Eduskunta päätti, että koko itäraja on mahdollista sulkea mm. tilanteissa, joissa esimerkiksi Venäjä ryhtyisi käyttämään ihmisiä hybridivaikuttamisen keinona tai rajan yli tulisi poikkeuksellisen paljon väkeä. Tällaisissa tilanteissa myös koko turvapaikanhaku voitaisiin keskittää esimerkiksi vain Helsinki-Vantaan lentokentälle tai vähintään muualle kuin esimerkiksi hybridioperaatioon ryhtyvän valtion vastaiselle rajalle.
Vieraanvallan operaatiossa olisi siis kyse ns. välineellistetystä maahantulosta, missä siis viattomia ihmisiä käytettäisiin esimerkiksi sekasorron aiheuttamiseksi raja-alueella.
Tällaisesta tapahtumasarjasta saimme esimakua omalla rajallamme Raja-Joosepissa vuonna 2015 ja viimeksi viime vuonna diktaattori Aljaksandr Lukashenka käytti vastaavaa operaatiota, todennäköisesti Venäjän tukemana, Puolan rajalla.
Rajan sulkeminen tarkoittaisi siis jatkossa koko turvapaikanhaun keskeyttämistä koko rajalla. Kaikki rajanylityspisteet voidaan siis sulkea myös kansainvälistä suojelua hakevilta, kun kyseessä olisi vieraan vallan operaatio, missä esimerkiksi Venäjä työntäisi ”turvapaikanhakijoita” maamme rajalle. Lainsäädäntöä voidaan myös käyttää muissakin tilanteissa, missä esimerkiksi rajan yli tulevien poikkeuksellinen määrä uhkaisi esimerkiksi maamme kansallista turvallisuutta. Yksi turvapaikanhakupiste pysyisi tällaisissakin tilanteissa auki, mutta se voisi sijaita esimerkiksi vain Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Kokoomus ja myös perussuomalaiset edellyttivätkin eduskunnassa lakeihin vielä tiukennuksia. Lopulta selvä enemmistö eduskunnasta asettuikin tukemaan valmiuslakiin ja rajavartiolakiin eduskunnassa tehtyjä tiukennuksia, vaikka vielä lain eduskuntakäsittelynkin yhteydessä hallituspuolueiden riveistä nähtiin irtiottoja näitä rajaturvallisuutta selvästi vahvistavia toimia vastaan. Näissä vastaesityksissä haluttiin sekoittaa turvapaikanhaku ja esimerkiksi tällainen vieraanvallan hybridihyökkäys keskenään. Hybridihyökkäyksessä, kun ei tosiasiallisesti kuitenkaan ole kyse lainkaan turvapaikanhausta, vaan viattomien ihmisten hyväksikäytöstä – käyttämisestä ihmisaseena – osana hybridihyökkäystä.
Jatkossa tällaisissa aivan poikkeuksellisissa tilanteissa ei siis turvapaikkahakemuksia enää tarvitse ottaa lainkaan vastaan maastorajalla, suljetuiksi päätetyillä rajanylityspaikoilla eikä laittomienkaan rajanylitystenkään johdosta. Tällaisiin tilanteisiin rajavartiolaitokselle ja muille viranomaisille tulee nyt riittävät oikeudet ja keinot estää kaikki maastorajanylitykset.
Tämän varmistamiseksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on lisäksi ryhtymässä rakentamaan järeää aitaa itärajalle. Selvää on, ettei koko 1340km mittaista itärajaa pystytä aitaamaan, mutta kriittisimpiin kohtiin rakennetaan nyt monen muun EU-maan tapaan järeämpää aitaa. Esimerkiksi Viron tavoitteena on aidata koko Venäjän vastainen rajansa vuoteen 2027 mennessä. Vaikka mistään muurista ei olekaan kyse, niin pitää muistaa, jotta aidalla olisi merkitystä, sen ylittämisen tulisi olla mahdotonta tai vähintään vaikeaa.
Tosiasiallisesti näillä lainsäädännöillä ja myös aidan rakentamisella haluamme luoda etukäteen pidäkettä edes lähteä tällaisiin operaatioihin. Mahdollisuus sulkea koko itäraja on selvä viesti Venäjälle, että tällaisiin toimiin ei kannata edes ryhtyä. Hieman samalla tavalla toimii muuten myös maamme tuleva Nato-jäsenyys. Suomen Nato-jäsenyys, eikä sen jälkeen Natokaan, ei edelleenkään uhkaa Venäjää, mutta se vie Venäjältä mahdollisuuden kiristää maatamme aiheella.
Muutokset Putinin Venäjän käyttäytymisessä ovat ajaneet meidät ja koko lännen uuteen tilanteeseen. Helmikuun 24. päivän jälkeen ei enää kukaan ole voinut luottaa Venäjään eikä rakentaa omaa turvallisuutta jonkinlaiseen uskotteluun rauhanomaisesta rinnakkainelosta sen kanssa. Putinin Venäjä ei ole halunnut kunnioittaa enää edes itsenäisten maiden suvereniteettiä vaan se on valinnut sodan tien.
Olennaisinta tässä kaikessa on se, että myös rajaturvallisuuden pitää uudistua sitä mukaa, kun uhkatekijät muuttuvat. Tätä työtä tehdään nyt.
Timo Heinonen
kansanedustaja
puolustusvaliokunnan jäsen
valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen