Kertausharjoitusten ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön määrärahoja korotettava jo seuraavassa lisätalousarviossa. Määrärahoissa oli vajauksia jo ennen Ukrainan Putinin sotaa ja nyt nopeasti muuttunut turvallisuustilanne on kasvattanut lisäystarvetta merkittävästi. Lisätarvetta on Puolustusvoimien peruskoulutustoiminnassa, mutta myös reserviläisten kertausharjoituksissa ja maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:nkin resursseissa.
Maamme armeijan 280 000 sotilaan sodanaikaisesta vahvuudesta nimittäin jopa 97 prosenttia on reserviläisiä. Ja sodanajan joukkojen upseereistakin peräti yhdeksän kymmenestä on reserviläisiä. Reserviläisten merkitys 
maanpuolustuksessamme on näin ollen ratkaisevan keskeinen ja tärkeä. Kertausharjoituksia voidaan käyttää puolustusvalmiuden tehostamiseen. Nyt on välttämätöntä, että lisätalousarviomenettelyllä tätä resurssia korotetaan merkittävästi. Meillä on ollut nimittäin kertausharjoitusvelkaa jo pidempään ja korona-aika sitä edelleen pahensi.
Reservissä on noin 900 000 koulutettua sotilasta ja nyt on tärkeä, että kertausharjoituksia voidaan ulottaa myös laajemmin reserviläisten riviin. Jo tänä vuonna pitää voida kutsua kertaamaan enemmän sitäkin joukkoa, joka ei ole kertausharjoituskutsuja armeija-aikansa jälkeen saaneet, mutta joilla on tärkeä tehtävä sodan syttyessä. On välttämätöntä, että jokainen saa tulevina vuosina jonkinlaisen päivityksen koulutukseensa ja osaamiseensa.
Viime vuosina kertausharjoituksiin on kutsuttu noin 19 000 reserviläistä, mikä on tarkoittanut reilua 100 0000 kertausharjoitusvuorokautta. Uusi tarvetaso on siis täysin eri luokkaa. Jos aiempi Ukrainan sotaa edeltävä tavoite oli 22 000 reserviläisen kertausharjoituksiin kutsu vuositasolla, niin nyt puhutaan erilaisista määristä. Meidän tulee vahvistaa merkittävästi suunnitelmallista reserviläisten, mutta myös varusmiesten koulutusta suorituskykymme ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Riittäviin kertausharjoitusmääriin pääseminen vaatii myös lisää kouluttajia ja koko PV:n henkilöstön vahvistamista sopimusostilaista lähtien.
Kaikkea tätä koulutustarvetta ei PV:n omista kertausharjoituksin voida täyttää ja siksi vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestävän maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n resursseja tulee myös korottaa jo kuluvalle
vuodelle. MPK:n kurssit ovat täyttyneet ennennäkemättömällä tavalla ja suomalaisilla on halu vahvistaa omaa osaamistaa, kouluttautua lisää ja osoittaa myös valmiutta puolustaa isänmaata pahimmallakin hetkellä.
Viestit Ukrainasta ovat päivä ja yö yöltä vakavampia. Maa on onneksi kestänyt vaikka onkin jäänyt liian yksin puolustamaan itseään. Nyt on tärkeää, että EU-maat Suomi mukaan lukien tekevät seuraavat päätökset uusien puolustusmateriaalierien viemisestä maahan. Toivon, että Suomi voisi tässä olla suunnannäyttäjä ja pääavaaja. Meillä on tähän mahdollisuus ja materiaalia ja toivon, että on myös halua. Ei jätetä Ukrainaa ja ukrainalaisia yksin.