Junalla taas tänään töihin. Näppärää ja helppoa. Tosin tänään töistä lähtiessä kävi se perinteinen, että kun itse olet minuutin myöhässä niin VR on yllättäen ajoissa. Siinä katselin loittonevaa junaa kuin nuori Loiri konsanaan. Onneksi ei niin kovissa tunnelmissa sentään.
Tänään julkistettin yhteiskuntasopimuksen korvaava hallituksen kilpailukykyä kohentava lakipaketti. Hallitus siis joutuu viemään eteenpäin omaa esitystään sillä työmarkkinajärjestöt eivät kesällä päässeet sopuun omasta yhteiskuntasopimuksestaan eivätkä ole syksynkään aikana pystyneet tuomaan neuvottelujen kautta pöytään omaa vaihtoehtoaan kilpailukyvyn parantamiseksi. Aiheesta olen tällä kirjoittanut monet kerrat ja itsekin toivonut, että asiat ratkaistaisiin neuvotellen, mutta näyttää siltä, että erityisesti SAK ei ole halukas asioista yhdessä sopimaan. Kilpailukykypaketin 5+5+5 ensimmäinen vitonen siis joudutaan nyt tekemään ainakin toistaiseksi hallituksen omilla työkaluilla ja voi olla, että tuo keskimmäinenkin vitonen jää hallituksen käteen. Se pitäisi saavuttaa maltillisilla palkkaratkaisuilla. Jos sellaisia ei tule niin edessä on lisäleikkauksia. Kolmas ja viimeinen 5%-yksikköä tulee sitten yrityksissä tapahtuvan tuottavuuden parantamisen kautta mihin hallitus antaa työkaluksi mm. keinoja paikalliseen sopimiseen. Mutta nyt siis esitys ensimmäisestä vitosesta lakipykälinä lausuntokierroksella ja sen tavoitteena alentaa yksikkötyökustannuksia ja sitä kautta tukea talouden kasvua ja työllisyyttä. Muutokset ovat välttämättömiä, jotta Suomen talous saadaan nousuun.
Keskustalaisen ministeri Olli Rehnin johtaman Työ- ja elinkeinoministeriön laatimaan lakipakettiin sisältyvät muutokset koskevat siis sairausajan palkkaa, loppiaisen ja helatorstain työaikaa pidentävää vaikutusta, vuosilomien enimmäispituutta ja lomarahojen enimmäismäärän rajoittamista. Samalla hallitus ehdottaa säädettäväksi työntekijän oikeudesta lomaltapaluukorvaukseen.
Valtaosa esityksistä säädetään nyt määräaikaisina kolmeksi vuodeksi. Lakipakettiin sisältyvien asioiden osalta työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen oikeutta sopia työehtosopimuksilla työntekijän kannalta paremmista eduista rajoitetaan. Sopimisrajoitukset kestävät kolme vuotta. Mutta pitää muistaa, että paikallisesti totta kai jatkossakin voidaan sopia toisin ja paremmistakin eduista. Eli sopimisvapautta ei rajoitetta vaan itseasiassa vahvistetaan. Sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomaltapaluukorvausta koskevat säännökset tehdään pysyviksi tai kai laista puhuttaessa pitää puhua toistaiseksi voimassa oleviksi. Lakejahan voidaan totta kai talouden elpyessä muuttaa taas toiseenkin suuntaan.
TEM on selvittänyt myös esitystensä peruslainmukaisuutta eikä niiden arvioida olevan perustuslain vastaisia, koska ne ovat tarkkarajaisia, kohdistuvat vain rajoitettuun osaan työ- ja virkaehtosopimusten sisällöstä, niillä ei puututa voimassa oleviin työ- ja virkaehtosopimuksiin ja rajoitukset ovat voimassa määräajan. Sopimisvapauden rajoituksilla on hyväksyttävät perusteet ja niitä voidaan pitää oikeasuhtaisina tavoiteltuun päämäärään nähden. Rajoitukset eivät ulotu työnantajan ja työntekijän keskinäisiin sopimuksiin niin kuin tuossa edellä totesin. Ja näiden lakien on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2016 ja niitä sovellettaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin, joista sovitaan lain voimaantulon jälkeen. Mutta alleviivaan nyt vielä, että työmarkkinajärjestöjen oma yhteiskuntasopimus millä päästäisiin samaan lopputulokseen tietysti tekisi nämä lait turhiksi. Toivottavasti siis neuvottelu ja sopimishalukkuutta vielä löytyy niin työnantajilta kuin työntekijöiltäkin.
Lakipaketissa ehdotetaan lisäksi, että jatkossa sairausloman ensimmäinen työstäpoissaolopäivä olisi palkaton. Tätä ns. karenssipäivää ei olisi, jos poissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista tai jos työntekijä on uudelleen 30 päivän kuluessa poissa samasta syystä. Tässä on siis huomioitu keskusteluissakin ja minullekin tulleissa palautteissa esille nostettuja huolia mm. esimerkiksi syöpähoidoissa olevan potilaan poissaoloista ja vastaavista. Ja myös tuota työtapaturmaa moni minullekin teistä viestitti ja sekin nyt siis kirjoitettu lakiin. Silloin ei siis sairaslomapäivä mene ns. omaan piikkiin. Lisäksi jatkossa työnantajan täytyisi maksaa vain 80 prosenttia palkasta seuraavilta kahdeksalta sairauslomapäivältä nykyisen sadan prosentin sijaan. Vastuuta siis jaettaisiin nyt myös työntekijöille.
Lakimuutosten tultua voimaan loppiainen ja helatorstai olisivat palkattomia vapaapäiviä. Ne eivät lyhentäisi työaikaa. Helatorstain ja arkipäivälle sijoittuvan loppiaisen työtunnit tulisi tehdä etu- tai jälkikäteen pidentämällä muiden työpäivien työaikaa tai lauantaina. Jos työntekijän täytyy olla töissä helatorstaina tai loppiaisena, hänelle maksettaisiin tästä normaali säännöllisen työajan palkka, ilman sunnuntaityökorotusta. Jos loppiainen kuitenkin on sunnuntaina, maksettaisiin työntekijälle sunnuntailisät.
Lakipaketin mukaan työehtosopimuksella saisi sopia, että kuukaudessa kertyy enintään kolme päivää lomaa. Näin ollen lomaoikeus voisi olla enintään kuusi viikkoa vuodessa. Ja vuosilomalakiin lisättäisiin myös uusi säännös lomaltapaluukorvauksesta, joka työntekijällä olisi oikeus saada palatessaan töihin vuosilomalta. Korvauksen määrä olisi 35 prosenttia työntekijän vuosilomapalkan määrästä. Lisäksi työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia sopia lomarahan enimmäismäärästä rajoitetaan. Tämä leikkaisi nykyään maksettavia lomarahoja noin 30 prosentilla.
Mutta myös työntekijän muutosturvaa lisätään. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden muutosturvaa parannetaan asettamalla työnantajalle velvollisuus järjestää irtisanotuille työllistämistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Lisäksi työnantajan olisi järjestettävä irtisanomalleen työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Nämä velvollisuudet koskevat vähintään 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä sekä kuntia ja valtiota.
Nyt tämä lakikokonaisuus siis lausuntokierroksella 9.12.2015 asti ja sen jälkeen jos työmarkkinajärjestöt eivät omaa sopimustaan pöytää tuo hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitykset eduskunnalle ensi helmikuussa 2016. Ja todetaan nyt vielä, että tässäkin kokonaisuudessa asia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kolmikantaisessa työryhmässä, jossa edustettuina ovat olleet sosiaali- ja terveysministeriö sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.
….
Kello 20.41 ja kotona. Tänään eduskunnassa tiukka kokouspäivä niin puolustusvaliokunnan kuin valtiovarojen ja jaostojenkin parissa. Ja lisäksi hieman asuntoasioiden taustapalaveria ja sellaista. Aika hyvin tällaiseen keskiviikkoon saa kokouksia mahtumaan kun hyvin aikataulutettu ja kuulemiset ja muut suunniteltu. Huomenna sitten eduskunnassa jatketaan ja aamusta Veikkauksen kokousta ja päivällä mielenkiintoinen vierailu Uspeskin Katedraalissakin. Palataan niihin ja illalla esitelyssä myös Rikos & rangaistus -lakipakettini toinen lakialoite.