Mitä vapaaehtoistoiminta on? Erään määritelmän mukaan se on omaehtoista ja palkatonta työtä, jossa arvostetaan enemmänkin elämänkokemusta ja sydämen sivistystä kuin työnhakijan tietoja ja taitoja. Työtä, jota jokainen suomalainen voi tehdä.
Tilastojen mukaan suomalaiset näin tekevätkin. 2000-luvulla tehdyssä tutkimuksessa kaksi viidestä suomalaisesta ilmoittaa tekevänsä vapaaehtoistyötä. Jopa puolet suomalaisista olisivat kiinnostuneita vapaaehtoistyöstä, jos vaan joku kysyisi. Kaukana olemme kuitenkin vielä esimerkiksi USA:n tai Iso-Britannian luvuista joiden mukaan puolet maiden kansalaista ilmoittaa tekevänsä vapaaehtoistyötä.
Merkille pantavaa on myös se, että määrät ovat huimia. Suomalaiset ilmoittavat tekevänsä vapaaehtoisesti jopa neljä tuntia viikossa erilaisia töitä. Tämä on jo huomattava määrä, kun ajatellaan nykyistä kiireistä elämäntahtia ja varsinaisen työelämän viemiä tunteja.
Mikä sitten saa ihmiset antamaan vapaa-ajastaan muiden auttamiselle? Usein vastaus on puhtaasti auttamisenhalu. Yhä useammille tärkeää on myös halu oppia uutta ja saada uusia, hyödyllisiä kokemuksia. Ehkäpä vapaaehtoistyö katsotaan eduksi myös työhaastattelutilanteissa ja muissa tapauksissa. Työtä on monenmoista. Yleisimmin vapaaehtoistyötä tehdään urheilun ja liikunnan parissa, terveys- ja sosiaalialalla ja kasvatuspuolella.
Nykyään vapaaehtoistyöhön myös kannustetaan entistä enemmän. Euroopan neuvosto onkin nimennyt vuoden 2011 Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön vuodeksi. Tämän tarkoituksena on nostaa esiin ja tukea vapaaehtoistoimintaa, joka on Euroopan laajuisestikin ajateltuna yksi aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian keskeisistä ulottuvuuksista. Nämä ovat suuria sanoja, mutta erityisen totta. Yhteiskunta tarvitsee monellakin tapaa vapaaehtoistyötä, eikä sitä voida liikaa arvostaa.
Myös me eduskunnassa olemme ottaneet tämän haasteen vastaan. Kansanedustajista koostuva eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä on omalta osaltaan vaikuttamassa vapaaehtoistyön arvostukseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa tapa, vaan ryhmä on myös haastanut kaikki kansanedustajat mukaan talkoisiin.
Vuoden alusta startannut kampanja haastaakin kansanedustajat lahjoittamaan päivän verran aikaansa ja työtään jonkin tärkeäksi kokemansa kohteen hyväksi. Tähän mennessä 63 kansanedustajaa on haasteen ottanut vastaan. Työkohteet ovat monenlaisia. Monet kansanedustajat ovat ilmoittaneet auttelevansa päivän ajan kouluissa ja päiväkodeissa, vanhustentaloissa ja nuorten nettipalstapäivystyksessä. Esimerkiksi kansanedustaja Sampsa Kataja on lupautunut partioleirille kokiksi.
Kuten tästäkin huomaamme, tapoja on monia. Olen jo useamman vuoden ajan viettänyt päivän silloin, toisen tällöin erilaisissa vapaaehtoistöissä. Näissä tilanteissa saa hyvän mielen lisäksi usein sen parhaan palautteen päätöksenteon tueksi. Tänä keväänä sain kunnian osallistua puutalkoisiin Juha Miedon kanssa. Täytyy sanoa, että suosittelen ehdottomasti. Ammattimies pilkkoi puut ja minä pinosin. Sellaista se vapaaehtoistyö on. Jokainen tekee taitojensa mukaan.
Useimmiten vapaaehtoistyö on näkymätöntä ja sitä tehdään huomaamatta. Urheiluseurat ja erilaiset järjestöt ovat tästä erinomaisia esimerkkejä. Kiitos heille. Mutta kuuluisitko sinäkin siihen 60 prosenttiin suomalaisista, joka tekisi vapaaehtoistyötä, jos joku vaan kysyisi? Otatko haasteen vastaan?
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)