Tänään aamulla Hämeen Sanomat kirjoittaa, että kuntajohtajat tyrmäävät Hyvinkää-Riihimäen talousalueen kuntaliitoksen yksimielisesti. Lehden mukaan Kanta-Hämeen ja Uudenmaan rajalle ei synny uutta suurkaupunkia vaikka eilen julkaistuissa selvityksissä uskotaan taitavan liitostyön synnyttävän taloudellisia ja toiminnallisia etuja, jos Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi liittyvät yhteen. Minun mielestäni turhan hätiköity johtopäätös kuntajohtajilta. Sain kuntajohtajien tiedotteen itselleni jo pari päivää ennen seminaaria ja toivoin vielä eilen seminaarissa, että keskustelulle nyt annettaisiin aikaa ja tilaa ja sitten tehtäisiin kunnissa päätökset miten asiassa on kunkin mielestä järkevää edetä. Kuntajohtajat toteavat, että kunnat jatkavat yhteistyön tiivistämistä vaikka itseasiassa raporteissa todetaan, että yhteistyön tiivistämisellä ei enää ole saavutettavissa kovinkaan merkittäviä säästöjä ja hyötyjä.
Tiedotteessaan neljän kunnan kaupunginjohtajat toteavat ja arvostelevat Kuntaliiton Kauko Arosen tekemää selvitystä mm. siitä, että raportti lähtee oletuksesta, että kunnat pyrkivät kuntaliitokseen. Minun vaikea ymmärtää mikä muu on kuntaliitosselvityksen tai esiselvityksen tavoite. Ei selvitystä olisi kannattanut lainkaan tehdä jos ennakkopäätös oli jo, että kuntaliitosta ei tavoitella. Minusta Arosen tehtävä oli selvittää ennen muuta sitä onko olemassa joitain sellaisia kynnyskysymyksiä jotka estävät kuntaliitoksen. Tästä oli kyse.
Itse eilen Radio Hämeen Politiikan Puhemyllyssä toivoin nyt avointa keskustelua siitä miten kuntamme tulevaisuudessa pärjäävät. Saammeko kohtuullisin veroin tuotettua tarvittavat palvelut kunnissamme ja miten alueemme voisi kasvaa hallitusti. Kunnat ensisijainen ja ainoa tehtävä on peruspalveluiden tuottaminen ja siitä näkökulmasta asiaa tulisi lähestyä. Loppi ja loppilaisuus ei häviä kuntarajan mukana mihinkään eikä oittilaisuuskaan tai hausjärveläisyys. Itse suhtaudun siis asiaan palveluiden näkökulmasta ja ennen muuta siitä näkökulmasta miten voimme jatkossa taata palveluita myös maaseutukunnissamme. Tarvitaan lähipalvelut lähelle omaa kotia, mutta osassa erikoispalveluita voisi riittää se, että niitä olisi saatavana edes yhteisellä alueella. Voi nimittäin olla, että kohta emme saa neljään kuntaan kaikkia eri alojen osaajia.
Eli toivon edelleen, että nyt annamme kuntajohtajien täystyrmäyksestä huolimatta tilaa keskustelulle. Itse ainakin haluan vielä tutustua tarkemmin kymmeniin ja kymmeniin selvityksen sivuihin. Sen jälkeen teen ja teemme ratkaisut jokainen asioita punniten.
Ajatukseni opettajien erikoisnimikkeiden varaamisesta vain päteville ja ko. virkaan koulutuksen saaneille opettajille on saanut erittäin hyvän vastaanoton. Katsotaan mitä asia ja esitys saa aikaan.
Nyt kuitenkin Valtiosaliin aloittamaan päivää Itsenäisen Suomen Lauluvartilla ja sitten tänään vain 90-vuotisjuhlaistunto kello 14.00. Niin ja illalla Vanajanlinnan linnajuhlat.
….
Kello 17.16 ja juuri Helsingistä kotiin. Päivällä siis kokoonnuimme kello 12 muun Suomen tapaan yhteen juhlistamaan itsenäistä kotimaatamme. Kollegamme Mikko Alatalo johti kuoroa Valtiosalissa ja laulu oli kansalaisäänestyksen voittanut Sinin ja Valkoinen. Laululla koko maa onnitteli yhteistä isänmaatamme. Täytyy myöntää, että aika upea tunnelma oli juhlavassa salissa, kun Mikko aloitti kappaleen säestämisen kitaralla ja siihen yhtyivät puhemiehet, ministereitä, kansanedustajia ja valtavasti talomme muuta väkeä. Uutisten mukaan samaan aikaan kun me lauloimme eduskunnassa niin sama laulu kaikui mm. monessa koulussa, usealla työpaikalla sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Olisikin mukava nähdä väläyksiä eri paikoista – josko tv-kamerat vaikka olisivat olleet paikalla erilaisissa paikoissa. Lauluksi oli siis valittu yleisöäänestyksellä Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen. Kappale keräsi 12 609 ääntä, kun toiseksi jäänyttä kappaletta Arvon mekin ansaitsemme äänesti vain 4301 suomalaista ja Lähteellä 3742 suomalaista. Ei valtavan suuria äänestäjämääriä, mutta varmasti suuntaa-antava ja kun tuota äänimäärä eroa katsoaa niin Kuoppamäen upea ikisininen kappale oli selkeä voittaja. Ja hieno suomalainen laulu onkin.
Tämän jälkeen avovaimoni Satu tuli ensimmäiselle vierailulleen eduskuntaan ja ennen juhlaistuntoa ehdimmekin taloa hieman kiertää ja myös nauttia lounaan. Juhlaistunnossa puolisoillemme oli varattu omat paikat lehtereillä kolmen edellisen presidentin, entisten puhemiesten ja kansanedustajien ja veteraanien ja virkamiesten seurassa. Istunnossa oli Eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunnon tapaan jotain aivan erityistä tunnelmaa. Keskustelun teemana oli Itsenäisyyden 90-vuotisjuhlan Me-hengessä otsikko ”Itsenäinen Suomi matkalla 100 vuoden ikään”. Istunto päättyi tavan mukaan puhemies Sauli Niinistön nostattamaan kolminkertaiseen Eläköön-huutoon. Eduskunnalla siis hieman pidempi historia kuin itsenäisellä Suomella. Kun maamme itsenäistyi 6. joulukuuta vuonna 1917 oli Eduskunta kokoontunut ensimmäisen kerran jo vuonna 1907. Silloin tai vuotta aiemmin voimaan tuli uusi uusi valtiopäiväjärjestys, joka antoi kaikille täysi-ikäisille suomalaisille äänioikeuden sekä oikeuden asettua vaaleissa ehdolle. Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin siis vuonna 1907.
Nyt vaihdetaan hieman vaatetta ja kohta siirrymme Hämeenlinnaan Vanajanlinnan Itsenäisyyden vastaanotolle.
…
Kello 21.30 ja hetki sitten kotiin Hämeenlinnan Vanajanlinnasta. Vihman Maarit ja Pekka ja Walkamon Mika olivat järjestäneet jälleen upean vastaanoton ja paikalla yli 1000 vierasta juhlimassa Itsenäisyyspäivän aattoa. Vastaanotto järjestettiin nyt jo kymmenennen kerran ja täytyy myöntää, että tunnelma aina vaan paranee. Paikalla paljon ystäviä vuosien varrelta niin moottoriurheilusta, politiikasta kuin Vanajanlinnaltakin ja olikin kiva nähdä monia tuttuja jälleen pitkästä aikaa. Nyt jo kuitenkin kotona. Huomenna aamusta Lopella Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia. Saamme juhlaan puhujaksi itse Iiro Viinasen ja sainkin jo viestiä, että väkeä tulossa Riihimäkeä myöten. Siellä ei kuulemma varsinaista juhlaa tänä vuonna lainkaan järjestetäkkään.
Viikolla jäi hieman pienelle huomiolle täällä muutamat asiat jotka saimme päätökseen. Äänestyksen jälkeen mm. autojen verouudistus hyväksyttiin ja myös äänestyksen jälkeen hallituksen esitys siviilipalveluksen lyhentämisestä meni läpi. Uudistuksessa kuitenkin minusta vielä merkittävämpää se, että nyt siviilipalvelusmiehet voivat tehdä myös kriisitilanteessa koulutustaan vastaavaa työtä tilanteen vaatimalla tavalla. Olen vakuuttunut, että se oikea ratkaisu. Näin saamme kriisitilanteesta jokaisesta vakaumuksen mukaisesti irti parhaan hyödyn maamme hyväksi. Myös koulutuksen perusosan uudistus tähän suuntaan on perusteltua ja odotettua.
Myös ensi vuoden budjetti alkaa pikkuhiljaa löytää lopullisempia muotoja. Asiakirja tulee käsittelyymme täysistuntoon vielä ennen joulua ja nyt esitykseen on jo tehty keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n tarkennuksia. Saimme lisäyksinä pohjaan monta hyvää asiaa. Neuvottelutulos tuo lisämäärärahoja budjettiin lähes 46 miljoonan euron edestä ja mikä tärkeintä näiden lisäysten painopisteinä ovat talouskasvun edistäminen, koulutus ja tutkimus, ympäristön suojelu sekä arjen turvallisuus ja terveys.
Hallituspuolueiden paketti pitää sisällään mm. seuraavaa. Tulevaisuuden haasteisiin ja talouskasvun ylläpitoon varaudutaan osoittamalla yliopistoille, infrastruktuuriin ja yritysten kansainvälistymiseen lisärahoitusta. Suurin yksittäinen lisäys on yliopistoille tuleva 5 miljoonan euron määräraha. Tämä oli meille ja yliopistoille tärkeä juttu.
Tärkeää on myös se, että sinivihreä väri näkyy myös muuten ensi vuoden koulutuspainotteisuudessa. On nimittäin totta, että osaaminen ja koulutus ovat avainasemassa maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin säilymiselle. Tästä näkökulmasta onkin perusteltua osoittaa yliopistoille lisää perusrahoitusta. Esimerkkinä viime vuoteen verrattuna yliopistot ovat saamassa yhteensä jopa 37 miljoonan euron rahoituslisäyksen toimintamenoihinsa.
Lisäksi esityksemme 500 000 euroa yliopistokeskuksien toiminnan turvaamiseen hyväksyttiin. Yliopistokeskukset toivoivat, että tekisin ja kokoisin asiasta talousarvioaloitteen ja nyt asia on menossa läpi. Aloitteeni löytyy tuolta Eduskuntatyösivulta. Lisäksi lisää tulee 500 000 euroa ammattikorkeakoulujen tutkimustoimintaan ja muita koulutusmäärärahalisäyksiä ovat harjoittelukoulujen 1 miljoonaa euroa, yhteensä 300 000 euron määräraha teknologiakasvatukseen sekä 100 000 euron lisäpanostus valtion erityisammattioppilaitoksiin.
En ole aiheetta mainostanut uutta hallitustamme maamme 90. vuotisen historian yrittäjämyönteisimmäksi. Tämä henki näkyy myös ensi vuoden budjetissa. Yritysten kansainvälistymisen edistämiseen varataan nyt vielä 2 miljoonan euron lisäys ja hallitusohjelmassa päätetty työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen on nyt loppusuoralla ja näkyy tulevaisuudessa yritysten ja työntekijöiden tarpeiden parempana yhteensovittamisena. Vastaanotto on ollut mitä parhain. Budjetin pohjaesityksessä yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden myöntämisvaltuutta lisätään myös huomattavasti ja yritysten perustamista helpottava starttirahakokeilu vakinaistetaan ja starttirahakauden kesto pidennetään enintään 18 kuukauteen.
Olin myös enemmän kuin tyytyväinen siihen, että neuvotteluissa yksityistiemäärärahat nousivat esille. Asiasta oli meidän ryhmässä useamman kerran puhetta ja nyt asiaa hoidetaan parempaan suuntaan. Infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen ovat nimittäin myös tärkeitä toimia kilpailukyvyn säilymiselle. Yksityisteiden ylläpitoon lisätään nyt 5 miljoonan euron määrärahan.
Lisäksi metsänparannus- ja metsänhoidon rahoja lisätään 2 miljoonaa euroa, Metsäntutkimuslaitoksen määrärahoja 1,2 miljoonaa sekä metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioiden määrärahoja 500 000 euroa.
Myös ympäristönäkökulma näkyy budjetissa aiempia hallituksia paremmin ja muutenkin kuin autoverotuksen kautta. Joukkoliikenteen kehittämiseen esitetään 3 miljoonan euron määrärahaa ja saastumisen ehkäisemisen kannalta tärkeisiin vesihuolto- ja ympäristötöihin yhteensä 5,5 miljoonan lisäyksiä. Lisäksi ympäristöjärjestöjen avustukset nostetaan kuluvan vuoden tasolle ja ympäristötutkimuksen määrärahat nousevat 750 000 euroa. Kestävää ja energiatehokasta asumista tuetaan budjetissa mm. 10 miljoonan euron määrärahalla pientalojen lämmitysmuutoksiin sekä rivi- ja kerrostalojen energiataloudellisten investointien kiirehtimiseen. Energianeuvontaan lisätään vielä 500 000 euroa.
Nostetaan vielä muutama tärkeä asia esille vaikka aika pitkäksi tarinaksi tämä venyykin. Mutta en malta olla kirjoittamatta vielä muutamaa sanaa arjen turvallisuudesta. Sen eteen mm. poliisin määrärahoja nostetaan lähes 4 miljoonalla eurolla. Ja samalla hallituspuolueet sopivat lisäksi kirjauksesta, jonka mukaan Suomen ETYJ-puheenjohtajuudesta ja muista vastaavista tapahtumista aiheutuvat poliisin lisämenot täytyy ottaa huomioon hallituksen tulevissa määrärahaesityksissä. Myös vankeinhoidon tilannetta halutaan helpottaa 500 000 euron lisäyksellä budjetissa esitetyn 6,6 miljoonan euron lisäksi.
Ja vielä kaksi nostoa eli LAPSET JA VETERAANIT.
Ensi vuoden budjetti on monessa mielessä hyvä juttu perheille ja lapsille. Panostukset lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ovat merkittäviä. Lasten oikeuspsykiatrisen tutkimustoiminnan jatkuvuus turvataan 1 miljoonan määrärahalla ja lisäksi lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin ohjataan vähintään 4 miljoonaa euroa budjetissa esitetystä kehittämisrahasta. Tälle on ollut huutava tarve pitkään ja nyt niihinkin huutoihin vastataan. Lisäksi uuden lastensuojelulain voimaantulo lisää valtionosuuksia 6,8 milj. euroa ja vielä tämän lisäksi hallituspuolueet antavat uuteen lakiin liittyvää koulutusrahaa 300 000 euroa. Terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön esitetään 300 000 euron lisämäärärahaa.
Suomen itsenäisyyden juhlavuonna hallituspuolueet kohdistavat sotaveteraaneille ja sotainvalideille merkittävät lisäpanostukset, joilla taataan jokaisen halukkaan pääsy kuntoutukseen. Jo budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti 10 miljoonan euron toimenpiteistä, ja nyt hallituspuolueiden eduskuntaryhmät haluavat osoittaa tarkoitukseen vielä 3 miljoonan euron lisäpanostuksen.
Niin ja vielä yksi kiellon päälle. Tästä olen hieman jopa ylpeä. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ja puhuin lukuisia kertoja mm. ministerin kanssa ja myös muutaman muun kansanedustajan kanssa ja huolemme oli yhteinen. Alkuun näytti, että rahaa ei löydy, mutta sitten viestimme meni läpi. Aikaa ei tässä kysymyksessä odottelulle ole. Kyse siis vanhoista linnoista ja niiden rapistumisesta. Näiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden linnojen ja rakennusten eli Olavinlinnan, Hämeen linnan ja myös Tamminiemen peruskorjaukseen varataan 1,5 miljoonaa euroa. Tuo kysymykseni ja siihen ministeri Stefan Wallinin antama vastaus löytyy myös tuolta Eduskuntatyö -sivulta.
No tulipahan taas tekstiä, mutta tässä nyt nuo painotukset ja lisäykset kerralla. Aika tyytyväinen täytyy olla.