Tästä se alkaa sitten kesätapahtumien kulta-aika. Tämä ja ensi viikonloppu taitavat olla kesätapahtumien ja juhlien huippuaikaa ja nähtävää ja koettavaa on monenlaista ympäri Suomenmaan. Itse tänään aloitan päivän avaamalla neljännen Wanhojen Traktoreiden ja Koneiden -tapahtuman Mustajoella. Kaksipäiväinen tapahtuma tullee keräämään jälleen useamman tuhat perinteiden ja vanhojen koneiden ja vempaimien ystävää yhteen. Hauska tapahtuma minne kannattaa ehdottomasti ajella kauempaakin ja ottaa mukaan lapset ja isovanhemmatkin. Uskoisin, että juttuja ja tuttuja ei tule puuttumaan.
Illalla sitten ensimmäinen kesäteatteri tälle suvelle. Musiikkinäytelmä Siunattu Hulluus on Lopen Teatterin 30-vuotisjuhlanäytelmänä ja Sajaniemeen odotetaan jälleen täysiä katsomoita. Aarne Salosen aikanaan ideoima ja rakentama purjekankaasta tehty avattava katos on sateen varalle valmiina ja kuin Suomen Joutseneen konsanaan purjeet nostetaan katoksi jos sateenuhka uhkaa. Lopen Kesäteatterista lisää täältä: Siunattu Hulluus.
Ja vielä myöhemmin illalla sitten Kulttuurikummini Jare Tiihosen alias Cheekin keikalle Riihimäki Rockiin. Kummisetä tekee huikeaa uraa ja kesää ja hieno saada seurata sitä aivan läheltä. Tänään vuorossa Riksun keikka ja toivottavasti sää suosii sielläkin.
Nautitaan kesästä.
….
Minulla oli siis tänään kunnia avata Mustajoella tämänvuotinen Wanhojen Traktoreiden ja Koneiden tapahtuma. Riitta ja Simo Lehtosen valtavien kokoelmien ympärille aikanaan syntynyt tapahtuma on kerännyt vuosi vuodelta yhä enemmän väkeä ja tänä vuonna paikalle odotettiin jo reilusti kolmattatuhatta vanhojen koneiden ja perinteiden ystävää. Avauspäivänä aurinko suosikin ja väkeä oli aamusta alkaen liikkeellä hyvin.
Omassa puheessani vein väkeä hieman aikamatkalle sadan vuoden taakse. Kehotin väkeä kuvittelemaan itsensä lähes tasan sadan vuoden taakse. ”Vuosi on 1913. Muutamaa vuotta aiemmin vuonna 1908 Suomeen oli tullut ensimmäiset traktorit, mutta niistä ei ollut mihinkään.Nyt pellolla ajaa kolmea Avancea – vuosi on 1913 ja silloin pelloille saatiin laite, joka teki työtä ilman päivittäisiä rikkoontumisia. Kone on upea Avance Typ 1, ruotsalainen traktori, paikka on Eurajoella Vuojoen kartano. Mutta kartanon pellon reunassa seisoo loppilaisille tuttu isäntä. Hän katselee konetta tyytyväisenä. Se tekee työtä väsymättä.”
Loppilaisisäntä oli tyytyväinen näkemäänsä ja muutamaa vuotta myöhemmin 1917 hän toi myös Lopelle ensimmäiset koneet.
”Lopen ensimmäinen traktori oli Allwork. Niitä tuli viisi Tanskan kautta heinäkuussa ja mukana tanskalainen mies, joka opetti suomalaisille sitä, että miten traktoreilla ajetaan ja miten niitä huolletaan.
Loppilaisherra oli maanviljelysneuvos H.G Paloheimo. Hänellä oli omistuksessaan kaksi kartanoa: Lopella Santamäen kartano ja Eurajoella tuo Vuojoen kartano.”
”Paloheimo oli kai aika tyytyväinen Allworkeihinsa, koska hän lausuili: ”Ei koneessa vikaa ole, kyllä hoitajassa vika on, jos työ ei käy.”
Hieman kävin puheessani läpi maatalouden koneellistumista: ”Kansalaissodan jälkeen maatalous kärsi hevospulasta ja ongelmaan haettiin ratkaisua, tähyämällä maailman traktorimarkkinoiden suuntaan.
Keskusosuusliike Hankkija päätyi tällöin tutkimustensa jälkeen siihen, että sopivin traktorimerkki, tai itse asiassa moottorivetäjä, maamme olosuhteisiin oli juuri tämä amerikkalainen Allwork. 1920-luvun alkupuolella Allworkeja oli maassamme käytössä jo yhteensä 35. Jo 1920-luvun puolivälin tienoilla Allworkin aikakausi oli ohi. Allworkit kävivät auttamattoman vanhanaikaisiksi ja heikkotehoisiksi.”
”Samoihin aikoihin tehtiin myös Kullervo – ensimmäinen suomalainen traktori. Traktorin prototyyppiä koeajettiin vuonna 1918. Traktori oli aikalaisekseen moderni. Sen runko koostui valetuista koteloista, joiden sisällä voimansiirtolaitteet olivat hyvässä suojassa ja hyvin voideltuja. Laakereina käytettiin kuulalaakereita.
Sodanjälkeisen ajan suuria traktorimerkkejä Suomessa olivat Ferguson, Massey Ferguson ja Fordson. Harmaa Ferguson TE-20 tuli markkinoille vuonna 1946. Myös Fordson Major oli Suomessa noina aikoina hyvin suosittu merkki. 1960-luvun suosikkimerkkejä edusti Massey Ferguson, jota valmistanut yhtiö oli syntynyt vuonna 1953, kun kanadalainen maatalouskonevalmistaja Massey-Harris osti englantilaisen traktorivalmistajan Fergusonin.
Suomalainen Valmet-traktori näki päivänvalon 1950-luvun alkupuolella. Tosin traktorin ensimmäinen prototyyppi valmistui jo vuonna 1949 Valtion tykkitehtaalla eli nykyisillä Rautpohjan tehtailla Jyväskylässä. Vuonna 1951 valmistui kymmenen traktorin prototyyppi-sarja 13 hevosvoiman traktoreita. Valmet-merkin synty vaati noina aikoina myös sen, että Valtion Metallitehtaan nimi muuttui samoihin aikoihin Valmetiksi. Vatsinaisesti Valmetin rakentamien Valmet-traktoreiden syntyvuosi oli 1952. Tämä malli, Valmet 15, oli varustettu 15 hevosvoiman moottorilla.”
Traktorituotanto alkoi suomessa 1951. Silloin valmistuivat ensimmäiset Valmet 15A traktorit Tourulassa Jyväskylässä. Ensimmäiset pikku Valmetit kantoivat lisänimeä ”piikkilangan kiristäjä”. ”1950-luvulta lähtien koneet korvasivat hevosen. Tänä päivänä valitettavasti monessa myös ihmisen.”
Tällaisia ajatuksia avauspuheessani tällä kertaa oli ja myös totta kai isot kiitokset Riitta ja Simo Lehtoselle joukkoineen tästä tapahtumasta. Näitä kaikkia koneita ja vempaimia pääsette nyt ihastelemaan tänä viikonloppuna Lopen Mustajoella. Huomenna sunnuntaina tapahtuma jatkuu vielä kello 10-16 ja paikalle kannattaa varata kyllä reilusti aikaa. Nähtävää ja koettavaa nimittäin riittää.
Tässä vaikka hieman esimakua mitä kaikkea näette: Vanha Lokomo tekee kalliomursketta.
Mutta nyt juuri mökille ja hetki aikaa täällä ja sitten kesäteatteriin ja illalla kulttuurikummiani moikkaamaan Riksu Rockiin.
….
Kello 23.31 ja juuri Riksu Rockista kotiin. Upea ilta hyvän musiikin ja ystävien kanssa. Ja oli hieno nähdä tiukan keikkarundin välissä myös Jarea. Jare Tiihonen alias Cheek siis on minun kulttuurikummini nykyisin ja häneen ollut ilo tutustua ja ystävystyä vuosien aikana. Aikanaan homma alkoi 2007 vaaleista kun Jare äänesti minua Hämeen vaalipiirissä ja myöhemmin tiemme vei yhteen Kulttuurikummi-progiksen kautta ja siitä sitten ystäviksi. Hienoja juttuja paljon ja upeita juttuja tulossakin.
Iso kiitos myös Kalle Keskiselle Riksu Rockista ja kun sääkin suosi niin toivottavasti väkeä riittämiin, että tämä upea perinne kaupungissa jatkuu. Tällaista tarvitaan!
Ja ennen rockia olimme Lopen Teatterin 30-vuotisjuhlanäytelmän ensi-illassa. Siunattu Hulluus on lämmitetty uudestaan musiikkiversiona Sajaniemen Taidemäellä. Katsomo lähes täynnä ja se enteilee hyvää juhlavuodelle. Ja tätä näytelmää helppo suositellakin kaikille hyvän kesäteatterin ystäville. Palaan tähän hieman laajemmin vielä huomenna. Nyt pakko painaa pää tyynyyn pitkän lomapäivän päätteeksi. Tällaisia päiviä tarvitaan.