Kansanedustajat Vahasalo ja Heinonen: Lyijykynä-lukiosta tieto- ja viestintätekniikan huipulle

Uutiset, tiistaina 17.12.2013

– Nykymenon on uudistuttava, jotta siirrymme viipymättä lyijykynä-lukiosta tieto- ja viestintätekniikan huipulle, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, Kokoomuksen osaamisen ja sivistyksen verkoston puheenjohtaja Timo Heinonen (kok) kuvaavat akuuttia tarvetta muutokselle.

Tänään Opetusministeriön työryhmän esittämät kolme vaihtoehtoa ovat kansanedustajien mielestä oikeansuuntaisia, mutta liian varovaisia. – Riittävän selkeä visio ja tahtotila uudistamiseen hukkuu, Vahasalo ja Heinonen kommentoivat sisältöä.

– Lukiomme on muututtava niin, että jo lähitulevaisuudessa nuoret oppivat kokonaisuuksien hallintaa ja oppiminen on ilmiöpohjaista. Opetussuunnitelmien on tuettava tätä, Vahasalo ja Heinonen visioivat.

– Uudet innovaatiot syntyvät rajapinnoilla, kansanedustajat muistuttavat ja jatkavat: – Siksi kokonaisuuksien ymmärtäminen on välttämätöntä. Ilman harjoittelua sitä ei kuitenkaan opita.

– Helpompaa olisi, jos uudenlainen oppimistapa omaksutaan jo perusopetuksessa. Nyt koulutusta uudistetaan latvasta tyveen, vaikka sen tulisi tapahtua päinvastoin. – Viime vaalikaudella perusopetuksen tuntijakotyöryhmä ehdotti peruskouluun opintoja eheyttäviä ja ilmiöpohjaisempaa oppimista. Koska sitä ei poliittisista syistä saatu, samaa yritetään nyt saada yleissivistävään koulutukseen lukion kautta, Vahasalo ja Heinonen toteavat.

– Jotta soveltaminen ja uuden oppiminen onnistuu, on lukiossa osattava perusasiat. Pakollisten kurssien määrää ei saa liiaksi vähentää, kansanedustajat huomauttavat lukion yleissivistävästä roolista. – Valinnaisuutta pitää lisätä, mutta vain riittävä pakollisten kurssien määrä takaa laajapohjaisen yleissivistyksen, mitä varten lukiot ovat olemassa, kansanedustajat muistuttavat

– Lukion tehtävä on toimia tiedeyliopistojemme ”esikouluna”, he toteavat ja korostavat: – Siksi lukiossa pitää opiskella asioita, jotka valmentavat nuoria korkeakouluasteelle.

– Tutkielmien tekemiseen jo lukiossa on oltava paremmat mahdollisuudet. Kun joitain yliopistokursseja voi opiskella jo lukion puolella ja harjoitella akateemisia valmiuksia, kokonaisopintoajat lyhenevät, Vahasalo ja Heinonen esittävät kestäväksi ratkaisumalliksi.

– Potentiaalisten tutkijoiden pohja luodaan lukioissa, joten yhteistyön tiivistäminen tiedeyliopistojen kanssa pitää olla järjestelmällisempää ja huolellisesti suunniteltua. Tällä helpotamme opiskelijoiden uravalintaa ja varmistamme, että tutkimus saa lahjakkuudet käyttöön nykyistä varhaisemmin. – Näin kehitetään nuorten valmiuksia tutkia ja tehdä tiedettä sekä parannetaan Suomen tieteellisen tutkimuksen tilaa, kansanedustajat visioivat.

Kommentit