Tänään uutiset kertoivat aamulla, että lähes puolet meistä suomalaisista haluaa uuden sinivihreän hallituksemme keskittyvän tulo- ja veroremontissaan ensisijaisesti naisvaltaisten alojen pienten palkkojen korottamiseen. Uutinen oli lähtöisin Helsingin Uutisten teettämästä kyselyssä, missä peräti 44 prosenttia meistä liputti hallituksen tavoitteen puolesta eli piti tärkeimpänä juuri naisvaltaisten alojen palkankorotuksia. Toivotaan ja uskotaan edelleen niin, että nyt tulossa olevat palkkaneuvottelut oikeasti ottavat tämän tahtotilan ja hallituksenkin tahtotilan todesta. Hallitushan varasi nimenomaan tätä varten rahaa ja on valmis tekemään osansa kun haluttu palkkaneuvottelutulos syntyy. Tärkeimpänä sairaanhoitajat ja muut hoivahenkilöstö, mutta unostaa ei pidä myöskään lastentarhanopettajajia, lastenhoitajia ja muita naisvaltaisia aloja.
Helsingin Uutisten kyselyssä pyydettiin noin tuhatta suomalaista laittamaan tärkeysjäsjestykseen kolme vaihtoehtoa ja niistä juuri naisten palkankorotukset oli selkeä ykkönen. Ruuan arvonlisäveron alennukseen panostaisi ensisijaisesti joka kolmas eli 32 prosenttia ja perintöverojen alentamiseen vajaa neljännes eli 23 prosenttia suomalaisista. Oma järjestykseni on ykkösen osalta sama, mutta sitten tulisi minun listallani perintöveron kevennykset ja tavoitteena siitä luopuminen kokonaan ja jos nämä kolme järjestykseen on laitettava niin sitten kolmantena tuo ruuan alvin alennus. Itse en sitä ykkösprioriteettihin nostaisi.
Tutkimuksessa mielipiteet erosivat selvästi myös puoluekannan mukaan. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat suosivat naisten palkkojen korottamista, kokoomuksen kannattajat puolestaan perintöveron alentamista. Minulla siis hieman eri marssijärjestys, kuin puolueemme normikannattajilla.
Uutisissa hymyilytti myös entisen ministeri Susanna Huovisen kommentit eilisen ministeri Suvi Linderin esityksestä ja keskustelun avauksesta koskien Ylen tulevaisuutta. Minun on vaikea ymmärtää, että miksi ei nykyisellä ministerillä saisi olla mielipidettä isosta ja tärkeästä asiasta. Se on hänen mielipiteensä ja uskon, että aika monen muunkin. Lindénhän totesi eilen, että hänestä tv-lupamaksukäytäntö on vanhentunut ja Ylen toimintaa pitäisi rahoittaa tulevaisuudessa joko verolla tai valtion budjetista.
On ymmärrettävää, että asian valmistelu on vasta alussa. Asia on menossa vasta parlamentaarisen työryhmän valmisteltavaksi ja tiedossa on sekin, että on mahdotonta tietää mikä on työryhmän lopullinen kanta ja esitys, mutta mielipiteitä ja keskustelunavauksia tähän maahan mahtuisi minusta enemmänkin.
Yleisradion rahoituksen tulevaisuutta pohtiva työryhmä aloittaa työnsä tänä syksynä ja toivotaan, että me kaikki suomalaiset kerromme mielipiteemme ja olemme hereillämme siitä mitä haluamme Yleltä tulevaisuudessa ja mitä olemme siitä valmiita maksamaan.
…
No sitten päivän ratsastukseen. Vaikeaa. Se siitä. Toivotaan, että menee ohi ja eihän siihen kuole eikö se Väyrynenkin siihen lopputulokseen tullut.
…
Iltapäivän ohjelma hieman muuttui. Porvarinuotta Padasjoella siirtyi osaltani ensi vuoteen. Aikataulumme eivät kohdanneet ja haluan mukaan alusta asti. Nyt olisin ehtinyt nipin napin saaliin jaolle. Mutta ensi vuosi kalentereihin ja sitten mukaan. Illaksi sain sitten pikakutsun Mitsubishin ja kolminkertaisen rallin ison N-ryhmän mestarin Juha Salon vieraaksi Karkkilaan. Formulakuljettaja Emma Kimiläisen ja NHL-jääkiekkoilija Sean Bergenheimin kanssa saimme upean kokemuksen Mitsubishin Lancer Evo9:n kyydissä. Bergenheim toi vastaavan auton jenkkiversion juuri Suomeen ja osoittautui täydelliseksi Mitsu-faniksi. Kyydin jälkeen mies totesi, että tän rinnalla ei mikään tivolikone ole mitään ja siinä mies on harvinaisen oikeassa. Kiitokset hienosta yllätyskutsusta Mitsubishille, Juhalle ja Kosken Pekalle. Oli hienoa jälleen kerran päästä ammattimiehen kyytiin. Nyt ensimmäisestä kertaa Juhan vauhdissa. Toivottavasti jatkoa seuraa.
Illanaikana hieman ehdimme myös puhua autoista muutenkin ja jälleen kerran myös autoverotuksesta varsinkin kun Bergenheim oli juuri tuonut autonsa Jenkeistä. Nyt on kuulemma järkevintä pitää auto USA:n kilvissä ja hoitaa homma niin. No en tiedä kuka tästä järjestelystä jotain voittaa vai olisiko tässäkin jotain järkeistämisen paikkaa? Uskon, että olisi.
Illalla vielä ystävämme syntymäpäiväkahville pikaisesti ja nyt nukkumaan. Huomenna aamulla ratsatus jatkuu ja toivottavasti paremmin.