Tätä kirjoittaessani odotamme vielä viimeisiä tietoja kilpailukykysopimuksen toteutumisesta tai pahimmillaan kokonaan kaatumisesta. Mukaan ovat lähteneet jo laajasti mm. kunta-alan ja valtion työntekijät niin virkamiehet kuin opettajat, lastentarhanopettajat, sairaanhoitajat ja monet muut. Toivottavasti mukaan saadaan myös Metalliliitto, PAM ja PRO:kin ja tätä kautta mahdollisimman laajasti kaikki suomalaiset työntekijät ja työnantajat. Lopulta kuitenkin tuloksista pääsevät nauttimaan kaikki ja siksi kaikkien mukanaolo olisi reilua ja tärkeää.
Työttömyys lisääntyi pitkään meillä nopeimmin Euroopassa. Emme oikein ole tahtoneet vieläkään päästä mukaan muun Euroopan talouden elpymiseen. Huhtikuussa työttömyysaste oli 9,8% ja monilla alueilla paljon tätä pahempikin myös meillä Hämeessä. Työttömiä on jopa 350 000 ja liian paljon myös mm. nuoria työttömiä. Heidän kaikkien kannalta olisi tärkeää saada talous kunnolla kasvuun ja tätä kautta maahamme uusia työpaikkoja.
Viime aikoina on taloudessa ollut havaittavissa onneksi hienoista viriämistä. Alkuvuonna BKT kasvoi jo 1,6% ja työllisyysastekin on nykyhallituksen aikana petraantunut lähelle 67 prosenttia. Hallituksen asettamaan 72% on vielä matkaa ja työtä ja asetettu 110 000 uuden työpaikan syntyminen ei nykytoimin tule täyttymään. Tarvitaan lisää yhteistä sopimista ja yhteistä tahtotilaa.
Kilpailukykysopimus (KiKy) tai yhteiskuntasopimus tai työmarkkinasopimus millä nimellä sitä kukin haluaa kutsua parantaa toteutuessaan maamme kustannuskilpailukykyä, julkisen talouden kestävyyttä ja ennen kaikkea työllisyyttä. Samalla pyritään yhdessä taittamaan valtion ja kuntien velkaantuminen. Se velka on nimittäin meidän jokaisen velkaa ja uhkaa pahimmillaan hyvinvointiyhteiskunnan tärkeämpiä palveluita koulutuksesta terveydenhoitoon.
Nyt esillä oleva sopimus on siis kokonaisuudessaan työntekijöiden ja työnantajien itsensä neuvottelema. Sitä ei ole tehneet hallitus eikä me kansanedustajat vaan työntekijät ja työnantajat yhdessä sopien. Työntekijät ovat olleet vaikeassa tilanteessa valmiita mm. sosiaalimaksujen siirtoon, palkkojen jäädyttämiseen vuodeksi, työajan pidentämiseen kolmella päivällä vuodessa ja julkisen puolen lomarahojen leikkauksiin. Ne ovat kovia ratkaisuja ja kiitoksen arvoisia. Toivottavasti niillä osaltaan maamme pelastuu.
Tavoitteena on tervehdyttää näillä ja muilla lukuisilla toimilla myös maamme vientiä ja työllisyyttä. Yritysten alemmat kustannukset parantavat niiden myyntiä ulkomaille ja tämä lisää työvoiman tarvetta, mikä taasen toisi helpotusta työttömyysongelmaan.
Sopimukseen on kietoutunut valtava määrä odotuksia ja onneksi sen tärkeys ja välttämättömyys on ymmärretty laajasti. Tiettävästi missään muualla Euroopassa ei ole kyetty sopimalla alentamaan työvoimakustannuksia näin laajasti.
Valitettavaa on kuitenkin se, että se helpoin ja kivuttomin keino työpaikkojen synnyttämiseksi on jäämässä syntymättä. Paikallinen sopiminen, mikä esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa toteutettiin demarihallitusten aikaan, ei nyt meillä toteudu.
Järjestäytymättömien yritysten pitäisi ja kannattaisi muiden yritysten lailla saada sopia työpaikoilla työehdoista työehtosopimusten puitteissa. Tässä kannattaisi luottaa suomalaisiin työntekijöihin ja työnantajiin. Paikallisesta sopimisesta tulee tehdä ratkaisu tavalla tai toisella.
Itse uskon, että tätä lukiessanne tai aivan näinä päivinä kilpailukykysopimuksesta kuitenkin laaja sopu syntyy. Hallitus on luvannut alentaa tämän toteutuessa jokaisen suomalaisen verotusta ja turvata näin ostovoiman. Varsinaista varasuunnitelmaa sopimuksen kaatumisen varalle ei ole. Vaikka kilpailukykysopimus kaatuisi, pakkolait eivät tee sellaisenaan paluuta, mutta tekemättä hallitus ei voisi silloinkaan olla, mutta luotetaan sopuun. Ja sen jälkeen toivotaan, että vienti lähtee vetämään, talous kasvuun ja työllisyys nousee yli 70 prosentin.
Helsingissä 3.6.2016
Timo Heinonen
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan jäsen
….
Kilpailukykysopimus varmistui illalla 3.6.2016 kun Metalliliitto päätti lähteä sopimukseen mukaan. Sopimuksen kattavuus noussee näin yli 85% suomalaisista työntekijöistä.