Budjettiriihi käynnistyi tänään ja sai samantien hieman ikäviä synkkiä pilviä päälleen. Eilen vielä näytti siltä ja itse olikin niin, että kilpailukykysopimuksen kattavuus nousee yli 90 prosentin. Tämä tarkoitti sitä, että valtio tekee täyden veronkevennyksen työnverotukseen heti ensi vuonna 2017. Yli 90 prosentin kattavuuteen oltiin pääsemässä kun mukaan saatiin vielä ICT-ala. ICT:n mukaantulo laukaisi vielä 100 miljoonan euron lisäkevennyksen verotukseen ja tämä tarkoittaisi kokonaisuutena keskituloisen nettopalkan ostovoima paranemista noin 200 eurolla ensi vuonna.
Tänään yllättäen kunta-ala ilmoittikin, että he eivät välttämättä olisikaan sopimuksessa mukana. Kunta-alan pääsopijaosapuolet eli JUKO ry, Kunta-alan Unioni ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö ry sekä Super ja Tehy vaativat mukanaolonsa ehdoksi kuntapuolen säästöjen perumisia. Kuntatyönantajat eivät kuitenkaan ole kaatamassa kiky-sopimusta, mutta allekirjoitus tarvitaan työntekijäpuoleltakin sopimuksen toteutumiseksi. Jos kunta-ala jää ulos niin kaikkien työntekijöiden veronkevennys pienenee merkittävästi.
Budjettiriihestä ei siis saada näillä näkymin tietoa kuinka paljon jokaisen suomalaisen veroprosentti tulee ensi vuonna laskemaan. Kunta-alan mukanaolo nimittäin ratkeaa vasta ensi maanantaina 5. syyskuuta ja sen jälkeen kikyn kattavuus selviää lopullisesti. Toivottavasti tuohon yli 90 prosentin kattavuuteen kuitenkin yhdessä päästään. Se olisi kaikkien suomalaisten ja maamme yhteinen etu.
Budjettiriihen kokonaisuus kuitenkin muuten valmistuu ajallaan ja isona asiana esillä työllisyyspaketti. Lisätoimilla tavoitellaan merkittävästi uusia työpaikkoja. Palaan pakettiin kun se valmis. Lisäksi meille Kokoomuksessa on erittäin tärkeää että suunnitellut päivähoitomaksujen korotukset perutaan. Ja tärkeä on löytää ratkaisu myös kotimaisen ruuantuotannon vaikeaan tilanteeseen ja itse olen pitänyt esillä myös veteraanien kuntoutusmäärärahojen riittävyyttä.
Tänään myös lähti lausunnolle sote- ja maakuntauudistusta koskevat hallituksen esitysluonnokset. Kokonaisuuteen sisältyy nyt keskeiset lait eli maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaki. Lausuntoaikaa on kymmenen viikkoa 9. marraskuuta saakka. Lakeihin ei tehty merkittäviä muutoksia kesän aikana, mutta esitysluonnokseen lisättiin kuitenkin vaikutusarviointi, joka kokoaa yhteen tehdyt arviot. Se sisältää myös arvioinnin perustuslain näkökulmasta.
Tavoitteena on siis perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden hallinnosta ja taloudesta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen eli soten järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2019 sekä säätää maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudesta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta ja omaisuusjärjestelyistä. Esitysluonnokseen sisältyvät myös alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten kuntatalousvaikutuksista.
Nyt käynnistyneen lausuntokierroksen jälkeen marras-joulukuussa ministeriöt julkaisevat sitten lausuntoyhteenvedon saaduista kannanotoista ja tämän jälkeen hallitus päättää lopullisesta esityksestä ja antaa sen eduskunnalle. Asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskeva esitysluonnos valmistuu ja lähetetään lausunnolle loppuvuodesta ja annetaan eduskunnalle ensi keväänä. Tällöin sitä voidaan käsitellä rinnakkain sote-ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen kanssa. Kokonaisuuden etenemisen ehto on se, että täysi valinnanvapaus etenee rintarinnan maakuntauudistuksen kanssa. Ilman valinnanvapautta ei tule maakuntauudistustakaan. Samaan aikaan Valtiovarainministeriön koordinoimana ministeriöissä valmistellaan maakunnille siirtyviä muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Tehtävien siirtoa koskeva hallituksen esitysluonnos lähtee lausunnolle keväällä 2017.
Ja tämän ison uudistuksen, mitä on siis todellakin odotettu jo aivan liian kauan, tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella luodaan edellytykset maamme sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Ja samalla kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden vahvan johdon alaisuuteen. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua.
Aluehallinto eli maakuntauudistuksessa noin 400 eri kunnallisen tai valtion viranomaisen tehtävät kootaan nyt 18 maakunnalle, joilla on asukkaiden suoraan vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto ja itsehallinto. Uudistuksen tarkoituksena on sujuvoittaa hallinnon palveluita ja vahvistaa demokratiaa. Tavoitteena on toimintatapojen muutos, jolla saadaan aikaan asiakkaan näkökulmasta toimivammat palvelut ja parempi kustannustehokkuus. Lisäksi luodaan aikaisempaa parempia edellytyksiä talouden kasvulle ja uudenlaisille palveluille.
Luonnos hallituksen esityksestä on julkaistu alueuudistus.fi-verkkosivustolla: Lausuntopyyntö, hallituksen esitysluonnos ja muut aineistot.
Iso kokonaisuus ja nyt iso askel eteenpäin. Kommenttaja otan mielelläni vastaan.
Eskarien vanhempainillassa. Saa kyllä olla tyytyväinen ja onnellinen, että meillä on Suomessa tällainenkin juttu! Kiitollinen! Upeat tilat, huippuammattilaiset ja laadukasta tekemistä!
Nyt jo Helsingistä takaisin kotona ja illalla vielä ehdin isomman lapseni esikoulun vanhempainiltaankin. Täytyy kyllä olla tyytyväinen, että maassamme on näin hieno palvelu kaikille lapsille. Osaavat ja korkeasti koulutetut opettajat, hienot tilat ja upeaa tekemistä. Isänä ja vanhempana ei voi olla kuin tyytyväinen veronmaksaja tässä tilanteessa.