Maankuntapäivä ja tuhti sellainen.
Tänään maakuntapäivä käyntiin Lahdesta Hämeen Kesäyliopiston ja Päijät-Hämeen Kesäyliopiston asioiden parissa. Kiitos rehtorit Riikka Harju ja Juha-Pekka Liljander sekä tiederehtori Hannu Rantanen ja Lahden Mona Pyykkönen hyvästä aamusta.
Tänään aikainen herätys ja matka Päijät-Hämeeseen. Päijät-Hämeen puolelle avustajani, lahtelainen Mona Pyykkönen oli tehnyt hyvän ohjelman ja helmikuun toinen maakuntapäivä siellä. Pääsin tutustumaan pitkästä aikaa Hämeen Kesäyliopiston ja Päijät-Hämeen Kesäyliopiston toimintaan ja sainkin mitä parhaimman esittelyn rehtoreilta Riikka Harjulta ja Juha-Pekka Liljanderilta sekä tiederehtori Hannu Rantaselta. Kävimme läpi kesäyliopistojen nykytilannetta ja tulevaisuutta, rahoituksen haasteita yms. Ja täytyy kyllä sanoa, että tällä sarallakin tehdään todella tehokkaasti tuloksekasta työtä ympäri maan ja ennen muuta siellä missä ei omaa yliopistoa ole. Myös siis saavutettavuuden kannalta ja elinvoimaisen Suomen kannalta aivan ensiarvoisen arvokasta työtä.
Aikanaan itse sain tehdä kesäyliopiston kanssa enemmänkin yhteistyötä omien opintojeni aikaan ja Hämeenlinnan aikaan, mutta niistä vuosista tämäkin toiminta on edennyt isoin askelin. Kesäyliopistossahan nimestä huolimatta opiskellaan siis ympäri vuoden ja vanhaan tuttuun tapaan opiskelu on avointa kaikille kiinnostuneille. Pohjakoulutusvaatimuksia tai muita edellytyksiä osallistumiselle ei siis ole ja monellehan tämä on tie avata uraa yliopistoon tai sitten päivittää omaa osaamista tai laajentaa sitä. Kesäyliopistot järjestävät siis avointa yliopisto-opetusta, mutta myös ammatillista täydennyskoulutusta, kielikursseja, ikääntyvien yliopistotoimintaa sekä muuta yleissivistävää ja harrastuspainotteista koulutusta.
Hämeen kaksi kesäyliopistoa lukeutuvat siis maamme 19:sta kesäyliopiston joukkoon, jotka ovat vapaan sivistystyön lain mukaisia alueellisia oppilaitoksia. Maamme ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin Jyväskylään vuonna 1912. Se merkitsi siis jo reilusti yli sata vuotta sitten kokonaan uuden opiskelumuodon syntymistä. Ensimmäisen kesäyliopiston sijaintikaupungiksi oli muitakin tarjokkaita kuten meiltä Päijät-Hämeestä Lahti ja naapurista Mikkeli. Kesäyliopistotoiminnan taustalla oli pyrkimys tasoittaa suomenkielisten ylioppilaiden tietä kohti akateemisia opintoja. Lahti sai sitten oman kesäyliopistonsa vasta viisikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1963. Kanta-Hämeen puolella kesäyliopisto aloitti toimintansa tästä vajaa kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1972. Kesäyliopistomme ovatkin ehtineet sivistää siis jo aika isoa määrää hämäläisiä, mutta myös muita tiedonnälkäisi. Tänään Hämeen Kesäyliopisto ja Päijät-Hämeen Kesäyliopisto ovat siis yleishyödyllinen avoimen yliopiston periaatteella toimivia alueellisia osaamisen edistäjiä ja ylläpitäjiä, humanistisia sivistystaloja. Oppilaitosten ympärivuotinen koulutustoiminta perustuu laajaan yhteistyöverkostoon.
Hämeen kesäyliopisto järjestää siis koulutusta Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Forssassa ja tarpeen mukaan muualla Hämeessä yhdessä asiantuntijaverkostomme ja yhteistyöoppilaitostemme kanssa. Päijät-Hämeen Kesäyliopisto toimii vastaavasti PH:n puolella. Toiminta-alueena ovat avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus, kielikurssit, lukiokurssit, abikurssit, ikääntyvien yliopisto, tilauskoulutus sekä muu yleissivistävä ja harrastuspainotteinen koulutus. Kesäyliopiston koulutus on siis maksullista, mutta hinnat on haluttu ja pystytty ainakin toistaiseksi pitämään kohtuullisina. Ja toivottavasti näin on jatkossakin, sillä kesäyliopistoilla on todellakin tärkeä oma tehtävänsä osaamisen ja koulutuksemme kentässä.
Iso kiitos mielenkiintoisesta tilannepäivityksestä ja olen vakuuttunut, että tälle ja tällaiselle toiminnalle on tulevaisuuden Hämeessä, mutta myös maailmassa vain alati kasvavaa tarvetta. Emme enää opiskele ja valmistu vaan opiskelemme ja opiskelemme.
Päijät-Hämeen kierroksen jälkeen sitten Riihimäelle, missä kokoonnuimme Riihimäen seudun kuntien Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kanssa tapaamaan Hyvinkään luottamushenkilöjohtoa. Aikanaan itse sain 2000-luvun alussa vetää Hyvinkää-Riihimäen talousaluetoiminkuntaa puheenjohtajana ja nyt on tarkoitus katsoa, että mitä kaikkea voisimmekaan tehdä yhdessä ja mistä kaikesta yhdessä hyötyä. Yksi sellainen yhteinen menestystarinamme on yhteinen ammattioppilaitos Hyria. Se aikanaan syntyi, kun laitoimme yhteen useamman toisen asteen oppilaitoksemme kauppiksista omiin ammattikouluihimme ja maatalousoppilaitokseen. Nyt Hyria on yksi maamme vetovoimaisimmista ja kehittyvimmistä amiksista eikä todellakaan syyttä.
Itse uskon, että yhteisellä talousalueellamme on myös paljon muutakin yhdessä tehtävissä ja näitä askelmerkkejä tänään vähän etsimme.
Nyt vielä illalla Loppilaisen rahaston palaveria. Ensimmäiset apurahat ja stipendit saadaan täältäkin jakoon kevään aikana.