Tänään alkaa kunnallisvaalien ennakkoäänestys ja se kestää kotimaassa viikon eli viikonloppunakin voi äänestää. Tärkeää on myös muistaa, että tuota ennakkomahdollisuutta voi käyttää missä päin Suomea tahansa eli ennakkoäänestys ei ole sidottu kotikuntaa. Eli voit esimerkiksi Turussa äänestää vaikka asuisit Lahdessa, mutta tietenkin vain oman kotikuntasi ehdokkaita.
Yksi mielenkiintoinen ja seurattava asia on sähköisen äänestyksen kokeilu. Kunnallisvaaleissa kokeillaan siis nyt ensimmäistä kertaa sähköistä äänestämistä, mikä on mahdollista Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kunnissa. Kyse ei ole siis nettiäänestyksestä usein nämä termit sekoitetaan.
Mutta tänään kannustan meitä kaikkia äänestämään ja käyttämään äänioikeutta. Itse olen aamusta menossa Lopen kunnantalolle hoitamaan asian kuntoon. Niin ja varsinainen vaalipäivähän on sitten sunnuntaina 26. lokakuuta.
Mutta tutustukaan hyviin ehdokkaisiimme esimerkiksi netissä. Itse olen nostanut esille osan täälläkin otsikon Hyvä ehdokas -alla. Siellä muutama mainio vaihtoehto eri kuntiin. Kannattaa kurkata ehdottomasti. Ja sitten www.kokoomus.fi sivulla on esillä kaikki ehdokkaamme koko maasta.
Mutta nyt kuitenkin kohta itse äänestämään ja sitten Helsinkiä kohden.
……
Hieno kampanjapäivä takana. Tosin sitä ennen ensin sivistysvaliokunnassa jälleen asioita eteenpäin ja sama jatkuu vielä perjantainakin siellä. Aikalailla yksimieliseltä näyttää. Salissa tänään innovaatiopoliittisen selonteon keskustelu. Ryhmäpuheenvuoromme piti tuore puoluevaltuustomme puheenjohtaja Jukka Mäkelä. Mutta tänään siis myös ehdimme kampanjoida. Olimme ennen täysistuntoa koko eduskuntaryhmä ja ministerimme Kolmen Sepän patsalla Helsingin Kokoomuksen vaalikahvilalla. Kun tuollainen porukka jalkautuu vaikkakin vain tunniksi – itse puoleksitoista – niin silloin on väkeä paikalla. Keskusteluissa tänään esillä mm. omaishoitajien ja veteraanien tilanne ja myös opiskelijoiden ajankohtaiset asiat. Täytyy kyllä todeta, että pitkästä aikaa opiskelijoilta tulee myönteistä palautetta ja kiitostakin valtiovallan suuntaan. Se tuntuu hyvältä ja tietenkin hienoa, että uuden hallituksen edeltäjiin täysin erilainen opiskelijapoliittinen linja on huomattu.
Kolmelta Sepältä sitten eduskuntaan takaisin ja kun lounastunnin käytti kampanjoiden niin hieman nälkäkin meinasi yllättää. No pikaruokaa sentään ehti hieman haukata. Istunnon jälkeen sitten jälleen kampanjapuuhiin ja tällä kertaa omaan rakkaaseen kotikuntaan eli Lopelle. Lopen kokoomuksen Korvakahvilateltta oli tänään koko illansuun ja illan S-Marketilla ja väkeä riitti. Erityisen tyytyväinen olin siihen miten hienosti ehdokkaitamme oli paikalla ja into kampanjointiin kovaa. Kiva oli myös huomata se miten jälleen tänään yli puoluerajojenkin ihmiset tulivat kahville ja juttelemaan. Se antaa voimia ja rohkaisee jatkamaan työtä yhteisen kotikuntamme eteen. Uskon itse, että tämä yhteys eduskuntaan on järkevää hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja siksi olenkin heittäytynyt täysillä kaikkien loppilaisten kansanedustajaksi ja viestin viejäksi. Tälläkin viikolla mm. yksi itseasiassa kaksikin keskustalaista on ollut yhteyksissä maatalouden asioista ja niitä olemme saaneet eteenkin päin ja tänäänkin yksi ainakin omien sanojensa mukaan ”toiselta laidalta” oleva otti yhteyttä ja kertoi omaishoidon haasteista. Ja sitten niitä yhteydenottoja joissa ollaan yleisesti huolissaan kotikuntamme asioista esimerkkinä tänään soitellut rouva joka kertoi metsien lentolannoituksista ja myös linja-autoasemastamme. Näitä yhteydenottoja arvostan itse todella paljon ja toivon että tällainen avoin ja yli kaikkien rajojen toimiva yhteistyö voi jatkua näin ja kehittyä edelleen.
Mutta tänään kiitokset erityisesti loppilaisille kokoomuslaisille jotka olivat laittaneet S-Marketin tarjoilut ja paikat kuntoon. Oli kiva tulla valmiiseen paikkaan ja nähdä väki intoa täynnä. En itse muista 12 vuoden kunnallispoliittiselta uraltani tällaista joukkoa tai joukkuetta joka meillä nyt on koossa. Sen kanssa on hyvä katsoa tulevaisuuteen ja toivonkin, että tästä porukasta mahdollisimman moni saa valtakirjan myös valtuustoon. Kannattaa tämä osaaminen ja kokemus nyt hyödyntää täysillä. Kannustan siis kaikkia ainakin loppilaisia tutustumaan ehdokkaisiimme ja ottamaan rohkeasti yhteyttä. Nämä ehdokkaat ovat siihen sitoutuneet.
Lupasin hieman palata tänään myös tuohon eiliseen välikysymyskeskusteluun. Täytyy todeta, että aikalailla vaisuksia jäi. Varattuja puheenvuoroja ei edes pidetty ja puhemies sai monta kertaa todeta vain, että ”edustaja poissa”. Ihmettelen, että ei edes välikysymyksen tekijät olleet aktiivisia ja keskustelleet ja tuoneet näkemyksiään esille. Hieman samanlaisia hampaattomia olleet nämä kaikki ”minun uran” välikysymykset. No jokainen tekee tyylillään.
Ministereistämme peruspalveluministeri Paula Risikko antoi hallituksen vastauksen välikysymykseen ja minusta Risikko pystyi yksitellen hyvin osoittamaan opposition väitteet kestämättömiksi.
Risikko totesi, että ”suomalainen terveydenhuolto toimii monelta osin moitteettomasti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Meillä on osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö. Hoitajamme ja lääkärimme sekä muu henkilökunta tekevät erittäin hyvää työtä. Emme kuitenkaan voi kieltää, etteikö ongelmia olisi. Moni ihminen joutuu vieläkin jonottamaan liian pitkään saadakseen tarpeellista hoitoa. Alueelliset erot hoidon laadussa ja saatavuudessa ovat kohtuuttoman suuret.”
Tosiasia on, että erikoissairaanhoidon menot ovat 2000-luvulla kasvaneet reaalisesti noin 25 prosenttia ja perusterveydenhuollon menot ovat reaalisesti kasvaneet sitäkin enemmän eli noin 28 prosenttia. Rahaa on siis palveluihin käytetty niin kuin Risikko eilen totesi. Mutta on myös totta, että kaikki ongelmat eivät ratkea pelkästään rahalla ja rahaa vaatimalla.
Olen Risikon kanssa samaa mieltä, että on tärkeää luoda nyt uudet, nykyistä toimivammat rakenteet ja toimintatavat palvelujen tuottamiselle.
Merkittävää myös tämän välikysymyksen kannalta ovat ne toimet joihin nyt on juuri tämän takia ryhdytty. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla paraikaa uusi terveydenhuoltolaki sekä laki sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnosta. Risikko vahvisti, että hallitus tuo ne eduskuntaan ensi keväänä.
Tämän tai näiden uudistusten tavoitteena on nimenomaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen poistaminen. Eli tulevaisuudessa potilas tulee saamaan jatkossa terveyskeskuksesta myös erikoislääkärin palveluja. Tämä vähentää osaltaan luukulta ja vastaanotolta toiselle juoksemista. Minusta varsin järkevä uudistuskokonaisuus jota on odotettu pitkään.
Merkittävä uudistus on ollut myös käyttöönotettu hoitotakuu. Mallia on osaksi kritisoitu ja osaksi aiheestakin, mutta on se totta, että ratkaisu on ollut oikea. Se on tehty pakon edessä. Risikko totesi eilen, että päätöksen jälkeen ”jonot ovat lyhentyneet selvästi. Erikoissairaanhoidossa jonot olivat ennen hoitotakuuta 66 000 potilasta ja nyt ne ovat 4 700 eli jonot ovat lyhentyneet 93 prosenttia. Hammashuollossa pitkään jonottaneiden määrä on puolittunut vuodessa 25 000:sta 12 000 potilaaseen. Vaikka ongelmia vielä onkin, on suunta ollut lähes koko ajan parempaan.”
Myös lääkäritilannetta on korjattu määrätietoisesti. Tosin edelleen lääkäripula on ilmeinen. Korjausliikkeitä olisi pitänyt tehdä jo vuosia vuosia aiemmin. Koulutuspolitiikassa ei siis ole ollut osaavaa johtoa ja tilanteen ennakoimista. Tilanne olisi ollut helppo ennakoida ja siihen puuttua ajoissa. No pääasia, että nyt suunta on parempi. 2000-luvulla on valmistunut keskimäärin 200 lääkäriä vuodessa enemmän kuin iän perusteella on jäänyt eläkkeelle. Mutta niin kuin Risikkokin eilen totesi on tämäkin kehitystie ollut liian hidas. Auttamattomasti. Monesti anteeksiantamatonta. Tällä hetkellä Suomessa on 18 800 työikäistä lääkäriä, kun heidän määränsä vuonna 2005 oli 18 080. Siis kolmessa vuodessa määrä on kasvanut yli 700. Mutta edelleen suuri osa terveyskeskusten vaikeuksista johtuu nimenomaan lääkärityövoiman saatavuusongelmista.
Risikko totesi eilen, että ”hallitus on jo käynnistänyt toimet lääkäripulan ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetusministeriö ovat yhdessä valmistelleet toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Hallitus on jo tehnyt päätöksen lääketieteen opintojen aloituspaikkojen määrän lisäämisestä sadalla. Näin aloituspaikkojen vuosittainen määrä nousee nykyisestä 600 paikasta 700 paikkaan. Myös terveyskeskuksissa tapahtuvaa harjoittelua tullaan lisäämään. Muun hoitohenkilökunnan määrä on myös kasvanut. Esimerkiksi hoitajien määrä kasvoi 25 prosentilla vuodesta 2000 vuoteen 2006 ja määrä on sen jälkeen jatkanut kasvuaan. Kaikkien hoitotyön koulutusohjelmien aloituspaikkamäärät ovat kasvaneet 2000-luvulla.”
Risikko nosti eilen esille myös huostaanotot. ”Kodin ulkopuolelle sijoitettujen, pääosin huostaanotettujen, lasten määrä on 1990-luvun alusta lähtien koko ajan lisääntynyt. Vuonna 2007 oli kodin ulkopuolelle sijoitettu jo yli 16 000 lasta ja nuorta. Sijoitettujen kokonaismäärä on kasvanut 2-5 prosentin vuosivauhdilla. Olen varma, että tältä olisi voitu välttyä, jos ennalta ehkäiseviin toimiin olisi panostettu riittävästi. Kun ehkäisevä työ on laiminlyöty, niin menot terveydenhuollossa ovat kasvaneet.”
”Kunnille on tällä vuosituhannella annettu merkittävästi lisärahaa nimenomaan lasten ja nuorten palveluiden parantamiseksi. Vuoden 2002 talousarviossa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta korotettiin 74 miljoonalla eurolla hyvinvointipalvelujen parantamiseksi. Tämä korotus oli suunnattu erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, kouluterveydenhuoltoon ja koululaisten iltapäivähoidon järjestämiseen. Vuoden 2003 talousarviossa korotettiin kuntien valtionosuuksia vielä lisää 97,7 miljoonalla eurolla, jotka suunnattiin erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Nämä molemmat korotukset maksetaan yhä vuosittain kunnille.”
Nuo lainaukset siis eilisestiä ministerimme vastauspuheenvuorosta. Eli työtä on tehty tuon osalta jo ennen tätäkin hallitusta. Siitä kiitosta myös sen aikaisille toimijoille.
Varsin merkittävää on nyt kuitenkin se, että Risikon johdolla ollaan kiristämässä myös kuntien toimintavastuuta. Siksi sosiaali- ja terveysministeriö on päätynyt tiukentamaan nyt normiohjausta ja luonnos asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on juuri valmistunut, ja se on nyt tällä hetkellä lausunnolla, ja voimaantulon on kaavailtu olevan 1.7. ensi vuonna. Tämä on kova juttu. On vain yksinkertaisesti pakko tehdä ja turvata palveluidensaantia hoitotakuun tapaan.
Mutta tässä nyt jotain lyhyesti eilisestä keskustelusta ja tilanteesta. On hyvä, että asiaan nyt ollaan puuttumassa. Terveydenhoitoon on syytä ottaa selkeästi aktiivisempi ote ja tässä asiassa olen ehdottomasti myös esitettyjen normiohjausten kannalla. Valitettavasti.
Mutta nyt kello jo liian paljon. Huomenna pitkä päivä edessä mikä alkaa aamulla Riihimäeltä Seniorifoorumilla ja Hämeen Senioripiirin 25-vuotisjuhlalla. Sitten normijutut eduskunnassa ja illalla vielä Padasjoen kokoomuksen vieraaksi Korvakahvilalle ja sitten vielä myöhemmin Jaana Pelkosen vaalibileisiin. Eli kellon ympäri mennään jälleen. Mutta en valita. Itsepähän olen kalenteri tehnyt.