Tänään talouspäivää. Suomen Pankin pääjohtaja tulee eduskuntaan vieraaksi kertomaan otsikolla ”Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä” maamme taloustilanteesta. Aamunpäivän seminaariin pääsi vain pieni osa eduskunnan väestä ja itse yllätyksekseni mahduin mukaan joukkoon. Mielenkiintoinen aamu siis tulossa.
Talousnäkymät näyttävät ainakin siinä mielessä nyt vielä hyviltä, että maamme hallitus voi kantaa aidosti huolta tulevaisuudesta lyhentämällä kohtuullisen kovallakin kädellä valtavaksi paisunutta valtionvelkaa. Tänä ja ensi vuonna lyhennys on yhteensä peräti 4,7 miljardia, kun vuoden viimeisessä lisäbudjetissa päätettiin lyhentää vielä lähes 1,5 miljardia ja tämän myötä lyhennysten määrä nousee noin 2,7 miljardiin euroon. Ensi vuodellehan on esitetty noin 2 miljardin euron lyhennyksiä joita oppositio on tosin pienentämässä ainakin reilulla neljäsosalla tai taisi esityksen yhteensä viedä koko velanlyhennysvarankin roskakoppaan. En sitten tiedä onko sellainen kestävää maanhoitoa.
Kasvu on ollut nyt hurjaa ja päättyvä vuoden tuloperusteet pettävät pahan kerran – onneksi ylöspäin. Parin sadan miljoonan euron sijaan ylijäämä lähentelee nyt vuoden lopussa jo kolmea miljardia ja tämä viimeinen lisäbudjettikin on plussalla lähes 1,5 miljardia euroa.
Mutta minusta on oikein, että nyt hoidamme velkaakin pois. Se vähentää vuosittaisia velanhoitokustannuksia merkittävästi ja antaa tulevaisuudelle mahdollisuuden hoitaa omaa aikaansa eikä maksaa menneiden velkoja. Kannetaan siis vastuuta siinäkin mielessä. Nyt tehtävien lyhennyksen jälkeen maamme velkamäätä putoaa tämän vuoden lopussa noin 56 miljardiin ja vuoden 2008 aikana velka lyhenee jälleen ainakin parilla miljardilla ja sen myötä velan suhde bruttokansantuotteeseen painuu alle 30 prosentin.
Aivan tuollainen pienehkö mutta hyvä lisä viimeisessä lisäbudjetissa on 37 miljoonan määräraha koko väestölle suunnattavan influenssarokotteen hankkimiseksi. Rokote on tarkoitus saada Suomeen vuoden kuluessa. Tai eihän se niin pieni juttu olekaan.
Nyt kuitenkin pääjohtaja Liikasta kuuntelemaan.
…
Äärimmäisen mielenkiintoinen talousaamu takana. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja koko johto oli paikalla keskustelemassa eduskunnan talousasioista kiinnostuneiden kansanedustajien kanssa ja anti oli hyvä. Mielenkiintoinen selvitys tämän vuoden mm. USA:n taloustapahtumista ja niiden vaikutuksista ja myös läpikäyntiä hieman tulevaisuuteen.
Nyt hetki töitä työhuoneessa. Sivistysvaliokunta ei kokoonnu tänään joten aikaa hieman enemmän ja vasta seuraavaksi sitten täysistuntoon missä tänään mm. äänestys lapsilisistä.
…
Kello 21.22 ja vasta hetiki sitten kotiin. Päivällä talousaamun jälkeen oli siis hieman enemmän vapaata tai ei siis vapaata vaan aikaa tehdä töitä työhuoneessa näin päiväaikaankin. Mutta sen verran itselleni lisää varastin, että lounasajan käytimme kaupungilla ja samalla sain vietyä ison Rovaniemen lentokentällä vaurioituneen matkalaukkuni korjaukseen. Paluumatkalla sitten piipahdin vielä eduskunnan lähimmässä antikvariaatissa ja sain matkaan nuo kaksi Sakari Pälsin kirjaa joista kuvakin tuolla yllä. Juhani Peltosen kirjat olivat Kirjamessujen kasojen takana ja ne haettava myöhemmin. Sitten takaisin talolle ja kahvin kautta suureen saliin. Tänään käsittelyssä oli toisen asteen koulutuksen yhteishaun piirissä olevien opiskelupaikkojen hakujärjestelmän sähköistäminen. Tulevaisuudessa hallituksen tavoitteena on jatkaa kehitystyötä vielä niin, että yhteishaun ulkopuolisetkin opiskelupaikat saadaan liitettyä tähän verkossa tapahtumaan hakukokonaisuuteen. Järjestelmällä saadaan paljon konkreettisia hyötyjä ja etuja ja se on hyvä esimerkki uuden hallituksemme uudistuspolitiikasta ja tavoitteesta muuttaa vanhoja kankeita käytänteitä 2000-luvulle. Tämä järjestelmä säästää rahaa, mutta ennen muuta helpottaa opiskelijoiden hakuprosessia ja myös vapaiden paikkojen seurantaan ja jälkitäyttöä ja myös järjestelmä antaa oikeita ja hyviä keinoja opiskelijoiden jälkiohjaukseen, että jokainen nuori löytäisi opiskelupaikkansa. Näitä asioita korostin tänään omassa puheenvuorossani täysistunnossa ja samoja asioita on esillä pidetty lähiviikot myös sivistysvaliokunnassa. Nyt siis tämäkin asia etenee.
Suuressa salissa tänään myös Eero Lehden ja minun yhteinen lakialoite koskien tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta. Esityksemme siis kehittäisi kotitalousvähennystä uudelle tasolle ja mahdollistaisi sen hyödyntämisen myös kodin ulkopuolella tapahtuviin töihin. Asia oli nyt eduskunnassa lähetekeskustelussa ja nyt se menee valtiovarainvaliokuntaan ja etenee niin. Toivotaan, että tämäkin oikeaan suuntaan. Liitän tämän lakialoitteen kokonaisuudessaan tuonne tämän päivän blogin alle. Alkuperäisenä se löytyy Eeron alta eduskunnan sivuilta kun hän aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja.
Nyt työt takana ja jälleen kotona. Huomenna viikon tiukin päivä ja sivistysvaliokunnassakin paljon suuria asioita loppusilausta vaille. Mutta pakko vielä hieman kommentoida eilen pinnalle noussutta Venäjä – Nato – Suomi -kohua. Eilenhän venäläisdiplomaatti Vladimir Kozin totesi, että maamme Nato-jäsenyys olisi suora sotilaallinen uhka Venäjälle. Kozin totesi, että jos Suomi liittyy Natoon niin he katsovat maatamme eri tavalla kuin liittoutumattomana. On fakta, että Venäjän asenteessa on tapahtunut muutosta viime aikoina. Se on pantava merkille ja se on tunnistettava myös puheissa. Mikä erikoisinta niin Kozin ehdotti samalla maallemme Nato-jäsenyyden sijasta strategista kumppanuussopimusta ja sotilaallista yhteistyötä Venäjän kanssa ja kehotti meitä kolme kertaa miettimään, miettimään ja miettimään. Sen lupaan, että ainakin minä teen tämän puheen jälkeen. Minusta puheessa selkeä painostamisen ilmapiiri ja maamme sisäisiin asioihin puuttumisen leima. Mietin todellakin.
….
LAKIALOITTEEMME JA ESITYKSEMME:
LÄHDE: www.eduskunta.fi
Laki tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
Vuodesta 1997 alkaen alueellisena kokeiluna sovellettu yksityishenkilön tuloverotuksessa tehtävä kotitalousvähennys laajeni koko maata koskevaksi vuonna 2001. Sen tarkoituksena on kannustaa kotitalouksia teettämään palvelualan yrityksillä tai palkkaamaan itse työntekijöitä suorittamaan hoiva- ja hoitotyötä sekä asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen liittyvää työtä.
Kotitalousvähennykseen oikeuttavien palvelujen käyttö on laajentunut koko ajan, ja vuonna 2004 ylitettiin 100 miljoonan euron raja ostettujen palvelujen määrässä. Pimeästi teetetty kotitaloustyö on vähentynyt, kun työn teettäjät ovat ryhtyneet ilmoittamaan maksamansa palkat ja suoritukset veroilmoituksessaan vähennyksen saamiseksi. Siten kotitalousvähennyksen käyttöön ottaminen on vähentänyt merkittävästi harmaata taloutta.
Palvelusektori on Suomessa alikehittynyt. Tehtyjen selvitysten mukaan kotitalousvähennyksen käytön laajentuminen on lisännyt kotitalouspalveluja tarjoavien yritysten lukumäärää ja kasvattanut alan yritysten kokoa.
Kotitalousvähennyksen saannin edellytykset on tarkoin rajattu hoiva-, hoito-, kodinhoito- ja remontointityöhön. Vähennyksen saaminen edellyttää työn tekemistä asiakkaan kotona. Kotitalousvähennyksen käyttöalan laajentamisella voidaan edelleen edistää suomalaisten kiinnostusta palvelujen käyttämiseen ja samalla tukea palvelumarkkinoiden kehittymistä. Kotitalousvähennyksen soveltamisalaa tulisi laajentaa kattamaan monipuolisesti kotiin liittyviä korjaus- ja kunnostustöitä. Erilaiset huolto- ja korjaustyöt edellyttävät nykyisin kodin tekniikan ja materiaalien kehittymisen vuoksi erityistaitoja samalla tavoin kuin rakentaminen, joka on vähennyksen piiriin hyväksytty.
Vähennyksen piirin laajentamista tulee pohtia myös nykykodin näkökulmasta. Lähes kaikissa kotitalouksissa on tietokone. Sitä käytetään laskujen maksuun, tiedon ja palveluiden hakuun sekä kommunikointiin. Tietokoneiden käyttöön liittyvät tekniset ongelmat ovat tavalliselle käyttäjälle vaikeita. Analogisten tv-lähetysten päätyttyä on kotien perustiedonsaanti edellyttänyt uusiin laitteisiin investoimista ja uusien teknisten laitteiden käytön opettelemista. On odotettavissa, että tv-lähetysten vastaanottoon liittyvien laitteiden ylläpitoon tarvitaan jatkossakin ulkopuolista neuvontaa. Kotien teknistyessä kodinkoneiden ja ilmastointi- ja hälytyslaitteiden huolto- ja korjauspalvelujen tarve kasvaa. Pesulapalvelut ja huonekalujen verhoilu ovat kodin perushuoltotyötä siivouksen tavoin.
Työn tekemistä ei tulisi rajata pelkästään kodissa tapahtuvaksi, vaan palvelun luonteen vuoksi esimerkiksi pesulapalvelut ja koneiden huolto tulisi voida teettää vähennystä hyödyntäen myös kodin ulkopuolella, palvelun tarjoajan toimipisteessä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992 ) 127 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa (1128/2005 ), seuraavasti:
127 a § Kotitalousvähennys
Verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö sekä tietokoneisiin ja televisioihin liittyvät asennus-, opastus- ja huoltotyöt, huonekalujen verhoilu, vaatteiden ja kodin tekstiilien pesettäminen sekä kodinkoneiden ja kotiin liittyvän tekniikan asennus- ja huoltotyöt. Vähennys on enintään 2 300 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa. Enimmäismäärään voi sisältyä kunnossapito- ja perusparannustyön perusteella myönnettävää vähennystä enintään 1 150 euroa.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2007
Eero Lehti /kok
Timo Heinonen /kok
….
LAIN ETENEMISTÄ VOI SEURATA LINKISTÄ:
Eero Lehden ja Timo Heinosen lakialoite kotitalousvähennyksen kehittämiseksi