 72 prosentin tavoitetasosta, joka on – kuten pääministeri Sipiläkin on todennut – alimitoitettu tavoite tulevan vuosikymmenen haasteiden näkökulmasta. Kokoomus on sitoutunut hallituksen tavoitteisiin ja on valmis kääntämään jokaisen kiven niiden saavuttamiseksi. Käsillämme oleva nousukausi on mitä otollisin aika uudistuksien toteuttamiselle.
Arvoisa puhemies,
oppositiokin on toistellut rakenteellisten uudistusten tarvetta. Tämä on vastuullista puhetta – Suomen menestyksen varmistaminen on yhteinen asiamme. Valitettavasti ilmassa on ollut valikoivaa kiinnostusta eri uudistuksia kohtaan. Rakenneuudistukset eivät ole irtokarkkihylly, josta on mahdollista valikoida vain itselle maistuvat uudistukset, vaan kaikki tarpeellinen on tehtävä työllisyysasteen nostamiseksi ja julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi. Tarvitsemme kipeästi perhevapaauudistuksen, mutta tarvitsemme myös syksyn liittokierroksella palkkamalttia kilpailukykymme turvaamiseksi sekä paikallisen sopimisen lisäämistä. Minkä takia esimerkiksi pääoppositiopuolue SDP:lle kelpaa perhevapaiden uudistus, mutta ei ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poisto?
Arvoisa puhemies,
meiltä on löydyttävä malttia, viisautta, rohkeutta ja yhteistä tahtoa hyödyntää talouden käänne ja toteuttaa tarvittavat rakenteelliset uudistukset ennen kuin seuraava laskusuhdanne on oven takana. Sadesuoja kannattaa rakentaa ennen sadetta. Sen Suomen kesäkin on meille opettanut.