Koulutuksen leikkaukset uhkaavat ensi vuonna Kelloseppäkoulua. Oppilaitoksen huolet nousivat jälleen syksyllä esille, kun Rinteen hallituksen vuoden 2020 talousarvioesitys julkaistiin. Kelloseppäkoulun rahoitus ei ole riittävällä pohjalla ja tästä alalla toimivat ottivat huolestuneina mm. minuun yhteyttä. Päätin tehdä Kelloseppäkoulun rahoituksesta muutosesityksen hallituksen budjettiesitykseen ja nyt tavoitteenamme onkin saada vielä määräraha lisättyä upealle maailmanlaajuisestikin arvostetulle oppilaitokselle valtion talousarvioon.
Tänään kävin oppilaitosvierailulla maailmanlaajuisestikin arvostetussa Suomen Kelloseppäkoulussa. Koulun tulevaisuus nyt uhattuna ja tarvittaisiin vahvistus koulutuksen perusrahoitukseen. Tästä tein myös eduskunnassa jo talousarvioesityksen, mutta tavoite saada myös pysyvä rahoitusratkaisu.
Opiskelijat tekevät opintojen kolmantena vuonna vielä omat uniikit kellot taskukellon koneiston ympärille. Valtaosa upeita rannekelloja, mutta tässä yksi erityisen mielenkiintoinen eli Fabergé hengessä tehty kello.
… ja tältä kello näyttää siltä…
Tänään kävin ennen työpäivää tutustumassa myös Kelloseppäkoulun toimintaan paikanpäällä Espoon Leppävaarassa. Koulu on yksityinen ammattioppilaitos, jonka ylläpitäjänä on Kellosepäntaidon Edistämissäätiö sr. ja sen toimintaa valvoo Opetushallitus. Kun vielä joitain vuosia sitten tilanne oli se, että maailman isoimmat ja tunnetuimmat kellomerkit vaativat opintoja heidän omissa ja maailman kuuluissa kelloseppäkouluissa niin nykyisin Suomen Kelloseppäkoulun kautta ovet avautuvat hyvin oikeastaan minne vain alalla. Korkeaosaamisemme on sis pantu merkille ja huippulaadukas koulutuksemme myös tällä sarlla. Kelloseppäkoulu toimii lisäksi aktiivisessa yhteistyössä juuri näiden eurooppalaisten kelloseppiä kouluttavien oppilaitosten kanssa ja nykyisin koulu kuuluu myös kelloseppien opinahjojen Open Schools of Watchmaking-verkostoon.
Suomen Kelloseppäkoulu tekee siis hyvää yhteistyötä niin muiden maailman kelloseppäkoulujen kuin myös alan arvostettujen kellotehtaiden kanssa. Koulun opiskelijat voivat itseasiassa suorittaa ohjattuja työharjoittelujaksojaan myös ulkomailla. Suomalaisella kellosepäntaidolla on maailmalla vahva maine ja perinne. Tunnettuja nimiä maailman huipulla ovat mm. Kari Voutilainen, Stepan Sarpaneva ja Simo Ylitalo. Itseasiassa tänään sainkin tavat heistä Ylitalon, joka siis toimii myös Kelloseppäkoulussa opettajana ja tekee siis upeita uniikkeja Rajamäen Kellotehtaan -rannekelloja. Heitä ja kaikkia muitakin tunnettuja kelloseppiämme yhdistää yksi asia ja sen on Suomen Kelloseppäkoulu. Ja sen jatkoksi monen kohdalla myös jatko-opinnot sveitsiläisessä Watchmakers of Switzerland Training and Educational Program -koulussa. Wostep on ehkä maailman arvostetuin kelloseppien jatkokoulutuspaikkana.
Itseasiassa Leppävaarassa nykyisin toimiva ja vuonna 1944 Lahdessa perustettu Suomen Kelloseppäkoulu onkin yksi harvoista, edelleen toimivista itse oman ammattikunnan ja alan yritysten perustamista opinahjoista. Moderni yhteistyö yritysten kanssa on ollut luontainen osa koulun toimintaa jo sen perustamisesta alkaen. Kelloseppäkoulu kertookin miten ”monien tämän päivän ja tulevaisuuden innovaatioiden toteutuksessa tarvitaan tarkkuustyötä, joka vaatii ajan kanssa hioutuneita kädentaitoja. Sekä kellosepät että mikromekaanikot ovat tämän päivän korkean mekaniikan, high mechin, ammattilaisia.” Tällaisten huippuosaajien koulutus pitää Suomessa varmistaa siis myös jatkossa ja toivottavasti hallitus lisää nyt esitykseni mukaisesti määrärahat koulutukselle myös ensi vuodeksi. Tavoitteena tietenkin pitää lopulta olla se, että Kelloseppäkoulun perusrahoitus saadaan ns. pohjiin eli varmistettua myös tuleville vuosille aina valmiiksi niin ettei tällaisia erillisiä vääntöjä rahoituksen varmistamiseksi tarvita.
Me yritämme nyt hoitaa jatkorahoituksen kuntoon. Jos itse olisin nyt sen ikäinen, että opinahjoa etsitin ja omaa alaani niin voisin muuten hyvinkin innostua tästä. Ja olenkin varma, että jotkut teistä tänään tätä blogianikin lukevista nuorista voitte ajatella samalla tavalla. Korkeaa osaamista ja jopa taidetta. Miksipä ei. Eli seuraava hakuaika Kelloseppäkouluun on 3.2. – 20.3.2020. Hakeminen tapahtuu suoraan Kelloseppäkoulun omalla hakulomakkeella mikä löytyy koulun kotisivuilta. Kelloseppäkoulu ei ole siis mukana yhteishaussa. Ensimmäisen vaiheen jälkeen koulu järjestää kaksipäiväiset pääsykokeet 20.-21.4.2020, joiden pohjalta opiskelijavalinta tapahtuu. Vuosittain Kelloseppäkouluun valitaan yhteensä 30 uutta opiskelijaa joista osa suuntautuu kellosepiksi ja osa mikromekaanikoiksi. Ammatissa vaadittavan osaamisen saavuttaminen kestää noin kolme vuotta (180 osp). Kelloseppä ja mikromekaanikko ovat taideteollisuusalan perustutkinnon tutkintonimikkeitä.
Äärimmäisen mielenkiintoinen aamun vierailu koululla ja erinomaisen hyviä ja mukavia opettajia ja opiskelijoita. Kiitos vielä kaikille ja erityisesti rehtori Tiina Parikalle. Hyvä!
…
Kello 22.51 ja kotona. Pitkä päivä. Kelloseppäkoululta aamulla eduskuntaan ja siellä valiokunnat ja jaostot ja sitten täysistunto missä mm. esillä tämän vuoden neljäs lisätalousarvio. Kuvaavaan Rinteen hallituksen linjaan on se, että kun tänä vuonna velkaa piti enää ottaa 1,4 mrd. euroa niin nyt pienessä hetkessä lisävelanotontarve on noussut vasemmistohallituksen toimin 2,4 miljardiin. Lisävelkaa siis tulee jälleen miljardi lisää. Olemme siis kiihtyvästi Kreikan tiellä tai ainakin sinne päin.
Sitten keskustelussa vielä hallituksen tekemät rajut korotuksen bensaan ja dieseliin. Ja illalla vielä Kokoomuksen strategia- ja tulevaisuusilta. Antoisa ja monipuolinen päivä tämäkin ja huomenna jatketaan.
